Vastaukset 52 vastausta
Miksi ne ovat samaa käyttöjärjestelmää? Ohjelma mikä on tehty Fedoralle toimii Ubuntulla ja toimii OpenSUSElla. Ohjelma mikä on tehty gnu/linuxille ei toimi windowsilla tai millään muulla käyttöjärjestelmällä, jos ei ohjelmasta ole tehty cross-platform tyylistä kuten firefoxista, open officesta tai gimpistä tai ohjelma ei ole joku java ohjelma joka vaatii vain Java ohjelmistoalustan jonka saa windows/linux/macosx/bsd ynnä muille käyttöjärjestelmille.
Kyllä minä olen vaan ajanut XP:ssä ihan "gnu/linuxille" tehtyä ohjelmaa kääntämällä sorsista. Eikä softaa varten tarvitse välttämättä tehdä yhtään mitään sen eteen, että se toimii eri kernelin käyttöjärjestelmissä.
gnu/linuxin ohjelmien ainoa varma ja yleinen asennustapa on lähdekoodista kääntäminen.
Jaa onkos Windowseillakin sitten kun softia saa toimimaan Vistassa heittämällä kun kääntää uudestaan?
gnu/linux ohjelmasta ei saa windowsille toimivaa versiota kuin koodaamalla sen uusiksi, melkein kokonaan uusiksi. Tällöin tarvitaan sitä koodaustaitoa eli ymmärtää koodia ja osaa kirjoittaa sitä.
Hölynpölyä. Miksiköhän kirjoittamani PHP:llä, Pythonilla, POV-Ray SDL:n, Javan ja jopa C++ koodi toimii sekä Windowseissa että Ubuntussa? Ja ei, sitä varten ei tarvitse tehdä mitään ihmeen "crossplatform" työtä.
Käyttöjärjestelmät ovat tällä tavoin erilaisia. se että ohjelman asentaa ./configure --prefix=/usr make make install tyylillä ei ole koodaamista.
Ei niin. Se on jonkun tietyn OHJELMOIJAN VALITSEMAN kääntöratkaisun käyttöä eikä tätäkään ole mitenkään speksattu mihinkään linuxiin. Jos nyt oikeasti vaivautuisit opettelemaan edes miten ohjelmoidaan Hello World niin et laukoisi mitään noin älyttömiä.
Ja että Matti jaksaa raivota siitä että lähdekoodista asentaminen olisi kuin ohjelmoisi ohjelman itse alusta asti on ihan toinen aihe sitten.
Niin. Minä olen muuten taistellut jonkun härökääntöjärjestelmän kanssa niin pitkään, että olisi käynyt nopeammin kirjoittaa se kokonaan itse. Eli ota nyt faktoista selvää. Ohjelmien kääntöjärjestelmät muuten on usein shelliskriptejä mitä olet ajellut ja niiden kirjoittaminen muuten lasketaan ohjelmoinniksi. On vain hyvin korkealla tasolla tapahtuvaa ohjelmointia.
Photoshopinkin varmaan saisi mutta verratkaa sitä työtä mitä pitäisi tehdä verrattuna siihen että komentorivillä antaa vain ne kolme käskyä, käyttäjä joka ei edes tiedä mikä on C++ ja mikä on C# osaa asentaa lähdekoodista ohjelman vaikka ei osaa koodata edes helloworldia, aivan kuten käyttäjä osaa asentaa ohjelman siitä next next helvetin läpi vaikka ei osaa koodata.
Voin minä myös etsiä sinulle lähdekoodia mikä ei asennu komentorivillä millään "kolmella käskyllä" ellet itse kirjoita mitään millä saat ne kolme käskyä.
Voi herranjestas sentään mitä väittelyä. Matti, argumenttisi ovat hieman ristiriitaisia. Ettet nyt kuitenkin vetäisi perseestäsi näitä mutuväittämiä? Mutta en jaksa purkaa energiaani kaikkien väitteidesi vesittämiseen. Puutun vain tähän tuote-konseptiin.
Canonical on rakentanut Ubuntun kasaan tuotteeksi. Compaq myy toki raudan käyttöjärjestelmän mukana, mutta kyllä se puuttuu myöskin Windowsin mukana tulevaan softavalikoimaan. Sieltä löytyy Neroa ja Nortonia ja Adobea ja vaikka mitä mitkä eivät tule Windowsin retail-version mukana. Siispä samalla tavalla Compaq ja Canonical myyvät distroa.
