Käyttöjärjestelmä

Teksti: Olli-Pekka Komonen |

TEKSTI: OLLI-PEKKA KOMONEN, TAPIO LOPONEN, TEEMU MASALIN • KUVA: TIMO SIMPANEN

Windowsin markkinaosuus on liki 90 prosenttia. Se on valintana turvallinen, mutta kallis. Linux ja Macintosh tarjoavat harkinnan arvoisen vaihtoehdon käyttöjärjestelmän hankkimista pohtivalle.

Mukana vertailussa:
• Mac OS X 10.4
• Suse Enterprise Desktop 10
• Windows Vista Ultimate

Käyttöjärjestelmä toimii alustana, joka yhdistää luotettavasti tietokoneen laitteet ja siihen asennetut ohjelmat. Nykyään tämän perustehtävän hoito ei riitä, vaan mukaan on paketoitu viihdettä, toimisto-ohjelmia ja monipuolisia tietoturvaominaisuuksia.

Vertasimme Windows Vistaa, yrityksiin suunnattua Novelin Suse-Linuxia sekä Macintosh OS X-käyttöjärjestelmää. Tällä hetkellä sekä Vistan että Macin ja Linuxin osuudet markkinoista ovat likimain tasoissa, 3–4 prosentin luokkaa.

Vistan osuus kasvaa nopeimmin, koska se on esiasennettuna useimmissa uusissa tietokoneissa. Macintosh on maineeltaan näyttävä, helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Suse kuuluu laitevaatimuksiltaan Linux-jakelujen raskaaseen sarjaan, mutta tarjoaa monipuoliset graafiset asetustyökalut.

Vista on kallis

Vista on huomattavasti kalliimpi kuin Microsoftin edelliset käyttöjärjestelmät. Samalla rahalla saa tietokoneen. Päivitysversiolla on hintaa noin 330 euroa ja täyden version haluava joutuu latomaan tiskiin uskomattomalta tuntuvan 500 euroa.

Mac OS X on selvästi edullisempi. Apple myy ainoastaan yhtä täysversiota 129 euron hintaan ja kotikäyttöön tarkoitettu viiden käyttäjän lisenssi maksaa 199 euroa.

Novellin valmistaman Susen Enterprise-version kaupallisuus näkyy siinä, että mukana on muitakin kuin avoimen koodin laiteajureita ja sekä Adobe Reader, Flash, Java että Real Player ovat käytössä heti asennuksen jälkeen. Itse asennusmedia on internetistä ladattuna ilmainen, mutta tuki ja turvapäivitykset edellyttävät rekisteröintikoodia.

60 päivän kokeilun jälkeen päivitykset muuttuvat maksullisiksi. Hinta on kuitenkin vain 47 euroa vuodessa. Maksullisuuden voi kotikäytössä kiertää ottamalla käyttöön avoimen Opensusen asennuslähteet.

SUORITUSKYKY

Windows Vista Ultimate

Windowsin asennus on Vistan myötä tehty astetta helpommaksi kuin Xp-aikaan. Asennuksen aluksi kysellään tarpeelliset tiedot, ja koneen voi jättää sen jälkeen rauhassa asentumaan loppuun asti, välillä ei tarvitse vastailla maa-asetuksiin tai näppäimistökyselyihin.

Laillisesti hankittu ja aktivoitu Windows Vista päivittää itseään automaattisesti Windows update -palvelun kautta. Automaattipäivitykset ovat päällä oletuksena, mutta ne voi kytkeä pois. Lisäksi päivityspalvelun kautta voi asentaa vapaaehtoisia päivityksiä.

Vanhaan hyvään aikaan tietokoneen käynnistyminen kesti muutamia sekunteja. XP-kone jurnutti käynnistystään jopa minuutteja. Vistassa prosessien käsittelyä on siirretty tausta-ajoon, jolloin järjestelmään pääsee kirjautumaan XP-aikaa nopeammin.

Vistan käynnistystä voi nopeuttaa käyttämällä unitilaa, jolloin kone herää hetkessä, mutta kuluttaa luonnollisesti enemmän sähköä.

