EFFI:n ja Kepun Jarmo Korhosen vastustus on täysin perustelematonta. Tietokone-lehden yo artikkelissa mainittuja ongelmia Viron äänestyksessä ei ollut. Ilmeisesti EFFI:llä on jotain salaista tietoa asiasta.

Vertaaminen USA:n systeemeihin taas on täysin metsässä. Siellähän käytetään erillisiä äänestyskoneita, joiden toiminta on ollut kyseenalaista ja joita on ilmeisesti jopa tarkoituksella manipuloitu. Verkkoäänestyksestä siellä ei ole koskaan ollut kyse.

Jos ja kun luotamme raha-asioidemme hoidon verkon varaan verkkopankkijärjestelmässä, miksi emme voisi luottaa vaaliääntämme? Äänen rekisteröinti on prosessina monin verroin yksinkertaisempi kuin rahan välittäminen maksajalta sen saajalle. Tietoturva on korkealla tasolla.

Vaalien tuloksen laskenta tapahtuu jo nyt tietojärjestelmillä, myös ns tarkistuslaskennan tulos. Eivätpäs nämä pahanilmanlinnut ole epäilleet ohjelmavirheitä siinä prosessissa. Erot ensimmäisten tulosten ja tarkistuslaskennan välillä johtuvat nykyisin nimenomaan inhimillisistä virheistä alkuperäisessä laskennassa, niiden lappujen manuaalisesta käsittelystä. Äänten "sähköinen" rekisteröinti on luotettavampi menetelmä kuin nykyinen.

Verkkoäänestyksen vastustajat näyttävät käyttävän noita perusteettomia uhkakuvia demokratian mahdollisen laajentumisen estämiseen. Pelkona heillä on, että uudet menetelmät saattaisivat mahdollistaa suoran kansalaisvaikuttamisen lisääntymistä. Vai mitä on ajateltava Jarmo Korhosen (kepu) lausunnosta, että sähköinen äänestys romuttaisi "uuden vaalilain valmistelun"!

Vertaaminen USA:n systeemeihin taas on täysin metsässä. Siellähän käytetään erillisiä äänestyskoneita, joiden toiminta on ollut kyseenalaista ja - -



Vertaaminen USA:han on perusteltua, koska siellä on runsaasti käytännön kokemusta sähköisestä äänestämisestä. Suomessa tietotekniikan osaaminen ei ole oleellisesti parempaa tai huonompaa kuin jenkeissä. Siten on hyvin mahdollista, että täällä tulisi vastaan samoja asioita.

- - joita on ilmeisesti jopa tarkoituksella manipuloitu.

Vaalituloksen tarkoituksellisen ja laajamittaisen manipuloinnin ei pitäisi nimenomaan olla mahdollista. Tämä on ongelma nimenomaan sähköisissä järjestelmissä, joissa suhteellisen pieni joukko voi pahimmillaan muuttaa äänestystuloksen mieleisekseen, ilman että sitä voidaan jälkikäteen huomata.

Nykyinen äänestysjärjestelmä, jossa mm. jokainen puolue valvoo ääntenlaskua, ei mahdollista tällaista laajamittaista manipulointia.


Jos ja kun luotamme raha-asioidemme hoidon verkon varaan verkkopankkijärjestelmässä, miksi emme voisi luottaa vaaliääntämme?

Äänestäminen on kansanvallan ehkä keskeisin toimitus, toisin kuin sähkölaskun maksaminen. Pankki ottaa laskelmissaan huomioon, että verkkopankkitoiminnassa voi tapahtua väärinkäytöksiä - esimerkkinä viimeaikaiset Nordean pankkitunnusten kalasteluhuijaukset - joista aiheutuu tappioita. Riskin hallintaan on keinoja ja menetykset ovat rahalla korvattavissa (yksittäiset vahingot ovat mitättömiä pankin liikevaihtoon verrattuna).

Äänestysjärjestelmässä "riski" sen sijaan on, että valtaan voi päästä väärä henkilö tai puolue. Tämä on täysin todellinen mahdollisuus epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, siis sellaisissa, joissa todella tarvitaan ulkomaisia vaalitarkkailijoita. Vaalijärjestelmän pitäisi "kestää" myös tällaiset epävakaat olot.

Vaalien tuloksen laskenta tapahtuu jo nyt tietojärjestelmillä, myös ns tarkistuslaskennan tulos. Eivätpäs nämä pahanilmanlinnut ole epäilleet ohjelmavirheitä siinä prosessissa.

"Pahanilmanlinnut" ovatkin muun muassa ehdottaneet, että äänestä tehtäisiin aina myös paperituloste joka laitettaisiin uurnaan ja näin saadut äänet laskettisiin tarkastuslaskennassa. Tähän menettelyyn on mm. päädytty laajalti Yhdysvalloissa koska muuten tulosta ei voida mitenkään jälkikäteen varmentaa. Suomen nykyiset suunnitelmat, saatikka nettiäänestys, eivät paperivarmenteita tunne.

Verkkoäänestyksen vastustajat näyttävät käyttävän noita perusteettomia uhkakuvia demokratian mahdollisen laajentumisen estämiseen.

Miten demokratian laajentamista ollaan estämässä? Lähinnä halutaan taata demokratian säilyminen. Sähköinen äänestys voisi sopia esimerkiksi neuvoa-antaviin äänestyksiin, mutta hyvin toimivan ja suhteellisen edullisen äänestysjärjestelmän korvaaminen valtiollisissa vaaleissa (presidentti, eduskunta jne.) nettiäänestyksellä kuulostaa aika hurjalta.

Mitä tulee perusteisiin, niin kannattaa lukea esimerkiksi Effin tiedote ja sen alareunassa olevat viitteet:
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html