HP:n, Acerin, Asuksen ja jokaikisen valmistajan Windows-"distrot" eroavat toisistaan jotenkin. En oikein ymmärrä miksi on niin tärkeää sanoa että tuote on eri. En enää edes muista miksi toit tämän asian esille, joten se siitä.
Linuxista sen verran, että jos Wikipediassa on linkit Linux-käyttöjärjestelmästä Linux-ytimeen ja päinvastoin, ja kummassakin lukee että Linuxia voi käyttää kummasta tahansa, niin eiköhän Linux ole silloin liian häilyvä termi käytettäväksi yksinään teknisessä artikkelissa.
GNU/Linux on kiistatta käyttöjärjestelmä. Linux-kernel on kiistatta ydin. Linux on maallikoille käyttöjärjestelmä ja yksinkertaisuuden vuoksi kerrottakoon heille että sen saa erilaisilla "skineillä", eiköhän tämä liene heille kaikkein tutuin ulkonäköön liittyvä termi.
Sama se tuleeko eri ikkunointijärjestelmien ja distrojen mukana eri softia, se on loppukäyttäjälle yhdentekevää. Se, mitä sillä "Linuxilla" pystyy tekemään, on tärkeintä, ja se lienee tunnetuimmissa distroissa perustoimintojen osalta identtistä. Kaikilla pystyy surffaamaan netissä, käsittelemään tekstiä, toistamaan mediaa ja käyttämään lisälaitteita.
Teknisessä artikkelissa kuuluu erotella käyttöjärjestelmää ja ydintä merkitsevät termit.
---
Itse aiheesta: Odotan innolla Windows 7:n betaversiota. En halua koskeakaan Vistaan ja jättäisin sen mieluusti väliin. Microkernel-pohjainen ratkaisu kuulostaa taivaalliselta, ja unelmoin siitä että Windowsista voisi jatkossa muokata omanlaisensa. Modulaarinen Windows olisi vakaampi, nopeampi, ja vapaammin muokattavissa. Jos siihen saisi useampia ikkunointijärjestelmiä, voitaisiin vihdoinkin erotella "bisneswindows" ja "mediawindows" todellisesti toisistaan. bisneswindows olisi mahdollisimman yksinkertainen ja tehokas, ja mediawindows mahdollisimman kaunis ja monipuolinen.
Mutta parasta olisi se että jokainen yritys voisi räätälöidä Windowsinsa omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Ainoa yhteinen näille olisi sitten enää kernelpäivitykset. Microsoft voisi muutenkin hyötyä yrityksensä jakamisesta pienempiin käyttöjärjestelmänkehitysyksiköihin. EU olisi vähemmän niskan päällä ja bugit olisi helpompi korjata.
Suurilla toiveilla edetään!
Compaq myy toki raudan käyttöjärjestelmän mukana, mutta kyllä se puuttuu myöskin Windowsin mukana tulevaan softavalikoimaan. Sieltä löytyy Neroa ja Nortonia ja Adobea ja vaikka mitä mitkä eivät tule Windowsin retail-version mukana. Siispä samalla tavalla Compaq ja Canonical myyvät distroa.
Eri käyttöjärjestelmää. Kyllä. Compaq myy eri Windows XP käyttöjärjestelmää. Se käyttöjärjestelmä Windows XP koska se on brändätty Windows XP:ksi mutta se on sen rinnakkaisversio koska Compaqilla on siitä oma versio mihin on bundlattu softaa mukaan.
HP:n, Acerin, Asuksen ja jokaikisen valmistajan Windows-"distrot" eroavat toisistaan jotenkin. En oikein ymmärrä miksi on niin tärkeää sanoa että tuote on eri. En enää edes muista miksi toit tämän asian esille, joten se siitä.
Siksi kun täällä jotkut väittää vaikka jotain Fedoraa ja Ubuntua samaksi käyttöjärjestelmäksi vaikka ovat ihan eri tuotteita. Ydin on kyllä sama Linux mutta käyttöjärjestelmä on eri. Se GNU on vaan FSF:n käyttöjärjestelmäprojekti jonka komponentteja Linux -käyttiksissä usein käytetään paljon.
