Tietokoneen etäkäyttöohjelmat

Teksti: Jukka Järvinen |

Etakaytto

KESÄHEINÄKUU 6-7/97

Teksti Jukka Järvinen


Carbon Copy 32 4.0 o CoSessionRemote 7.0 o DeskShare 1.3 o KopyKat 1.2 o LapLink for Windows 95 7.5 o NetOp 5.3 o pcAnywhere32 7.5 o PC Duo 3.51i o ReachOut 7.0 o Remote Desktop 32 2.1 o Remely Possible/32 3.1 o Timbuktu ro 1.4

Etäkäyttöohjelmat ovat kasvaneet kaapelikäyttöisistä tiedostonsiirto-ohjelmista välineiksi, joilla tietokonetta voidaan etäkäyttää aivan kuin oltaisiin sen luona. Etäkäyttö sujuu nyt myös eri käyttöjärjestelmien välillä ja jopa Internetin kautta.

Pari vuotta sitten etäkäyttöohjelmat enimmäkseen tukivat yhteyksiä vain kaapelilla ja modeemilla. Etäkäyttöohjelmat osasivat siirtää tiedostoja koneesta toiseen ja niillä voitiin etäkäyttää toista tietokonetta DOSissa sekä pienillä näytön tarkkuuksilla myös Windowsissa. Nyt etäkäyttöohjelmat tukevat monia eri yhteystapoja ja verkkoyhteyskäytäntöjä sekä eri käyttöjärjestelmiä ja sisältävät tehokkaita lisätoimintoja. Samaan aikaan etäkäyttöohjelmille on selvä sosiaalinen tilaus: etätyö yleistyy, paikasta toiseen kulkemista pyritään välttämään, kustannuksia leikataan ja työn tuottavuutta tehostetaan.

Etäkäyttöohjelmilla voi käyttää huoneen tai maapallon toisella puolella olevaa työasemaa tai palvelinta kuin olisi koneen luona itse. Ohjelmien suoritus tapahtuu etäkoneessa eli käytetään sen prosessoria, muistia ja kiintolevyä, jolloin etäkäyttäjälle siirtyy vain näytön kuva sekä näppäimistön ja hiiren ohjaus.

Kyse ei siis ole yhden asian etäkäyttöohjelmista, kuten sähköpostiohjelmasta, joka pystyy ottamaan yhteyden sähköpostipalvelimeen viestien lukemiseksi ja lähettämiseksi. Etäohjelmia ei pidä sekoittaa myöskään keskitettyihin hallintajärjestelmiin, joilla voidaan muun muassa pitkälle automatisoida palvelinten ja työasemien ylläpitoa.

Mitä käyttöä etäkäytöllä?

Etäkäyttöohjelmille löytyy monenlaisia hyödyntäjiä ja runsaasti käyttöä vakinaisen työpisteen ohjelmien käytöstä tukipalvelujen ja ylläpitotehtävien hoitamiseen. Ohjelmissa on yleensä kolme päätoimintoa: varsinainen etäkäyttö, tiedostojen siirto sekä tekstipohjainen keskustelu.

Loppukäyttäjä voi kotoaan, kesämökiltä tai työmatkalta käyttää työpaikkansa konetta, sen ohjelmia ja tiedostoja sekä verkon resursseja. Hän ei ole enää sidottu oman koneensa ohjelmiin ja kapasiteettiin, vaan voi käyttää samoja sovelluksia kuin työpaikallakin. Samalla hän saa nähtäväkseen ja käsiteltäväkseen työpaikaltaan ajantasaiset tiedot ja tiedostot.

Etäkäyttöohjelmista on hyötyä myös opetuksessa ja käyttäjien neuvonnassa. Opettaja voi etäohjelman avulla seurata opiskelijoiden edistymistä ­ joko yhden kuvaruudun tapahtumia tai hänellä voi olla näkyvissään jopa kaikkien oppilaskoneiden kuvaruudut pienennettyinä samalla kertaa. Minkä hyvänsä koneen näyttö voidaan siten heijastaa myös valkokankaalle. Myös käänteinen on mahdollista: opettajan koneen näytön tapahtumat voidaan esittää haluttujen tai vaikkapa kaikkien oppilaskoneiden näytöllä. Tosin vain PC Duossa on tämä niin sanottu show-toiminto.