Asennus vaatii 40 gigatavua

Vistan laitteistovaatimukset eivät ole keveimmästä päästä, Microsoftin vähimmäissuositus on Home basic -käytössä gigahertsin prosessori ja 512 megatavua muistia, sekä 20 gigatavua kiintolevytilaa. Home premium, Business ja Ultimate -versioiden kanssa muisti- ja kiintolevyvaatimukset on tuplattu. Lisäksi vaaditaan Directx9-yhteensopiva näytönohjain.

Käytännössä kaikkien graafisten hienouksien kanssa prosessorivääntöä on hyvä löytyä vähintään kahden gigahertsin verran. Useammasta ytimestä ei ole haittaa eikä kahden gigatavun muistiin investoiminen ole tuhlausta.

Mikäli aivan viimeisintä potkua koneesta ei löydy, voi käyttöjärjestelmän graafista näyttävyyttä pudottaa pari pykälää alemmas, jolloin käyttö on sujuvampaa hitaammallakin koneella.

Suse Enterprise Desktop 10

Suse kuuluu laitevaatimuksiltaan Linux-jakelujen raskaaseen sarjaan, mutta tarjoaa monipuoliset graafiset asetustyökalut. Tämän huomaa jo asennuksesta, johon ensikertalaisella kuluu aikaa pitkälle toista tuntia. Asetusten teko on sijoitettu tiedostojen kopioinnin molemmin puolin, joten monen työaseman asennusta varten kannattaa kirjoittaa Autoyastin avulla vakioitu yrityskohtainen asennus-dvd.

Tuoterekisteröinnin varmistus suositellaan tehtäväksi web-lomakkeella asennuksen puolivälissä, jotta ensimmäiset päivitykset voidaan ladata verkosta jo ennen työpöydän käynnistystä. Myöhempiin turvapäivityksiin voidaan antaa asennusoikeus tavalliselle käyttäjälle. Linux-puolella pahamaineiset näyttöresoluution ja langattomien verkkojen valinta sujuvat Susessa ongelmitta, tarvittaessa jopa ilman pääkäyttäjän oikeuksia.

Mahtuu alle gigatavuun

Suse-työpöytä käynnistyy Macbook-tasoisella pc-kannettavalla parissa minuutissa, mikä on Linux-jakeluiden heikkoa keskitasoa ja selkeästi hitaampaa kuin Mac OS

X:llä, mutta silti paremmin kuin Windowsilla. Kannettavan lepotilasta heräily kestää jopa puolitoista minuuttia.

Minimivaatimukset ovat Pentium III -prosessori, 256 megatavua muistia ja 800 megatavua levytilaa. Oletusasennus vie kuitenkin pari gigatavua, mikä sisältää jo kattavat ohjelmistot toimistokäyttöön. Novell suosittelee vähintään 2,4 gigahertsin Pentium 4 -tasoista tai 64-bittistä prosessoria ja 512 megatavun keskusmuistia.

Prosessoritehosta vaikuttavat hyötyvän eniten Susen oma Yast-konfigurointityökalu ja raskas ohjelmistopakettien hallinta, eivät niinkään toimistosovellukset tai Gnome-työpöytä.

 

Mac OS X 10.4 Tiger

Mac OS X:n asennus on hyvin helppo ja nopea, alle puolen tunnin prosessi. Perusasennus asentaa yhteensä viisitoista kieltä sekä pari gigatavua tulostinajureita, jotka voi karsia pois. Koneen uudelleenkäynnistymisen jälkeen valitaan maakohtaiset asetukset, täytetään rekisteröintitiedot, luodaan käyttäjätili ja tehdään verkkoasetukset.

Asennus ei vaadi sarjanumeroa. Asentaminen muiden valmistajien tietokoneisiin on kuitenkin erittäin haastavaa.

OS X:ssä on Ohjelmistonpäivitys-toiminto, joka tarkistaa oletuksena viikoittain käyttöjärjestelmään sekä Applen ohjelmiin ilmestyneitä päivityksiä. Ensimmäiset päivitykset tulevat automaattisesti näkyviin asennuksen jälkeen. Päivitykset voidaan asettaa imuroitumaan taustalle, mutta asennus vaatii aina ylläpitäjän salasanan.