Joku Ubuntu/Linux, tai Fedora/Linux on myös ihan järkevää jos haluaa tähdentää sitä mikä ydin ja minkä speksien mukaan sitä käyttistä on tehty. Ja prossuarkkitehtuurin voi laittaa myös perään niin tietää paremmin mitä binääriä siihen sattuu. Mutta minkä halvatun takia Ubuntu pitäisi joksikin GNU:ksi nimetä kun siitäkin on GNU-projektin komponentteja kai joku
Se, mitä sillä "Linuxilla" pystyy tekemään, on tärkeintä, ja se lienee tunnetuimmissa distroissa perustoimintojen osalta identtistä. Kaikilla pystyy surffaamaan netissä, käsittelemään tekstiä, toistamaan mediaa ja käyttämään lisälaitteita.
Ja niin pystyy Windows distroillakin. Se Linux lähinnä kertoo sitä, että on Linux -yhteensopiva käyttöjärjestelmä kuten Windowseissa on Windows -yhteensopivuutta. Sillä on merkitystä laitteita ja ohjelmistoja hankkiessa että osaa varautua siihen minkä asteita yhteensopivuutta on odotettavissa. Erot käyttiksien ja niiden käyttötarkoitusten välillä kyllä on valtavat. Samoin niiden toimivuudessa, tuessa yms. asioissa.
Kutem mbnet:in net.nytissä joku kommentoikin, niin olis kätevää jos olisi yksi threadi tai artikkeli jossa tämmöiset väittelyt tehtäisiin, ja tänne voi sitten tarvittaessa linkittää toisista artikkeleista...
Yritin aloittaa tuonne "Aihe Vapaa"-alueelle sellaisen, josta olisi tullut jo tietokone-lehden pisin threadi jos siihen olisi lisätty kaikki tällä alueella olleet kommentit (jotka ovat olleet aika pitkiä nekin).
http://www.tietokone.fi/foorumi/keskustelu.asp?threadid=68897&areapage=1
Olisi ollut kiva nähdä miten palstan tietokanta olisi selviytynyt, kun oli silloin vähän aikaa sitten ongelmia ~100 kommentin ketjuissa (mites sitten kun olisi 500-1000 sata rivistä ;)
No Matti on taas meitä valistanut ja kertonut että ohjelman kuin ohjelman saa toisessa käyttöjärjestelmässä toimimaan kunhan sen vain kääntää lähdekoodista uudelleen, koodiin ei tarvitse koskea yhtään. Eli KDE kääntyy lähdekoodista suoraan windowsille ja kaikki Gnome ja KDE ohjelmat kääntyvät kunhan vain lähdekoodista kääntää. Koodille ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Adobekin olisi säästänyt rahaa jos olisi tajunnut tämän viisauden että kääntää vain lähdekoodista uuden version Vistalle niin olisi saanut sen photarinkin toimimaan eikä olisi tarvinnut sitä uudelleen koodailla, tyhmiä ne adobelaiset.
Apple se vasta typerä on kun ohjelmia ovat koodailleet uusiksi leopardille. Olisihan nyt heille voinut joku yhtä viisas kuin Matti kertoa että riittää että kääntää siitä lähdekoodista uuden niin toimii kuin rasvattu. Ja mitä turhia koodailla jotain peliä linuxille, pyytää vain pelien tekijöitä kääntämään lähdekoodista se peli ubuntulle kun se kerta xplläkin toimii, eihän se vaadi mitään muuta kuin kääntämisen, koodiin ei tarvitse koskea yhtään.
Ja laiteajurit, voisiko JOKU KUUNNELLA MATTIA ja kertoa häneltä terveisiä laitevalmistajille että heidän tarvitsee vain kääntää laiteajurit niin vanhat laitteet saadaan Vistallekkin toimimaan.
Minäpäs lähden tästä nyt käänteleen tuota KDEta kun sen kuulemma saa sillä tavalla windowsilla toimimaan ja crysis peli nyt on etenkin kiva saada viimeinkin Ubuntulle, HEIPPA ja kiitos kerran taas Matti neuvoistasi, niistä oli paljon apua!