Eräissä etäohjelmissa on myös mahdollisuus toimintojen nauhoittamiseen. Nauhan ajaminen ei suorita annettuja komentoja, vaan se vain näyttää halutulla nopeudella, mitä tuli tehdyksi. Opetuksessa tämä toiminto vapauttaa opettajan antamaan henkilökohtaista ohjausta: hän voi nauhoittaa esityksensä ja nauhan pyöriessä kierrellä luokassa. Toistoa kaipaavat voivat valkokankaalta seurata, kuinka toimittiin. Levytilaa nauhoitteet vievät yllättävän vähän.

Käyttäjien opastamiseen etäkäyttöohjelmat avaavat uusia näkymiä. Tukihenkilön ei tarvitse juosta käyttäjien luokse tai yrittää puhelimessa saada selvitetyksi, mitä ongelmatilanteessa käyttäjän ruudulla näkyy, mitkä asetukset ovat käytössä ja mikä loppujen lopuksi on vialla, vaan hän voi ottaa etäyhteyden käyttäjän koneeseen, selvittää tilanteen ja korjata viat. Vaihtoehtoisesti hän voi show-toimintoa käyttäen näyttää omalta ruudultaan käyttäjälle, kuinka hänen pitää toimia ja seurata sitten katselutilassa, oppiko käyttäjä. Kuvattu menetelmä tehostaisi oleellisesti myös hotline-palveluja, mutta ongelmana on tietoturva: voitko antaa tuntemattoman hotline-tukihenkilön tehdä muutoksia koneesi konfiguraatioon tai antaa hänen edes katsella koneesi ruudun näkymiä?


Kirjoittimen uudelleensuuntausta käyttämällä voi isäntäkoneesta tulostaa etäkäyttäjän kirjoittimelle. Erillistä tiedostoon tulostamista ja tiedoston siirtämistä etäkäyttäjän koneeseen ei tarvita. (kuva)


Työasemien ylläpito on työlästä. Eniten mahdollisuuksia ylläpidon helpottamiseen ja tehostamiseen on järjestelmänhallintaohjelmissa, joita ovat muun muassa Microsoftin SMS ja IBM:n NetFinity. Niiden avulla työasemilla suoritettavia toimia, kuten ohjelmien asentaminen ja päivittäminen, voidaan määritellä palvelimen tehtäväksi. Ne mahdollistavat myös muun muassa etädiagnostiikan, etäkäytön, tietokannat työasemien määrityksistä ja ohjelmista sekä ohjelmaversioista, verkon ja työasemien monitoroinnin sekä hälytykset vikatilanteissa. Hallintajärjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia, minkä lisäksi niiden käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja aiheeseen paneutumista eikä tällaiseen monella työpaikalla ole resursseja eikä tarvettakaan.

Etäkäyttöohjelmat on kevyempi ratkaisu ylläpidon helpottamiseen. Niiden avulla työasemien ja esimerkiksi NT-palvelimen ylläpitotoimet voidaan hoitaa omasta työpisteestä. Kahdeksassa ohjelmassa useampaa konetta voi käsitellä samanaikaisesti, joten esimerkiksi ohjelma-asennuksissa odotusaika jää pieneksi. Järjestelmänhallintaohjelmien tuoma automaattisuus puuttuu, mutta kohtalaista helpotusta saadaan komentoskripteillä, jotka ovat käytettävissä ReachOutissa ja pcAnywhere32:ssa. Etäkäyttöohjelmilla onnistuu myös eri käyttöjärjestelmien välinen etäkäyttö. Vertailun ohjelmista yksi tukee peräti viittä eri käyttöjärjestelmää, kaikki vähintään kahta. Eräissä tuotteissa monen käyttöjärjestelmän tuki saavutetaan yhdellä ainoalla versiolla, toisissa versiot ovat käyttöjärjestelmäkohtaisia. Mukavinta on, jos eri versioita ei tarvitse erikseen hankkia, vaan ne sisältyvät ohjelmapakettiin. Eri versioiden välisissä yhteyksissä eivät kaikki ne yhteystavat tai -protokollat, joita ohjelma tukee, ole ainäytettävissä.

