“Rajoituksia, mutta yllättävän kohtuullisia” ???

“Spiralfrogin mukaan yhtä musiikkikappaletta vastaan täytyy katsoa yksi 90 sekunnin mainos, musiikkivideoita vastaan vielä pitempi. Sen jälkeen kappaleen saa "omaksi"”

Niin, kappale on siis vain "lainassa", toisinsanoen puheet sen ilmaisuudesta, niinkuin sen saisi oikeasti omaksi ovat vain puheita.

“Musiikki on wma-muotoista, eli sitä voi kuunnella useimmilla mp3-soittimilla, mutta ei Applen Ipodeilla.”

Eikä GNU/Linux-järjestelmillä. Eli kuunnellaksesi tätä musiikkia "ilmaiseksi", sinun täytyy ostaa itsellesi ensin kallis käyttöjärjestelmä.

“Kappaleita ei kuitenkaan saa polttaa cd-levyille. Lisäksi Spinalfrogin sivustolla täytyy käydä kerran kuukaudessa. Jos sivuilla ei enää vierailla, menevät wma-musiikkikappaleiden käyttöoikeudet automaattisesti umpeen, eikä niitä voi enää kuunnella.”

Jaa että tällainen kohtuullista? Meillä taitaa olla ihan eri käsitykset toimittajan kanssa siitä mikä on kohtuullista ja mikä ei. Minä en tyhjästä maksa, edes "ilmaiseksi". Pomppikaa te levy-yhtiöiden pillin mukaan aina kun haluatte kuunnella "omistamaanne" musiikkia niin minä kuuntelen ja käytän rajoituksitta musiikkia jonka oikeasti omistan. Vaitoehtojakin näille digitaalisille rajoitusten hallinnoille (DRM) on ihan oikeasti olemassa. Vapaata ja ihan laillista musiikkia on netti täynnä, sellaista mitä saa polttaa CD:lle, jaella kavereille tai vaikka laittaa nettisivulleenkin tai vertaisverkkoihin.

DRM ei koskaan voi olla kohtuullista.