Drm sitoo laulut myyjään

Teksti: Petteri Järvinen |

Petteri Järvinen • aloituskuva: Minna Aho

Musiikin ostaminen verkosta on tehty helpoksi, mutta harva tulee ajatelleeksi sähköisen musiikin käyttöikää ja tulevaisuutta. Myös kauppojen toimivuudessa on isoja ongelmia.

Sähköisen musiikin markkinat kasvavat nopeasti: viime vuonna musiikkilatausten määrä kolminkertaistui ja myynti ylitti jo miljardin dollarin rajan.

Vauhti näyttää vain kiihtyvän, sillä kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla myynti Yhdysvalloissa kasvoi taas 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kauppa siis käy, vaikka ostajan kannalta sähköisessä musiikissa on monia epävarmuustekijöitä. Markkinat ovat jakautuneet ikävästi kahteen leiriin eikä ostetun musiikin toimivuudesta tulevaisuudessa ole takeita.

Testasimme tunnettuja suomalaisia verkkokauppoja ostamalla niistä musiikkia ja kokeilemalla, miten drm-suojatun musiikin käyttö onnistuu. Tulokset eivät olleet rohkaisevia. Kauppa voi toimia jopa niin huonosti, etteivät edes normaalit kuluttajansuojan velvoitteet täyty.

Valitse leirisi

Hyvin standardoidun cd-levyn ostaja voi olla varma siitä, että musiikki soi niin kotistereoissa, autoissa kuin tietokoneissakin.

Sähköisessä musiikissa kaikki on toisin. Levy-yhtiöt myyvät musiikkia vain drm-suojattuna, jolloin ne voivat säädellä tiedostojen kopiointia ja muuta käyttöä. Drm-tekniikat ovat valmistajakohtaisia, eikä niissä ole standardia. Drm-suojattua sähköistä musiikkia ei myöskään voi ilman lupaa kopioida tietokoneesta mp3-soittimeen.

Suuren suosion saanut Applen Ipod-soitin käyttää valmistajan omaa Fairplay-tekniikkaa ja siksi soittimeen voi ostaa musiikkia vain Applen omasta Itunes-musiikkikaupasta. Itunes ja Ipod toimivat sekä Windowsissa että Macissä, Linuxia kumpikaan järjestelmä ei tue.

Microsoftin drm-tekniikka sisältyy Windowsin Media Player -ohjelmaan ja sitä käyttävät useat eri verkkokaupat. Lisäksi monet mp3-soitinten valmistajat, kuten Creative ja Iriver, tukevat Microsoftin suojatekniikkaa uusissa malleissaan.

Kuluttajan kannalta tilanne on kiusallinen. Jos ostaa

Applen Ipodin, sitoutuu samalla ostamaan musiikkinsa nyt ja tulevaisuudessa Applen omasta verkkokaupasta, eli tulemaan osaksi Applen monopolia.

Microsoftin leirissä säilyy mahdollisuus asioida eri verkkokaupoissa, mutta kuten testimme osoittivat, niiden toiminnassa on isoja puutteita.

Mp3-muotoon tallennetut tiedostot toimivat kaikissa soittimissa, mutta harvoja poikkeuksia lukuunottamatta verkkokaupat eivät myy musiikkia mp3-muodossa. Drm-suojattujen musiikkitiedostojen muunto mp3-muotoon taas on hankalaa, joten usein ainoaksi lailliseksi keinoksi jää tehdä mp3-tiedostoja omista cd-levyistä.

Lisensseistä harmaita hiuksia

Kaupasta ostetun cd-levyn elinikä oikein säilytettynä on kymmeniä vuosia. Verkkokaupasta ostettu musiikki on tavallisina tiedostoina, jotka on helppo tuhota ja joiden hävittyä musiikki saattaa olla lopullisesti mennyttä.

Tässä suhteessa Applen Itunes-järjestelmä on omaa luokkaansa. Ostetun musiikin voi siirtää rajattoman monta kertaa Ipod-soittimeen ja kopioida enintään viidelle tietokoneelle. Lisäksi siitä voi polttaa rajattomasti cd-levyjä ja soitto-oikeuden voi jopa siirtää koneesta toiseen. Jos kaikki levyasemat sattuvat hajoamaan yhtä aikaa, käyttöoikeuden voi lunastaa takaisin verkkopalvelusta kerran yhden vuoden aikana.