Monia yhteystapoja

Vertailun ohjelmissa etäkäyttäjästä puhutaan monilla eri nimillä. Yleisimmät ovat client ja guest, muita viewer, caller, control ja remote. Kone, jota etäkäytetään, on isäntäkone eli host; muita nimityksiä sille ovat agent ja server. PC Duon yhteydessä käsitteet heittävät volttia: isäntäkonetta nimitetäänkin clientiksi, asiakaskone on puolestaan control. Yhteistä kaikille on, että yhteyden molemmissa päissä on oltava etäkäyttöohjelma käynnissä: isäntäkoneessa isäntäohjelma, etäkäyttäjän koneessa asiakasohjelma.

Etäkäyttöohjelman avulla voi ottaa haltuunsa maantieteellisesti etäällä olevan tietokoneen. Jos etäkäyttäjällä on verkkoyhteys isäntäkoneeseen, etäkäyttö sujuu verkon yli käyttämällä sopivaa verkkoyhteyskäytäntöä. Ellei verkkoyhteyttä ole, etäkäyttäjä voi ottaa yhteyden etäsolmuun (remote node) tai suoraan isäntäkoneeseen.

Verkon yli otettavassa yhteydessä etäkäyttäjän mikrosta tulee verkon työasema, jolloin erona verkon muihin työasemiin on vain se, että yhteys etätyöasemaan on hitaampi. Etäsolmuyhteys on yleensä toteutettu ISDN:llä tai modeemilla, ja tämän yhteyden yli voidaan ajaa etäkäyttöohjelmaa eli etäkäyttää jotakin verkon PC:tä. Kun yhteys otetaan suoraan isäntäkoneeseen, niin on kyse kahden mikron välisestä yhteydestä, joka muodostetaan modeemilla, ISDN:llä tai kaapelilla. Isäntäkone voi tällöin olla myös yksittäinen, verkkoon liittämätön mikro.

Etäsolmu voi olla toteutettu etäkäyttöpalvelimella, joita valmistavat muun muassa Cisco, 3Com, Microcom ja Shiva, tai ohjelmallisesti palvelimeen asennetun yhdyskäytäväohjelman avulla. Ohjelmallisia ratkaisuja ovat muun maussa NetWare Connect, Microsoft NT:n RAS ja OS/2:n Remote Connection Service. Etäsolmuyhteyksissä yhteyskäytäntönä verkon ja etämikron välillä on yleensä PPP (Point-to-point Protocol), verkossa puolestaan jokin verkkoyhteyskäytäntö. Fyysisesti yhteys toteutetaan ISDN:llä tai modeemilla. Kaikki vertailun ohjelmat tukevat etäsolmuyhteyksiä.

Eräät etäohjelmatkin tarjoavat ohjelmallisen yhdyskäytävätoiminnon (gateway). Etäkäyttäjä voi soittaa yhdyskäytäväkoneen modeemiin, josta yhteyttä voi jatkaa verkkoa pitkin verkkoyhteyskäytännöllä. Yhdyskäytävä siis yhdistää erilaisia fyysisiä liikennöintitapoja ja mahdollistaa tietoliikennelaitteiden, yleensä modeemin tai ISDN:n, jakamisen. Jaettua tietoliikennelaitetta voi luonnollisesti käyttää vain yksi kerrallaan. Yhdyskäytävä voi olla myös kaksisuuntainen, jolloin verkkokäyttäjä voi soittaa ulospäin yhdyskäytäväkoneen modeemilla.

Monet etäohjelmat tukevat TAPIa (Telephony API), Windowsin puhelinverkkopalvelujen ohjelmointirajapintaa, joten modeemien ja ISDN-laitteiden hallinta on helppoa: asennetut laitteet tulevat automaattisesti etäkäyttöohjelman käyttöön. TAPI on käytettävissä Windows 95:ssä ja NT 4:ssä. Useimmat ohjelmat tarjoavat myös takaisinsoittomahdollisuuden joko ennalta määrättyyn tai soittajalta kysyttävään numeroon (roving callback). Takaisinsoittomahdollisuudesta on kaksi etua: puhelukustannukset siirtyvät työnantajan maksettavaksi ja modeemiyhteydet voidaan rajata kiinteitä takaisinsoittonumeroita käyttämällä sallituiksi vain tietyistä numeroista.

Verkkoympäristössä, jossa on käytössä eri käyttöjärjestelmiä ja laitetyyppejä, käytetään usein erilaisia verkkoyhteyskäytäntöjä. NetWare-palvelimiin yhteys otetaan IPX/SPX:llä, Macintosh-koneisiin AppleTalkilla, Windows- ja OS/2-työasemiin sekä palvelimiin pääasiassa TCP/IP:llä, mutta yleisesti käytetään myös NetBIOSia. Eri yhteyskäytäntöjen tarve ei muodostu esteeksi etäkäytölle. Kaikki vertailun ohjelmat tukevat TCP/IP:tä ja IPX/SPX:ää, useimmat myös NetBIOSia.