Järjestelmä käynnistyy Intel-pohjaisissa Maceissa alle puolessa minuutissa. Normaalisti Macintoshia ei sammuteta, vaan kone laitetaan virransäästötilaan, josta se herää noin sekunnissa.

300 megahertsiä riittää

Laitteistovaatimukset ovat hyvin kevyet. Mac OS X 10.4:n voi asentaa 300 megahertsin Powerpc G3 -prosessorilla varustettuun vanhaan Maciin. Keskusmuistia tarvitaan vähintään 256 megatavua ja kiintolevytilaa kolme gigatavua. Intel-Macissa muistisuositus on 512 megatavua. Tuleva Leopard-versio ei todennäköisesti enää tue G3-prosessoreita.

Kevyessä käytössä Mac OS X 10.4 toimii hyvin viisi vuotta vanhassa Macissa, jos koneessa on runsaasti muistia. Tehokäyttö vaatii gigatavun muistia ja tuplaprosessorin.

Mac OS X:n mukana tulevat ohjelmat toimivat varsinkin Intel-Maceissa hyvin ja käynnistyvät nopeasti. Vanha, vielä optimoimaton ohjelma, kuten Microsoftin Office käynnistyy sen sijaan hitaasti ja vie paljon muistia.

 

KÄYTTÖLIITTYMÄ

Windows Vista Ultimate

Ohjelmasta toiseen siirtymistä on Vistassa helpotettu usealla eri tavalla. Vanha tuttu alt+tab -yhdistelmä ei näytä pelkästään ohjelman kuvaketta, vaan pienikokoisen kuvakaappauksen ohjelmasta juuri sillä hetkellä. Mikäli ohjelmassa pyörii video, liikkuu kuva myös pikkukuvassa. Samankaltainen esikatselu on käytettävissä myös tehtäväpalkissa.

Viilein tapa vaihtaa ohjelmasta toiseen on kuitenkin ”flip”, eli win+tab -näppäinyhdistelmän käyttäminen. Ohjelmat rullaavat silloin näytöllä hiukan pienennettynä ja pienessä kulmassa. Ohjelmia voi joko selata tabulaattoria painelemalla tai klikkaamalla suoraan haluttua ohjelmaa flip-näkymässä, jolloin ohjelma ponkaisee täydelle ruudulle.

1. Käynnistysvalikon rakennetta on muutettu Vistaan.

2. Viimeisimmät tiedostot avautuvat käynnistysvalikon pikavalikosta.

3. Sammutusvalikosta koneen voi lukita tai määritellä unitilaan yhdellä painalluksella, tai säätää sammutuksen tavan haluamakseen.

4. Tiedostonhallinta osaa näyttää dokumenteista halutessa esikatseluversiot.

5. Windows media playerin uusi versio osaa hakea puuttuvia koodekkeja.

6. Task managerilla voi tutkia käynnissä olevien prosessien ja ohjelmien tilaa.

7. Viemällä hiiren tehtäväpalkin ikonien päälle, näyttää Vista pienennetyn version ohjelman ikkunasta.

8. Tehtäväpalkin pikakäynnistyskuvakkeisiin voi asentaa useimmin tarvitut ohjelmat.

9. Sivupalkkiin voi asentaa näkyviin kellon, kalenterin, säätilan, rss-syötteitä ja muita pikkuohjelmia.

Suse Enterprise Desktop 10

Susen graafisen käyttöliittymän voi korvata Opengl-pohjaisella Xgl-ympäristöllä, joka tarjoaa monenmoisia työpöytäefektejä.

Alt+tab -tehtävänvaihto näyttää ikkunoiden pienoiskuvat ja pause-näppäin järjestelee kaikki ne näytölle vierekkäin, jolloin tehtävänvaihto käy hiirellä klikkaamalla. Ikkunoiden sisällöt päivittyvät koko ajan kuten kilpailevissakin 3d-työpöydissä.