Microsoftin maailma on kokonaan toisenlainen. Microsoft tarjoaa tekniikan, jota verkkokaupat voivat soveltaa miten tahtovat tai sen mukaan, mitä ne ovat levy-yhtiöiden kanssa sopineet. Käytännössä tämä johtaa siihen, ettei asiakas useinkaan tiedä, mitä hän on ostamassa. Saadut oikeudet voivat vaihdella jopa samasta kaupasta ostettujen eri kappaleiden välillä.

Microsoftin tekniikka erottelee lisenssin ja musiikkitiedoston. Tiedosto voidaan kopioida, mutta sen soittaminen uudessa koneessa vaatii lisenssin. Soitto-ohjelma hakee lisenssin myyjän palvelusta automaattisesti, mikä edellyttää nettiyhteyttä.

Lisenssit voi varmuuskopioida Media Playerin omalla komennolla, ja jos levy hajoaa tai Windows joudutaan asentamaan uudelleen, lisenssit voi palauttaa takaisin.

Käytännössä järjestelmä toimii huonosti. Lisenssitietokanta voi korruptoitua ohjelmavirheen tai järjestelmärekisteriin tehtyjen muutosten seurauksena. Näin kävikin yhdessä testikoneessa.

Lisäksi Microsoftin oman MSN Music-kaupan uusissa kappaleissa on rajoitus, joka estää niiden lisenssien varmuuskopioinnin. Varmistuksesta ei silloin ole mitään hyötyä.

Varovasti liikkeelle

Sähköisen musiikin elinkaari on keinotekoisen lyhyt. Ehkä kyse on vain alkuvaiheen lastentaudeista tai sitten taustalla on levy-yhtiöiden tietoinen valinta: jos kerran musiikkia myydään aiempaa halvemmalla, laitetaan asiakkaat sitten ostamaan se useampaan kertaan.

Vaikka sähköinen musiikki on tullut jäädäkseen, asiakkaan kannattaa olla tietoinen sen rajoituksista ja selvittää aina itselleen, millaiset oikeudet kauppaan sisältyvät – ja toimiiko ostos varmasti omissa laitteissa.


Ostaja varokoon

Asiakas on drm-suojausten vuoksi naimisissa myyjän kanssa vielä ostohetken jälkeenkin. Tämä voi tuottaa ikäviä yllätyksiä. Suojaustekniikoiden vuoksi kaikki valta on myyjällä, eikä asiakas voi tehdä muuta kuin totella. Tämä koskee myös jo aiemmin ostettuja tuotteita.

Vuonna 2001 avattu suomalainen emma.fm-palvelu myi sähköistä musiikkia Microsoftin silloisella drm-tekniikalla suojattuna. Palvelu suljettiin helmikuussa 2003, eikä palvelusta aikanaan ostettua musiikkia voi enää kuunnella uusilla tietokoneilla, vaikka lisenssejä olisikin jäänyt aikanaan käyttämättä.

Jos esimerkiksi Apple ajautuisi konkurssiin tai vetäytyisi markkinoilta kiristyneen hintakilpailun vuoksi, Ipod-laitteisiin ei saisi enää ostettua uutta musiikkia eikä jo ostettua musiikkia voisi siirtää uusiin koneisiin. Riski lienee lähinnä teoreettinen, mutta onko näin kolmen vuoden kuluttua? Entä 10 vuoden kuluttua?

Beatlesien omistama Apple-levymerkki on haastanut tietokonevalmistaja Applen useita kertoja oikeuteen, koska yrityksen toiminta on laajentunut yhä enemmän musiikin alueelle. Tästä syystä Apple maksoi vuonna 1991 levymerkille 26,5 miljoonan dollarin hyvityksen.

Itunesin avaaminen johti uusiin riitoihin. Oikeuden päätös tämän vuoden keväällä oli Applen kannalta vapauttava, mutta levymerkki on ilmoittanut valittavansa tuomiosta.

Uhka voi tulla myös odottamattomalta taholta: Microsoftin Media Playerin käyttöehdoissa kerrotaan, että sisällöntuottajat voivat pyytää Microsoftia lopettamaan sekä soitinohjelman että tuetun oheislaitteen toiminnan, mikäli suojaustekniikasta löytyy aukkoja. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Microsoft voi estää jo ostetun suojatun musiikin kuuntelun ja näin mitätöidä koko asiakkaan musiikkikirjaston arvon.


Kauppakierros verkossa

Ostimme musiikkia neljästä verkkokaupasta: Itunesista, MSN Musicista, Helsingin Sanomien Musiikkilataamosta sekä Netanttilasta. Emme vertailleet hintoja tai valikoimia, vaan kiinnitimme huomiota ainoastaan kaupan ja tekniikan toimivuuteen.