TCP/IP-tuen ansiosta etäkäyttö onnistuu kaikilla ohjelmilla myös Internetin yli. Harva valmistaja on kuitenkaan vaivautunut esittämään tuettujen TCP/IP-pinojen listaa. Kaikki ohjelmat tukevat Microsoftin TCP/IP:tä, eräät mainitsevat Trumpet Winsockin ja FTP Softwaren, WRQ:n Reflectionia ei yksikään. Ennen etäohjelman hankkimista kannattaakin selvittää, onko käytetty TCP/IP-pino tuettu vai ei.

Suorituskyky paremmaksi

Nopeus on eräs etäkäyttöohjelmien tärkeimmistä ominaisuuksista. Sen puute ilmenee kahdella tavalla: joko ohjelmassa on kuolleita hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään tai ohjelma on tasaisen vitkainen. Kuolleet hetket ovat kiusallisia, sillä käyttäjä on tottunut siihen, että komentoa aletaan heti toteuttaa.

Verkon yli käytettäessä nopeus tuntuu riittävältä vasta silloin, kun etäyhteyden olemassaolon muutamassa minuutissa tyystin unohtaa. Näin käy vertailun nopeimpien ohjelmien kohdalla helposti. Modeemiyhteyksiä käyttäessä hitauteen suhtautuu ymmärtäväisemmin. Parhaimmilla ohjelmilla käyttö V.34-modeemilla 1024 x 768 -resoluutiollakin on kuitenkin yllättävän sujuvaa.

Etäkäyttöä on pyritty nopeuttamaan monin eri tavoin. Yhteistä näille on siirrettävän tiedon määrän vähentäminen. Yksinkertaisimpia tapoja ovat muun muassa taustakuvan poisto ja värien määrän vähentäminen. Etäkoneessa esitettäväksi voidaan valita esimerkiksi 2, 4, 16 tai 256 väriä. Ellei värien määrää voi automaattisesti vähentää, hitaita yhteyksiä käytettäessä värien määrä kannattaa pienentää isäntäkoneessa.

Monet etäohjelmat käyttävät Windowsin GDI-rajapintaa. Tällöin koko näyttöä ei lähetetä etäkoneelle kuvapisteittäin bittikarttana, vaan välitetään rajapinnan GDI-kutsu. Tällainen toiminto on esimerkiksi OK-painikkeen piirto. Vertailun ohjelmista yksi, NetOp, antaa mahdollisuuden valita, käytetäänkö GDI-kutsuja vai bittikarttasiirtoa.

Toinen yleisesti käytetty menetelmä on kuvaruutuvälimuistin (screen cache) käyttö. Tällöin usein toistuvia ja hiljattain esiintyneitä kuvaelementtejä talletetaan varastoon etäkoneen kiintolevylle. Isäntäohjelma pitää kirjaa elementeistä, jotka etäkoneen välimuistista löytyvät. Kun näytöllä pitää esittää elementti, joka löytyy välimuistista, isäntäkone lähettää etäkoneelle vain elementin hakukomennon bittikarttasiirron sijasta.

Tiedostojen siirto on myös mahdollista saada joutuisammaksi monin keinoin, joista toiset liittyvät siirrettävän tiedon määrään, toiset taas käyttömukavuuteen eli tiedostojen siirron automatisointiin.

Ohjelmista neljä, CarbonCopy, LapLink, pcANYWHERE32 ja ReachOut, käyttävät niin sanottua delta-siirtoa, jossa tiedostoista siirretään vain muuttuneet osat. Menetelmä perustuu siihen, että tiedosto jaetaan tietyn mittaisiin lohkoihin, joista lasketaan tarkistussummat sekä lähde- että kohdepäässä. Vain ne lohkot siirretään, joiden tarkistussummat eroavat. Kyse on merkittävästä tiedonsiirron nopeuttajasta: esimerkiksi megatavun tiedosto, jossa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia, siirtyy V.34-modeemiyhteyden yli delta-siirrolla muutamassa sekunnissa, ilman delta-siirtoa (pakkautumisesta riippuen) 3 ­ 5 minuutissa.