Työpöytäefektit toimivat toimistokäytössä sulavasti jopa integroiduilla näytönohjaimilla. Ilman työpöytäefektejä Linuxissa pärjää puolen gigatavun keskusmuistilla, mutta Xgl-työpöytä vaatii vähintään gigatavun, jotta ohjelmasta toiseen vaihtoa ei joudu odottamaan sekuntikaupalla.

1. Ohjelmien käynnistyspaikkana toimii Tietokone-valikko. Suosikkisovellukset näkyvät pikavalintoina. Vaihtoehtoisesti tarjolla on lista viimeksi avatuista ohjelmista ja tiedostoista.

2. Järjestelmänlaajuinen Beagle-pikahaku tuo esiin hakutekstin mukaiset ohjelmat, web-sivuhistorian, sähköpostit ja pikaviestit.

3. Lisää sovelluksia... -painike avaa väliotsikoilla varustetun ohjelmalistan uuteen ikkunaan. Sovelluksia voi etsiä hakusanoilla ja luokittain.

4. Verkkoyhteys ja vapaa levytila ovat Tietokone-valikossa selkeästi esillä. Painikkeista aukeavat järjestelmätiedot auttavat mikrotukea vianselvityksessä.

5. Työkalurivillä on verkkoyhteyden valinta (langaton / langallinen), näyttöresoluution valinta, automaattiset päivitykset ja muistilaput. Muitakin Gnome-appletteja on tarjolla esimerkiksi säätilan seurantaan.

6. Evolution-ohjelman kalenterin sisältö näkyy työpöydän kalenterissa.

7. Gnomen Nautilus-tiedostoselain näyttää pelkistetyltä, mutta osaa silti esimerkiksi polttaa dvd-levyjä sekä liittää verkkotiedostojärjestelmiä (samba, ftp, sftp) työpöydälle. Gnome vfs -tuen avulla tiedostoja voi muokata verkossa.

8. Siirrettävät medialaitteet kuten usb-muistitikut ilmestyvät työpöydälle kuvakkeina.

9. Gnomen ohjauskeskusta on laajennettu Susen Yast-moduuleilla. Pikasuodatus nopeuttaa toimintojen löytämistä.

 

Mac OS X 10.4

OS X:ssä liikutaan ohjelmien välillä Windowsin tavoin ohjelmavalikon avulla, joka aktivoidaan komento+tab -näppäinkomennolla tai valitsemalla ohjelma Windowsin tehtäväpalkkia muistuttavasta Dockista. Sovellusten välillä voidaan liikkua myös Exposé-toiminnon avulla, joka pienentää avoinna olevien ohjelmien ikkunat näytölle nauhaksi.

Windows-käyttäjälle eniten totuttelua vaatii ohjelmavalikoiden erilainen toimintatapa. Mac OS X:ssä ohjelman valikko on aina näytön ylälaidassa, eikä Windowsin tapaan ohjelmassa kiinni. Valikot vaihtuvat sen mukaan mikä ohjelma on aktiivisena.

1. Mac OS X:n ylälaidassa on aina näkyvillä oleva valikkorivi muuttuu sen mukaan, mikä ohjelma on aktiivisena.

2. Valikkorivin vasemmassa laidassa on Omenavalikko, johon on koottu tietokoneen asetuksiin ja hallintaan, kuten sammuttamiseen ja päivittämiseen liittyvät komennot.

3. Valikkorivin oikeassa ylälaidassa on Spotlight-hakukenttä. Spotlight-haku toimii myös Mac OS X:n ja useiden eri ohjelmien sisällä.

4. Työpöydällä näkyy oletuksena kiintolevyt, cd:t, dvd:t sekä muistitikut.

5. Tiedostojen selaukseen käytetään Finder-selainta, jonka avulla voidaan selata ja hakea tiedostoja kansioiden, listojen tai palstanäkymän avulla.

6. Ikkunoiden liikennevaloja muistuttavat painikkeet sulkevat, pienentävät tai suurentavat ikkunan.

7. Auki olevat ohjelmat näkyvät Dock-palkissa, joka voidaan asettaa näytön laidalle tai alareunaan. Dockiin voi lisätä myös ohjelmien kuvakkeita, linkkejä, tiedostoja ja kansioita.