No Matti on taas meitä valistanut ja kertonut että ohjelman kuin ohjelman saa toisessa käyttöjärjestelmässä toimimaan kunhan sen vain kääntää lähdekoodista uudelleen, koodiin ei tarvitse koskea yhtään. Eli KDE kääntyy lähdekoodista suoraan windowsille ja kaikki Gnome ja KDE ohjelmat kääntyvät kunhan vain lähdekoodista kääntää.
Aivan. Koodiin ei välttämättä tarvitse koskea yhtään. Edellyttää oikeastaan vaan sitä, että softa juttelee yhteisten kirjastojen kanssa ja että ohjelmoija ei ole kädettänyt missään. Ja jos yhteisiä kirjastoja ei ole niin ne otetaan käännökseen mukaan ja jotain alustakohtaista juttua varten kirjoitetaan koodia uusiksi ellei kukaan ole tehnyt.
KDE muuten kääntyy koodista Windowsille ja nyt tälläinen projekti tullut:
http://windows.kde.org/
GNOME ohjelmat tietysti kääntyy myös Windowsille. Luuletko että se GIMP ja X-Chat mitä käytin XP:ssä olisi muuten tullut ellei niitä olisi joku kääntänyt :D Ja kyllä, X-Chatin ja GIMP:n koodiin ei luultavasti ole koskettu YHTÄÄN. Sen sijaan GTK:lle on joku kirjoittanut koodin pätkän millä se juttelee GDI:n kanssa mutta se taas on GTK -puolen juttu.
Adobekin olisi säästänyt rahaa jos olisi tajunnut tämän viisauden että kääntää vain lähdekoodista uuden version Vistalle niin olisi saanut sen photarinkin toimimaan eikä olisi tarvinnut sitä uudelleen koodailla, tyhmiä ne adobelaiset.
Niin lähdekoodistahan ne sen Vistalle uudelleen kääntää. Meinaatkos että tekevät Photarin uudestaan Vistan takia :D
Ja laiteajurit, voisiko JOKU KUUNNELLA MATTIA ja kertoa häneltä terveisiä laitevalmistajille että heidän tarvitsee vain kääntää laiteajurit niin vanhat laitteet saadaan Vistallekkin toimimaan.
Laittoivat rajapinnat remonttiin joille laiteajurit juttelee joten ne menee suurimmaksi osaksi täysin uusiksi.
Minäpäs lähden tästä nyt käänteleen tuota KDEta kun sen kuulemma saa sillä tavalla windowsilla toimimaan ja crysis peli nyt on etenkin kiva saada viimeinkin Ubuntulle, HEIPPA ja kiitos kerran taas Matti neuvoistasi, niistä oli paljon apua!
Crysiksessä tuskin on yhtään ylimääräisiä kääntäjäkohtaisia temppuja käytetty joten sen saa Ubuntulle kääntämällä mikäli joku tekisi Ubuntulle DirectX:n kun se on vähä niinkuin tehty sille.
Kuten asia nyt pitäisi olla selvää, kääntäminen ei ole mikään yksinkertainen temppu eikä se ole sama asia kuin asentaminen. Haluasin nähdä miten sinäkin asennat sorsista vaikka jonkun sellaisen softan jossa ei tosiaankaan ole muuta kuin se C-koodi eikä mitään kääntöjärjestelmää. Ei tarvitse koodia kirjoittaa yhtää mutta pitäis saada kääntymään.
Mutta minäpä jatkan tässä softan kirjoittamista josta minulla ei ole hajuakaan mikä käyttis siinä palvelimella on missä tätä ajetaan.. Koodiahan ajetaan myös tulkattuna.
Koodiin ei välttämättä tarvitse koskea yhtään. Edellyttää oikeastaan vaan sitä, että softa juttelee yhteisten kirjastojen kanssa ja että ohjelmoija ei ole kädettänyt missään. Ja jos yhteisiä kirjastoja ei ole niin ne otetaan käännökseen mukaan ja jotain alustakohtaista juttua varten kirjoitetaan koodia uusiksi ellei kukaan ole tehnyt.