Tiedostojen siirrossa käytettävän pakkaamisen merkitys on suhteellisen vähäinen, koska modeemiyhteyksiä käytettäessä modeemit pakkaavat siirrettävän tiedon ja verkkoyhteyksiä käytettäessä pakkaamisesta ei ole järin suurta iloa.

Tiedostojen siirron automatisointimenetelmiä ovat synkronointi ja kloonaus. Synkronointia käytettäessä sekä isäntä- että etäkoneeseen kopioidaan synkronoitavien hakemistojen tiedostoista uusimmat versiot. Valinnan mukaan ne tiedostot, joita toisesta koneesta ei löydy, kopioidaan tai jätetään kopioimatta, toisin sanoen synkronoidaan joko kaikki tiedostot tai vain ne, jotka löytyvät molemmista koneista. Erikoistapaus on synkronointi vain toiseen suuntaan, joko etäkoneesta isäntäkoneeseen tai päinvastoin.

Hakemistojen kloonaamisella tarkoitetaan sitä, että kohdehakemisto tyhjennetään ja lähdehakemiston sisältö kopioidaan kohdehakemistoon. Käytännössä ohjelmat hoitavat kloonaamisen toki fiksummin: vain sellaiset tiedostot poistetaan, joita ei lähdehakemistossa ole ja vain ne, jotka lähdehakemistossa ovat erilaisia kuin kohdehakemistossa, kopioidaan.

Käyttöliittymä

Käyttöliittymä ratkaisee, kuinka kätevää etäkäyttö on ja mitä sen aikana voi tehdä. Jos etäkoneen ruudun resoluutio on suurempi kuin isäntäkoneen, näytön käsittely on ongelmattominta. Tällöin koko isäntäkoneen ruutu mahtuu sellaisenaan etäkäyttäjän ruudulle. Jos resoluutiot ovat samat, isäntäkoneen näyttö näkyy kokonaan, jos on mahdollista siirtyä kokoruututilaan, jossa otsikkopalkki, painikkeet ja muut pienet osat ovat poissa näkyvistä. Kokoruututila puuttuu DeskSharesta ja Remote Desktop 32:sta.

Jos isäntäkoneen näyttö ei mahdu etäkoneen ruudulle, näyttöä joudutaan vierittämään tai skaalaamaan. Vierittää voi vierityspalkkien avulla sekä muutamissa ohjelmissa itse työpöytää hiirtä siirtämällä. Skaalausta käytettäessä isäntäkoneen näytön kuvaa pienennetään niin, että se sopii asiakaskoneen ruudulle. Tällöin vieritystarve poistuu, mutta kuvan laatu heikkenee ja hankaloittaa erityisesti pienen tekstin lukemista.

Suotavaa olisi, että siirtyminen skaalatun, skaalaamattoman, ikkunoidun ja koko ruudun välillä sujuu vaivattomasti ja nopeasti ­ joko pikanäppäimellä tai painiketta napauttamalla. Erot ovat tässä suhteessa suuret, joissakin ohjelmissa on peräti siirryttävä erilliseen komento-ohjelmaan näytön tilan vaihtamiseksi.

Ohjelmasta toiseen siirtyminen ja ohjelmien käynnistäminen pitäisi olla yksinkertaista sekä paikallisessa koneessa että isäntäkoneessa. Tämä onnistuu, jos Windowsin näppäinyhdistelmien (Ctrl-Esc, Alt-Tab ja Ctrl-Alt-Del) ja 95-käyttöliittymän tehtäväpalkin käsittely on selkeää. Monissa ohjelmissa ruudulle tuppaavat molempien koneiden tehtäväpalkit yhtäaikaa. Onneksi 95-käyttöliittymässä tehtäväpalkin paikkaa voi vaihtaa.

Windowsin näppäinyhdistelmien käsittelyssä on isoja eroja. Selkeintä on, jos kaikki näppäinyhdistelmät kohdistuvat aina paikalliseen koneeseen tai ne lähetään isäntäkoneeseen aina, kun sen näyttö on aktiivisena. Ensin mainitussa tavassa näppäinyhdistelmät lähetetään etäkoneeseen eri näppäinyhdistelmällä, työkalupainikkeella tai valikon komennoilla. Tämä menettely on käytössä NetOp:ssa, ReachOutissa, Remote Desktop 32:ssa ja Remotely Possible/ 32:ssa.