8. Ohjelmien välillä voi liikkua komento+tab -näppäinkomennolla sekä auki olevat ikkunat pienentävän Exposén avulla.

 

VIIHDEKÄYTTÖ

Windows Vista Ultimate

★ ★ ★ ★ ★

Microsoft uskoo vahvasti tietokoneen rooliin tulevaisuuden viihdekokemuksien keskuksena. Jo XP-aikaan käyttöjärjestelmästä oli saatavilla Media center -versio, ja Vistan myötä Media center on automaattisesti mukana Home premium- ja Ultimate-versioissa.

Media center on oma erillinen käyttöliittymänsä, joka on suunniteltu käytettäväksi televisioruudulta ja kaukosäätimen avulla. Media centerin avulla koneeseen tai lähiverkkoon tallennetut valokuvat, musiikkitiedostot ja videot ovat helposti katseltavissa yhdestä ja samasta käyttöliittymästä. Lisäksi Media centeriin kuuluu tuki tv-virittimille, jolloin tietokoneesta tulee kiintolevytallennin, jonka tallennukset voi lisäksi kirjoittaa talteen dvd-levyille.

Vista-koneelle tallennettua mediaa voi myös jakaa lähiverkon yli Media extender -laitteille, esimerkiksi Xbox 360 -pelikonsolille. Näin mediakoneelle tallennettuja televisio-ohjelmia voi toistaa lastenhuoneen televisiossa Xboxin kautta.

XP-järjestelmästä puuttunut dvd-levyjen katselumahdollisuus on nyt mukana, ja Vistasta löytyy myös yksinkertainen dvd-levyjen koosto-ohjelma.

Drm-toiminnallisuus on herättänyt suuresti huomiota ja närää. Vistasta löytyvät elokuvateollisuuden ja viihde-elektroniikkayritysten yhdessä sopimat kopiosuojaukset, kuten kiistelty hdcp.

Pelikäytössä Windows luonnollisesti loistaa täysin omillaan, pelejä Windows-alustalle julkaistaan jatkuvasti hillittömiä määriä. Seuraavan sukupolven pelit tulevat olemaan Directx10-pelejä, jotka toimivat vain Vistassa – eivät aiempien Windowsien kanssa.

Suse Enterprise Desktop 10

★ ★ ★ ✩ ✩

Viihdekäyttöjärjestelmänä Suse on ristiriitainen: toisaalta pakettiin sisältyvät kaupalliset Real- ja Flash-laajennukset, eli Youtuben ja Ylen tv-uutisten tapaiset verkkopalvelut toimivat suoraan, mutta jopa mp3-tiedostojen toistoa varjostavat patenttiongelmat.

Mp3-musiikki toistuu oletusarvoisella Banshee-soittimella, mutta mp3-tuki on yllättäen poistettu kaikista muista soittimista ja apukirjastoista. Susen mukana tulevat videosoittimet on tahallisesti rampautettu niin, että useimmat dvd-levyt ja videotiedostot eivät aukea. Lisäkoodekit ja multimedian toistoon tarvittavat apukirjastot asentuvat onneksi helposti verkosta, esimerkiksi suosituista Packman- ja Guru-pakettivarastoista.

Koska Linuxille ei ole julkaistu lisensoitua dvd-soitinta, on ainoa keino asentaa libdvdcss-apukirjasto. Kirjaston laillisuuden epäselvyyksien takia lataus ja asennus pitää tehdä käsin. Linux-ydin tukee joukkoa digi-tv-sovittimia ja tv-sovelluksia on tarjolla kirjava valikoima yksinkertaisista katselusovelluksista kokonaisiin mediakeskuksiin. Windowsille suunnitellut drm-tiedostomuodot eivät toimi Linuxissa.

Susen mukana tulee 17 pikkupeliä ja on Linuxille julkaistu muutamia kaupallisiakin pelejä. Cedega-niminen maksullinen emulaattori osaa ajaa joukkoa Windowsin Directx-pelejä ilman merkittävää hidastelua. Wine-emulaattoriprojekti on Directx10:n toteutuksessa varsin pitkällä, mikä saattaa tuoda Linuxiin sellaistenkin pelien tuen, joita Windows XP ei tue.