Niin jos ohjelma tarvitsee vain tietyn ohjelmistoalustan joka on "portattu" vaikka yleisimmille käyttöjärjestelmille eli windows xplle, macosx tigerille ja gnu/linuxille niin ei sitä ohjelmaa tarvitse alkaa koodaan yhtään jos vielä kääntäjä löytyy kyseiselle alustalle. Jos taas ohjelma vaatii jotain kirjastoja tai ohjelmistoalustan mitä ei ole käännetty vaikka gnu/linux käyttöjärjestelmältä macosx käyttöjärjestelmälle niin sitä ohjelmaa ei saa macosx käyttikselle millään jos ei sitä puuttuvaa osaa "porttaa" tai koodaa vastaavaa uusiksi. Se ohjelma ei siis ole käännettävissä lähdekoodista toiselle käyttöjärjestelmälle vaikka se eri distrojen välillä kääntyy ilman että koodiin koskee koska kyseessä on aina sama gnu/linux käyttöjärjestelmä.
KDE muuten kääntyy koodista Windowsille ja nyt tälläinen projekti tullut:
No sattumoisin se kääntyy nykyisin (vaikka vielä ongelmia onkin) kun se on "portattu" windows ja MacOSX käyttöjärjestelmille. KDE3 et saa millään ilveellä windowsille. Vaikka KDE on riippuvinainen Qt ohjelmistoalustasta niin KDE ei kääntynyt windowsille vaan sen osia piti koodata että se saatiin sopimaan, eli siitä saatiin tehtyä cross-platform.
http://apple.slashdot.org/apple/08/01/23/1848227.shtml
First look: Qt 4.4.0 with Phonon and WebKit
These efforts are largely made possible by the inherent portability of Trolltech's Qt development toolkit, the underlying framework used by KDE software. Qt is designed for cross-platform portability and even uses native widgets on both Windows and Mac OS X.
Previously, only Mac OS X and Linux/X11 versions were available under the GPL, but Trolltech decided to make the Windows version available under the GPL too with the introduction of Qt 4. This finally opened the door for porting open-source KDE applications to the Windows operating system.
Olen keskustellut melkein päivittäin KDE kehittäjien kanssa windows "porttauksesta" ja ongelmia on ollut "portaamisessa", näitä tietoja löydät myös kehittäjien blogeista ja niin edelleen. Olen myös osallistunut tuohon KDE "porttaamiseen" windows xp käyttöjärjestelmälle (vistaa en omista) ja paljon on saanut koodia muutella että saanut toimimaan, silti ei ole tarvinnut kuin kääntää kde lähdekoodista että se on toiminut gnu/linuxilla, oli distrona ubuntu, debian tai fedora.
He varmasti nauraisivat sinulle tästä että KDE olisi voinut koska vain "kääntää uudelleen" että sen saisi windowsille kuten väität että minkä tahansa softan voi. Se että softa vaatii jonkin ohjelmistoalustan tai osia mitä ei saa toiselle käyttöjärjestelmälle, tarkoittaa että ohjelmaa ei saa toiselle käyttöjärjestelmälle, tässä tapauksessa KDEta ei ole saanut gnu/linux käyttöjärjestelmästä windows XP tai Windows Vista käyttöjärjestelmälle käännettyä saati "portattua".
Vaikka KDE4 sarja tulee asentumaan nyt windowsille kanssa niin se ei asennu samasta koodista kuin gnu/linux tai bsd versio vaan on rinnakkaisversio mitä kehitetään erikseen windowsille ja macosxlle.
X-Chatin ja GIMP:n koodiin ei luultavasti ole koskettu YHTÄÄN. Sen sijaan GTK:lle on joku kirjoittanut koodin pätkän millä se juttelee GDI:n kanssa mutta se taas on GTK -puolen juttu.
GIMP kääntyy suoraan nykyisin, aikaisemmin ei ole kääntynyt ihan vaivattomasti. Onneksi GTK+ toolkit ("GIMP") on käännetty windows käyttöjärjestelmälle niin GTK+ ohjelmia on helpompi portata windowsille ja kääntyy suoraan jos on vain GTK+sta riippuvaisia. Xchat ei ole tälläinen vaan se vaatii ihan koodaamista että sen saa windowsille, sen vaivalloisemman "porttaamisen" vuoksi se onkin shareware Windowsille koska se ei käänny suoraan kuten GIMP.
Ja koska olet koodari niin pitäisihän sinun tietää jo termi "cross platform" ja ohjelmisto saa sen "statuksen" jos se toimii useammalla käyttöjärjestelmällä kuin yhdellä (tai arkkitehtuurilla). Eli vaikka windowsilla ja gnu/linuxilla tai windowsilla ja macosxllä.