Mp3-soittimina käytimme Applen Ipodia sekä Microsoftin Playforsure-tekniikkaa tukevaa uutta kahden gigatavun Creative Zen -laitetta. Media Player oli uusinta 10-versiota. Koska seuraava 11-versio on vasta beeta-asteella, emme kokeilleet sitä.

Itunes

www.itunes.com

Testatuista musiikkikaupoista ylivoimaisesti parhaaksi osoittautui Applen Itunes. Ostettu musiikki toimi ja synkronoitui Ipod-soittimeen ilman ongelmia. Jopa kaksi vuotta aiemmin ostettu Sibeliuksen Finlandia siirtyi Windows-koneesta Maciin mukisematta. Ostaja saa musiikin mukana myös kappaleen tekijätiedot ja muuta taustainformaatiota sekä kuvan levyn kannesta. Testin aikana Itunes antoi vain yhden teknisen virheilmoituksen.

MSN Music

music.msn.com

Microsoftin omaa MSN Music-kauppaa on vaikea uskoa Microsoftin palveluksi, vaikka se onkin integroitu suoraan Media Player -ohjelmaan. Asiakkaaksi rekisteröityminen tuotti varoituksia virheellisistä linkeistä ja muutkin tekstit olivat huonoa suomea. Yleisvaikutelma oli harrastajamainen.

Vaikka käytössä oli uusin Media Player-päivitys, siihen oli vielä asennettava ActiveX-ohjelma, mikä puolestaan edellytti admin-tason käyttäjäoikeuksia. Turvapäivitys piti asentaa myös toiseen koneeseen, jossa ostettua musiikkia haluttiin kuunnella. Kokeilemalla selvisi, että ostetut musiikit toimivat enintään kolmessa eri koneessa. Muutoinkin ostajan saamat oikeudet olivat testin heikoimmat.

Erikoisuutena MSN Music tarjoaa mahdollisuuden kertakuunteluun 0,01 euron hinnalla. Tiedosto kuunnellaan soitto-ohjelmassa, mutta sitä ei voi tallentaa omalle koneelle.

Musiikkilataamo

musiikkilataamo.hs.fi

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien musiikkikauppa on todellisuudessa ruotsalaisen Inprodiconin palvelu, mikä näkyy laajasta ruotsalaisen musiikin tarjonnasta sekä esimerkiksi Stäng-linkistä kaupan ikkunassa.

Testatuissa tiedostoissa käyttäjä sai oikeuden viiteen cd-polttoon ja viiteen mp3-soittimeen. Ohjetekstien mukaan tiedostot voi kopioida enintään viiteen eri tietokoneeseen, mutta oikeudet eivät käy ilmi musiikkia ostettaessa.

Palvelusta ostettiin klassisen musiikin mp3-tiedosto, joka maksettiin verkkopankin kautta. Tiedostoa ei kuitenkaan pystynyt lataamaan. Toinen ostoyritys vei jälleen euron, eikä tiedostoa tullut vieläkään. Asiakaspalvelu vastasi sähköpostiin kahden päivän kuluttua ja antoi koodin, jolla lataus vihdoin onnistui.

Ostetut tiedostot siirretään hämäävästi numeroilla nimettyinä zip-tiedostoina, jotka pitää purkaa erikseen. Albumi- ja esittäjätiedot sisältyivät wma-tiedostoihin, mutta ei mp3-tiedostoon. Kaupan vasteajat ovat ärsyttävän pitkiä ja muukin käytettävyys kaipaisi kohennusta.

Netanttila

download.netanttila.com

Netanttila käyttää Securycastin tekniikkaa, jossa musiikkia ostetaan ja hallitaan erillisellä ohjelmalla. Sen käyttö muistuttaa Itunesia, mutta ohjelma on karu ja askeettinen.

Musiikin oikeudet vaihtelevat levy-yhtiön mukaan. Yleisiä arvoja ovat 3,5 tai rajoittamaton määrä polttoja, 3 – 25 tai rajoittamaton määrä siirtoja mp3-soittimeen sekä mahdollisuus käyttää musiikkia kolmelta eri tietokoneelta.

Kaupan asiakkuus edellyttää rekisteröintiä, jossa kysytään gsm-numero, sukupuoli, syntymävuosi ja postinumero. Epäselväksi jäi, miten nämä tiedot liittyvät musiikin ostamiseen.