 

Mac OS X 10.4 Tiger

★ ★ ★ ★ ✩

Mac OS X:stä ei ole varsinaista Media center -versiota, mutta jokaisen Macin mukana tulee Quicktime- ja dvd-soitin sekä Applen Front row -mediakäyttöliittymä. Koko näytöllä toimivaa yksinkertaista käyttöliittymää ohjataan pienellä infrapunakaukosäätimellä. Front row:lla voidaan katsoa dvd-elokuvia, Quicktime-videotiedostoja ja kuvaesityksiä sekä kuunnella Itunesiin tallennettua musiikkia. Lähiverkossa olevien Mac- ja Windows-koneiden musiikit ja videot voidaan jakaa Itunesin verkkojaon kautta Front rowiin.

Front row on sidottu Itunesiin, eikä Apple tue lainkaan tv-virittimien käyttöä, vaikka pienikokoinen Mac mini olisi kuin luotu viihdekeskuskäyttöön.

Itunesiin tallennettuja videoita ja musiikkia voidaan jakaa myös televisioon Applen uudella Apple Tv -mediasoittimella. Apple Tv:llä voi tosin katsoa vain Itunesiin tallennettuja Mpeg-4 ja h.264-elokuvia. Quicktime ja Front row tukevat myös muita videoformaatteja, mutta koodekit on asennettava itse. Drm-suojattuja Windows Media -tiedostoja ei voi toistaa Mac OS

X:ssä lainkaan.

Mac OS X:n mukana ei tule muita viihdekäyttöön tarkoitettuja ohjelmia, mutta jokaisen Macin mukana tulee Ilife-ohjelmapaketti, jossa on videon editointiohjelma Imovie, dvd:n koostamisohjelma Idvd, valokuvien arkistointiin tarkoitettu Iphoto sekä musiikkiohjelma Garageband.

Pelaaminen on jäänyt selvästi toissijaiseksi. Macille julkaistaan murto-osa Windowsin ja pelikonsolien pelivalikoimasta ja useimmiten ne käännetään Windows-versiosta, jolloin ne ilmestyvät myöhemmin Macille.

 

YRITYSKÄYTTÖ

Windows Vista Ultimate

★ ★ ★ ★ ★

Windows-maailmassa kaupallisia sovelluksia löytyy laajin kirjo, käyttöjärjestelmän selkeä markkinajohtajuus vetää luonnollisesti myös ohjelmistokehittäjiä. Kaupasta saatavilla niin Photoshoppia, Officea kuin Indesignia, joiden kanssa yhteensopivuusongelmia ”muun maailman” kanssa ei pitäisi tulla.

Avoimen lähdekoodin ohjelmat eivät ole Linuxin etuoikeus, vaan Linux-puolelta tuttuja ilmaisia sovelluksia löytyy myös Windows-maailmaan. Esimerkiksi Gimp, Openoffice ja Audacity muodostavat täysin ilmaisen ja monipuolisen ohjelmapakan Windows-koneelle.

Järjestelmien ylläpito onnistuu keskitetysti samoin kuin Windows XP:n kanssa. Uudistuksia hallintaan löytyy etenkin Group policystä, johon on lisätty satoja uusia asetuksia. Task scheduler on uudistettu edellisversioon verrattuna, lokien hallintaa on parannettu, ja etäkäyttöä varten on uusi rdp-ohjelmisto.

Ryhmätyöskentelyn parantamiseen tähtää Windows meeting space, joka korvaa Netmeetingin. Dokumenttien jakamiseen ja muokkaamiseen monen käyttäjän kesken tähtäävä ohjelma osaa automaattisesti luoda kannettavien välisen langattoman verkon, vaikka käytettävässä tilassa ei olisikaan wlan-tukiasemaa.

Pieniin yrityksiin on tarjolla Safedocs-ohjelmisto, jolla ilman palvelinta operoivassa yrityksessä voidaan hoitaa yksittäisen työaseman varmistukset.