Mutta kyllähän sinä varmaan tämän tiesit mutta trollailet vain että gnu/linux distrot ovat eri käyttöjärjestelmiä.
Koska muutenhan KDE olisi jo ollut alusta lähtien cross-platform ohjelmisto kun mielestäsi ei ole eri distroja vaan eri käyttöjärjestelmiä ja täten tuo uusi uutinen on valhetta ja KDE kehittäjätkin vain valehtelevat eivätkä tiedä yhtään mitään mitä tekevät. Eikä moni muukaan koodari maailmassa taida tietää kun sinähän sen tiedät mikä on faktaa.
Ja tietenkin sinä tiesit sen kun sanoit että C++ koodi kääntyy millä tahansa käyttiksellä (eli windows XPlla ja gnu/linuxilla vaikka)
This also means that just because a program is written in a popular programming language such as C or C++, it does not mean it will run on all operating systems that support that programming language. koska muuten jos et tiennyt tätä niin olet vain trolli.
http://en.wikipedia.org/wiki/Cross_platform#Cross-platform_software
Niin lähdekoodistahan ne sen Vistalle uudelleen kääntää. Meinaatkos että tekevät Photarin uudestaan Vistan takia :D
Adoben sivujen mukaan pelkkä kääntäminen toi ongelmia useille käyttäjille ja eivät halunneet muokata koodia että olisivat korjanneet ongelmat eli eivät tuoneet päivityksiä. Useat käyttäjät joutuvat nyt ostamaan CS3 paketin että saavat Vistalla tehdä töitään kun CS2 paketti ei toimi kunnolla. Ei sitä ihan tyhjältä pöydältä tarvi tehdä, älä ole idiootti, mutta koodia olisi pitänyt rankasti muokata mutta liikaa että olisi tullut pelkkä päivitys.
Laittoivat rajapinnat remonttiin joille laiteajurit juttelee joten ne menee suurimmaksi osaksi täysin uusiksi.
Mitä? Älä nyt viitsi, ai että nyt pitää sitten uusiksi kirjoittaa vai?
Crysiksessä tuskin on yhtään ylimääräisiä kääntäjäkohtaisia temppuja käytetty joten sen saa Ubuntulle kääntämällä mikäli joku tekisi Ubuntulle DirectX:n kun se on vähä niinkuin tehty sille.
Ai gnu/linux on tehty vähä niinkuin Directxlle? vai toisinpäin? Jos directxn saisi gnu/linuxille "portattua" (ei käännettyä lähdekoodista) niin monipelien tekijä voisi helpommin "portata" pelinsä (ei vain kääntää lähdekoodista) pelinsä gnu/linuxille. Operaatio olisi silti sama kuin windows pelin "porttaaminen" xbox360 konsolille eli koodiin pitää koskea pakosti.
Kuten asia nyt pitäisi olla selvää, kääntäminen ei ole mikään yksinkertainen temppu eikä se ole sama asia kuin asentaminen.
lähdekoodista kääntäminen on todella helppo temppu ja se on melkein sama asia kuin asentaminen koska sen avulla ohjelma saadaan lähdekoodista asennettua, ei koodiin tarvitse koskea mitenkään. Mutta "porttaaminen" ei ole helppoa ja se on ihan muuta kuin asentamista.
Eli Ubuntukin on sama paska "linux" kun joku Fedoran skineillä varustettu linux reistailee? Tämä on erittäin harhaanjohtavaa ja tästä ei hyödy kuin joku Microsoft ja Apple.
Se ei ole yhtään harhaanjohtavaa, se ny o erittäin harhaanjohtavaa kutsua eri distroja eri käyttöjärjestelmiksi kun silloin vasta mäsä pystyy markkinoimaan vaikka mitä kun levittää valheita että käyttöjärjestelmiä on niin monia ja mikään ohjelma ei toimi niissä kaikissa ja kaikki laiteajurit pitää ohjelmoida uudelleen eri käyttöjärjestelmälle, kuten aina win98 -> XP -> Vista tyylillä käynyt. Tällöin mäsä voi juuri kertoa "faktoja" että ne eivät ole yhteensopivia kun joku trolli levittelee mäsän puolesta valheita että ne on eri käyttöjärjestelmiä ja tietämättömät lukevat ja toteavat että MS on oikeassa kun on helpompaa pysyä yhdessä käyttöjärjestelmässä mikä päivittyy muutaman vuoden välein ja tehdä ohjelmat sille helposti.