Ostettu kappale sisälsi kolme poltto- ja kolme siirto-oikeutta. Siirto Zen-soittimeen onnistui, sillä tiedosto näkyi Windowsista katsottaessa, mutta tiedostoa ei näkynyt soittimen omassa listassa eikä sitä pystynyt kuuntelemaan. Kaksi siirto-oikeutta kului näin hukkaan, kolmatta ei enää uskallettu yrittää.


Miten drm-suojaus kierretään

Toisin kuin usein kuvitellaan, sähköisiä suojauksia ei ole helppo murtaa. Sekä Applen Itunes että Microsoftin drm-tekniikat ovat ainakin toistaiseksi osoittautuneet tehokkaiksi. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka kyse olisi oman, laillisesti ostetun musiikin käsittelystä, vuoden alussa voimaan tullut tekijänoikeuslain uudistus tekee suojauksen purkamisesta laitonta.

Itunesissa käytetty salaus perustuu laajasti käytettyyn AES-algoritmiin, jota pidetään täysin murtovarmana. Suojausta ei siis voi murtaa, mutta sen toteutuksen voi kiertää.

Esimerkiksi maaliskuussa 2005 huomattiin, että Itunes-kauppa siirsi ostetun musiikin salaamattomana ja koodaus tapahtui vasta tietokoneessa olevalla avaimella. Tallentamalla Itunes-ohjelman ja kaupan välinen tietoliikenne saatiin ostettu musiikki kaapattua mp3-tiedostoksi. Tämän jälkeen Itunesia muutettiin niin, ettei ainakaan sama temppu enää onnistu.

Heikkoutena soittaminen

Vaikka drm-suojaus käyttää vahvaa salausta, soitto-ohjelman on purettava koodaus musiikin toistamista varten. Tähän heikkouteen murto-ohjelmat iskevät.

Itunes-suojattua musiikkia voidaan purkaa hymn-ohjelmalla (hymn-project.org), mutta ohjelman käyttö vaatii Ipodin kytkemistä tietokoneeseen. Murto-ohjelma kaappaa purkuavaimen Itunesin siirtäessä sitä soittimeen. Ohjelma toimii vain Itunesin vanhemmilla 5.x-sarjan versioilla.

Tämän vuoden elokuussa nettiin ilmestyi venäläisen koodaajan pythonilla kirjoittama Qtfairuse6-skripti, joka purkaa Itunesin suojatut m4p-tiedostot suojaamattomiksi m4a-tiedostoiksi. Ohjelma toimii myös uusimmilla Itunes 6 -versioilla. Purku tapahtuu musiikin soidessa, joten ison musiikkikirjaston käsittely kestää kauan.

Niin ikään elokuussa netissä alet­tiin levittää Fairuse 4wm-ohjelmaa, joka poistaa suojauksen Microsoftin wma-tiedostoista.

Yhteistä kaikille näille murto-ohjelmille on se, että niitä voi käyttää vain musiikin laillisesti ostanut henkilö, sillä vain hänen koneessaan on drm-järjestelmän tarvitsema salausavain.

Laillisesti cd:lle

Helpoiten – ja täysin laillisesti – suojausten kiertäminen onnistuu polttamalla musiikki cd-levylle. Näin saatua levyä ei ole enää suojattu, joten se voidaan ripata mp3-tiedostoiksi. Sallittujen polttokertojen määrällä ei siis käytännössä ole juurikaan merkitystä, koska yhdestä poltetusta levystä voi tehdä rajattomasti uusia kopioita.

Polttaminen on kuitenkin hidasta, eikä kukaan ala siirtää tällä keinolla tuhansia kappaleita.

Recordsmart-niminen (www.prosigner.com/en/recsmt_overview.html) ohjelma tallentaa Windowsin äänirajapinnan kautta kulkevan datan pakkaamattomaksi wav-tiedostoksi, jonka voi edelleen muuntaa mp3-tiedostoksi. Käsittely on analoginen ja äänitysnäppäimen painaminen vaatii hieman käsityötä. Lisäksi nauhoitus ei toimi, jos koneessa on usb-kuulokkeet, koska siinä tapauksessa äänimuunnos tehdään vasta kuulokkeissa.

Viimeinen keino on kytkeä äänikortilta tuleva signaali toisen koneen äänikortin sisääntuloon ja tallentaa ääni tiedostoksi. Kaksinkertainen analogi-digitaa­li-muunnos sekä tavallisten äänikorttien heikkolaatuiset a/d-muuntimet heikentävät kuitenkin äänenlaatua niin paljon, ettei tätä keinoa voi suositella kuin hätätapauksessa.