Suse Enterprise Desktop 10

★ ★ ★ ★ ★

Suse Enterprise Desktop on nimensä mukaisesti suunnattu yrityskäyttöön ja työpöydille. Jakelu onnistuukin pitämään käyttäjän poissa pelottavalta unix-komentoriviltä ja tarjoaa toimiston työpöydälle integroidun, rajatun paketin perussovelluksia.

Käyttöliittymänä on helppokäyttöinen Gnome, jota Novell on täydentänyt omilla hallintamoduuleillaan. Näkyvin muutos on käynnistysvalikon korvaaminen Tietokone-painikkeella. Monitasoinen ohjelmavalikko on korvattu yhdellä web-sivumaisella, kategorioihin jaetulla ohjelmalistalla.

Novellin tuotevalikoimaan kuuluu erillinen Susen palvelinversio. Microsoftin Active Directoryn tilalle tarjottu Edirectory-palvelu ja siihen liittyvä keskitetyn hallinnan Zenworks-palvelu mahdollistavat keskitetyt ohjelmistopäivitykset ja yritysympäristön vakioinnin.

Kaupallisten erikoisalan sovellusten tarjonta ja eksoottisten laiteajurien puute ovat Linuxin yleistymisen pahimpia esteitä työpöytäkäytössä. Emulaattoriratkaisut lieventävät ongelmaa käytettävyyden kustannuksella. Uusia erikoissovelluksia kehitetään onneksi entistä useammin myös laiteriippumattomille Java- ja .net -alustoille.

Novellin ja Microsoftin julkistama patenttisopu on jakanut mielipiteitä. Toisaalta sopu takaa Susen käyttäjille suojan Microsoftin patenttisyytöksiltä eli madaltaa yritysten kynnystä jakelun käyttöönottoon, mutta avoimen lähdekoodin yhteisössä sopimusta on pidetty suorastaan petturuutena.

 

Mac OS X 10.4 Tiger

★ ★ ★ ✩ ✩

Macintosheja ei perinteisesti käytetä isoissa yrityksissä varsinkaan toimistokoneina, mikä näkyy sovellustarjonnassa. Macin vahvoilla sektoreilla, audiovisuaalisella alalla ja tieteessä ohjelmistovalikoima on hyvin laaja, mutta toimistokäyttöön Macille ei ole Microsoftin Officen lisäksi juurikaan ohjelmia.

Tilannetta on helpottanut web-pohjaiset sovellukset, jos ne toimivat Firefoxilla, ne toimivat myös Macilla. Internet Exploreria ei sen sijaan ole kehitetty Macille pitkiin aikoihin.

Kaupallisten ohjelmien lisäksi Macille on julkaistu paljon avoimen lähdekoodin ohjelmia. Mac OS X:n perusta on Bsd unix ja komentorivillä sekä X11-ikkunointiympäristössä voidaan käyttää siten unix-sovelluksia. Macille on myös saatavana Openoffice ja IBM on kehittämässä sille omaa toimistoratkaisuaan.

Mahdollisuus käyttää Windows-ohjelmia on yritysmaailmassa tärkeää. Mac OS X:llä voi käyttää Windowsia etänä Citrixin ja Microsoftin Remote Desktop Connection -asiakasohjelmien avulla. Intelin prosessorien virtualisointitekniikkaa hyödyntävät Vmwaren ja Parallelsin ohjelmistot mahdollistavat lisäksi Windowsin käyttämisen Mac-ohjelmien rinnalla ja Applen Bootcamp tuo Windows-dualbootin Maciin.

Mac OS X:n käyttöä yritysten infrastruktuurissa auttaa sisäänrakennettu tuki Samballe sekä Windows Ad -integrointitoiminnot. Macilla pärjää yrityksessä, mutta se vaatii säätämistä.

 

TIETOTURVA

Windows Vista Ultimate

★ ★ ★ ★ ✩

Vistassa Microsoft lupaa panostaneensa tietoturvaan entistä enemmän. Esimerkiksi Internet Explorer toimii suojatussa tilassa, eikä selaimen kautta pitäisi pystyä tekemään järjestelmään kriittisiä muutoksia. Aiemman Microsoft Antispywaren pohjalta kehitetty Windows Defender taas lupaa pitää pintansa haittaohjelmia vastaan.