Jälkimmäistä menetelmää käytetään LapLinkissä, PC Duossa ja Timbuktu Prossa. Muissa ohjelmissa mainittujen näppäinyhdistelmien käsittely on sekavaa: osa kohdistuu etäkoneeseen, osa isäntäkoneeseen.

Kokoruututilaa käytettäessä on yllättävän helppoa unohtaa, onko ajamassa isäntäkoneen vai paikallisen koneen ohjelmia. Isäntäkoneen käytön merkkinä eräissä ohjelmissa kelluu ruudulla pieni työkalupalkki. Kelpo ratkaisu on myös Remotely Possible/32:n näytön vasemman yläkulman merkki muistuttamassa isäntäkoneen käytöstä. Tee-se-itse-ratkaisu on käyttää etä- ja isäntäkoneessa erilaisia näytön värejä.

Tietoturva- ominaisuuksia

Etäohjelmat itse sisältävät sekalaisen valikoiman tietoturvaominaisuuksia. Toisissa ohjelmissa tietoturvaan on panostettu, joissakin mukana ovat vain välttämättömyydet, kuten käyttäjätunnus ja salasana.

Monissa ohjelmissa epäonnistuneiden sisäänkirjautumisen yritysten määrä on rajoitettavissa. Määrän tultua täyteen ohjelma joko vain katkaisee yhteyden, mikä ei verkkokäytössä paljoa murtautumista yrittävää haittaa tai lopettaa yhteyden odotustilan.


ReachOut:ssa tietoturvamääritykset ovat vertailun monipuolisimmat. (kuva)


Näppäimistön ja hiiren lukitsemisella etäkäyttäjä saa yksinoikeuden isäntäkoneeseen. Ruudun pimentämisellä voidaan estää sivullisien pääsy seuraamaan, mitä etäkäyttäjä tekee. Näytönohjaimesta, ajuriversiosta, käytössä olevasta resoluutiosta ja värien määrästä sekä tietysti etäohjelmasta riippuu, toimiiko pimennystoiminto. Kiusallista on, ettei etäkäyttäjä yhdessäkään ohjelmassa voi tarkistaa, onko isäntäkoneen näytön sammutus onnistunut.

Jos isäntäkoneessa on istunto meneillään etäkäyttöä aloitettaessa, on kaksi mahdollisuutta: joko meneillään oleva istunto lopetetaan tai sitä jatketaan, jolloin etäkäyttäjä saa kaikki istunnon oikeudet. Vertailun ohjelmista vain ReachOut antaa valita mainittujen vaihtoehtojen välillä. Muissa etäkäyttäjä saa sisäänkirjautuneen käyttäjän oikeudet etäkäyttöohjelmassa määritellyin rajoituksin.

Jotta etäkäytön lopettamisen jälkeen isäntäkoneeseen ei jäisi istunto avoimeksi ja sivullisen käytettäväksi, ohjelmissa pitäisi olla mahdollisuus käyttäjän automaattiseen uloskirjaamiseen etäkäytön päättyessä. Testatuista ohjelmista tämä ominaisuus on vain viidessä.

Isäntäkoneen käyttäjä ei välttämättä saa etäyhteyden avautumisesta mitään ilmoitusta. Niinpä etäkäyttäjä voi esimerkiksi seurata, mitä isäntäkoneen käyttäjä sähköpostiviestiinsä kirjoittaa.

Ohjelmien tietoturvassa on siis parantamisen varaa. Onneksi monissa ohjelmissa voidaan sentään asettaa rajoitus yhteyden avaamisesta vain, jos isäntäkoneen käyttäjä sen sallii.

Muita turvaominaisuuksia ovat muun muassa salasanarajoitukset, yhteysajan maksimipituus, takaisinsoittoasetukset, tiedonsiirron salaus, epäaktiivisten yhteyksien automaattinen katkaisu (idle timeout). Kaikkien asetusten tulisi olla salasanalla suojattavissa, jotta käyttäjä ei vahingossakaan voi muuttaa esimerkiksi tietoturvamäärityksiä väljemmiksi.

Suotavaa olisi, että useammat ohjelmat tarjoaisivat mahdollisuuden luoda käyttäjä- ja tietoturvamääritykset keskitetysti. Samoin eri työasemiin syntyviä lokeja ei tule seurattua, ne pitäisi pystyä kokoamaan yhteen paikkaan.

Vertailun ohjelmista mainitut keskitetyt ratkaisut tarjoaa vain NetOp.

Toiminta testattava

Etäkäyttöohjelmat sopivat loppukäyttäjälle, järjestelmän ylläpitäjälle sekä koulutus- ja neuvontakäyttöön. Testi osoitti, että hyviä etäkäyttöohjelmia on useita.


Etäkäyttö sujuu sekä eri käyttöjärjestelmien että eri laitetyyppien välillä. Kuvassa Macintoshin etäkäyttö NT4:stä. (kuva)


Valinnan ratkaisee käyttötarkoitus sekä se, mitä ominaisuuksia painotetaan. Ohjelmista yksikään ei sisällä kaikkia toivottavia ominaisuuksia, joten valinta on kompromissi eri ominaisuuksien välillä.

Mac-etäkäyttöön ainoa vaihtoehto sen sijaan on Timbuktu Pro ja OS/2-ympäristöön soveltuu parhaiten NetOp.

Ohjelmien käyttöönottovaiheessa on huolehdittava erityisesti etäkäytön tietoturvasta ja ohjelmien toimintavarmuudesta. Etäkäyttöohjelmien toimintavarmuus on hyvä, kunhan testataan, etteivät käytetyt näytönohjaimet ja ajurit aiheuta ongelmia.

Vertailun etäkäyttöohjelmat ovat helppoja ja nopeita asentaa. Yhteyskin saadaan kohtuullisen vaivattomasti: isäntäkoneessa on määriteltävä yhteyden odotustapa ja asiakasohjelmassa yhteystapa, kohdekoneen osoite ja verkkoa käytettäessä yhteyskäytäntö.

Etäkäyttöohjelmien käyttöönoton helppous houkuttelee käyttäjiä hankkimaan niitä omin päin. Asentaessaan ohjelman koneeseensa työntekijä voi kuitenkin tehdä ammottavan reiän yrityksen tietoturvajärjestelyihin, sillä osa ohjelmista toimii mainiosti ilman tietoturvamäärityksiä ja yhteydetkin voivat olla sallittuja kenelle tahansa. Sekä etäkäyttöohjelman että soittoyhteyksien käyttöönotto pitää tehdä keskitetysti ja tietoturvasta on huolehdittava tarkasti.

Tärkein vaihe ohjelman käyttöönotossa on käyttäjien, heidän oikeuksiensa ja muun tietoturvan määrittely. Jos terminologia tuntuu vähänkään vieraalta, ohjelmien määrittelyjen tekeminen on parasta jättää kokeneempien hoidettavaksi. Jos työpaikalla on käytössä palomuuri (firewall), sen toimintaan on tehtävä muutoksia, sillä palomuurin on laskettava läpi liikenne niistä porteista, joita etäkäyttöohjelma käyttää.

Järjestelmän ylläpidon ratkaistavaksi jää, kuinka valvoa, ettei etäkäyttöohjelmia ja modeemeja ole luvatta tai tietämättömyydessä otettu käyttöön.

Windows-ympäristössä toimivia hyviä etäkäyttöohjelmia on useita. Näistä toimituksen valinta on kohdistunut kolmeen tuotteeseen, jotka sopivat erityisen hyvin käyttötarkoituksiinsa.

pcAnywhere32

pcAnywhere32 sopii mainiosti 32-bittisen Windows-ympäristön etäkäyttöön. Ohjelman tietoturva on hyvä ja automatisointimahdollisuudet erinomaiset. Lisäksi ohjelma on kohtuullisen nopea ja toimii luotettavasti.

PC Duo

PC Duo soveltuu erityisen hyvin opetuksen ja neuvonnan apuvälineeksi, koska se mahdollistaa kuvansiirron sekä isäntäkoneesta asiakaskoneeseen että asiakaskoneesta isäntäkoneeseen. Ohjelma tukee kaikkia Windows-ympäristöjä ja se on nopea ja helppokäyttöinen.

ReachOut

ReachOut on erinomainen valinta, jos ei tarvita samanaikaisia yhteyksiä moneen eri isäntäkoneeseen. Se on monipuolinen ohjelma, joka tukee kaikkia Windows-ympäristöjä. Sen tietoturvaominaisuudet ovat vertailun kärkeä ja automatisointimahdollisuudet hyvät.


Taulukko

Testit

Tuotteet