Symantec raportoi kesällä 2006 Vistan uudelleenkirjoitetun network stackin tuovan mukanaan paljon riskejä. Vistan edettyä beeta 2 -vaiheeseen, myönsi Symantec kaikki sen löytämät virheet paikatuksi. Ainakin Ipv6-toteutusta ja peer-to-peer -toiminnallisuutta pidetään silti yhtä riskitekijöinä.

Vistan uusi tapa toimia käyttäjätunnusten oikeuksien kanssa on myös aiheuttanut porua. User account control haluaa lisäksi varmistaa jatkuvasti, onko koneen käyttäjä varmasti käynnistänyt halutun ohjelman.

Vistan sisäänrakennettujen turvaominaisuuksien lisäksi tarjolla on laaja joukko haittaohjelmien torjujia ja palomuuriohjelmistoja.

Joulukuusta asti päivittäisessä käytössä olleesta Vista-koneesta ei löytynyt Spyware-skannereilla muuta huomautettavaa kuin evästeitä.

Suse Enterprise Desktop 10

★ ★ ★ ★ ★

Linux on tietoturvallisen järjestelmän maineessa, joskin tunnettujen turva-aukkojen määrässä Mac OS X selviää voittajana. Spyware-tyyppisten haittaohjelmien torjunnalle ei ole ollut tarvetta ja perinteistä virustorjuntaakin tarvitaan lähinnä palvelinkäytössä Windows-asiakkaiden virusten tunnistamiseen.

Palomuuri on oletuksena pystyssä ja palomuurin hallintaan on Susen oma yksinkertainen asetustyökalu. Suse 10:n uutuus Novell Apparmor hallitsee ja seuraa yksittäisten prosessien käyttöoikeuksia, ehkäisten väärinkäyttäytyvien tai vioittuneiden palvelinprosessien aiheuttamia vaaroja. Apparmor on Novellin mukaan vastaava, mutta helppokäyttöisempi järjestelmän kovettamisväline kuin monien muiden jakeluiden käyttämä Selinux.

Tietoturvan heikoimmalta lenkiltä eli käyttäjältä ei voida koskaan suojautua riittävän hyvin. Suse yrittää parantaa tätäkin puolta estämällä liian helpot salasanat ja kieltämällä ssh-etäkäytön oletuksena.

 

Mac OS X 10.4 Tiger

★ ★ ★ ★ ✩

Mac OS X:n tietoturvaongelmat ovat rajoittuneet tietoturva-aukkoihin, joita Apple on korjannut tavallisesti kuukausittain julkaistuilla päivityksillä. Mac OS X on rakennettu varsin tietoturvalliseksi ja Macille on toistaiseksi julkaistu vain kokeellisia viruksia.

Ensimmäisenä luotu käyttäjä saa ylläpitäjän oikeudet ja kaikki sen jälkeen luodut toimivat rajoitetuimmilla oikeuksilla. Käyttäjälle voi lisäksi asettaa rajoituksia esimerkiksi ohjelmien ja käyttöjärjestelmän toimintojen käyttöön.

Lisäturvaa tuo käyttäjän kotihakemiston suojaustoiminto Filevault, joka on tarkoitettu erityisesti kannettavien tietokoneiden käyttäjille. Filevault salaa kotihakemiston kaikki tiedostot sekä halutessa myös virtuaalimuistin hyvin vahvalla salauksella. Safari-selaimesta voi lisäksi aktivoida päälle suojatun selaamisen, jolloin selaimen historiaan ja välimuistiin ei jää mitään tietoja.

Mac OS X:ssä on sisäänrakennettu palomuuri, jota voidaan ohjata helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän tai komentorivin avulla. Symantecin Anti-virus on suosituin virustorjuntaohjelma. Toistaiseksi haittaohjelmia ei ole, eikä myöskään niiden poisto-ohjelmia.