Nyt mäsä on taas käyttänyt nimenomaan tätä Matin vaalimaa taktiikkaa todistaakseen että vista on turvallisempi koska siihen on tullut vähemmän päivityksiä kuin muihin "käyttöjärjestelmiin". Mäsä käytti vertailuna Red Hat ja Fedora distroja joiden mukana tulee siis tuhansia ohjelmia ja firefoxin ja rhytmboxin paikkaukset laskettiin gnu/linux paikkauksiksi vaikka ne eivät ole käyttöjärjestelmän osia. Internet explorer ja windows mediaplayer kun ovat windows vistan ytimeen asti ohjelmoitu mukaan niin ne ovat käyttöjärjestelmän osia. Se että Compaq tarjoaa Neron XP mukana OEM asennuksessa ja siitä löytyy aukko, ei tarkoita että se aukko on käyttöjärjestelmässä koska nero ei ole mitenkään osa käyttöjärjestelmää.
Jos mäsältä haluaa hampaat pois että se ei pysty kilpailemaan gnu/linuxin kanssa niin pitää ihmisten tietää faktat että on olemassa "linux" käyttöjärjestelmä josta on monta eri versiota kuten vaikka windows vistasta ja niitä gnu/linus versioita kutsutaan distroiksi kun windows vistan versiota editioniksi ja kaikki distrot ovat yhteensopivia laitekannaltaan ja ohjelmistoiltaan.
Mutta tätähän ei halua Matti tehdä kun se vain söisi mäsän markkinoita ja veisi töitä Matilta. Matti kun tuntuu olevan mäsän suuri fani ja taitaapi vielä tukea monopolia.
Niin jos ohjelma tarvitsee vain tietyn ohjelmistoalustan joka on "portattu" vaikka yleisimmille käyttöjärjestelmille eli windows xplle, macosx tigerille ja gnu/linuxille niin ei sitä ohjelmaa tarvitse alkaa koodaan yhtään jos vielä kääntäjä löytyy kyseiselle alustalle.
Homma nyt menee niin, että softan saa toimimaan ihan vain kääntämällä mikäli alta löytyy rajapinnat mitä softa käyttää ja se "cross platform" -työ tuleekin lähinnä siitä kääntämisestä. Toki on mahdollista, että ne kirjastot pitäisi laittaa pyörimään siihen alla olevan käyttiksen päälle niin, että tarvitsee kirjoittaa käännettävää koodia ja silloin porttausvaivaa on enemmän. Se, että tarviiko kirjoittaa käännettävää koodia vaiko ei, ei erota käyttöjärjestelmää toisesta. Näin esimerkiksi jos tarvisi portata KDE-softa GTK:lle ja pitäisi pyörittää KDE:tä GTK:n päällä, tarvitsee kirjoittaa käännettävää koodia. Usein kyllä ne kirjastot joiden päällä tehdään softaa toimii vähän joka puolella, että tuollaista ei tarvitse tehdä. Kuten se KDE ja GTK nyt alkaa toimia joka paikassa joten kääntyy heittämällä. Eikä se Windows XP olisi sama käyttis sittenkään vaikka Microsoft olisi pistäny GTK:n mukaan siihen.
Ja millähän logiikalla joku Python vaikka kuuluu gnu/linuxiin? Eihän sillä ole mitään tekemistä GNU-projektin kanssa mutta jos kääntöjärjestelmä on tehty Pythonilla niin ei se softa vaan käänny. Ja entä miksi softan kääntäminen ei olisi koodausta mikäli kääntöjärjestelmään tarvitsee kirjoittaa skriptiä, että softa suostuu kääntymään? Ja yleensäkin softaa käännettäessä pitää tietää miten softa käännetään! Sillekään ei ole mitään vakiotapaa missään käyttiksessä. Se, että kirjoitetaan tulkattavalla kielellä tai käännettävällä kielellä ovat molemmat ohjelmointia.
Ja koska olet koodari niin pitäisihän sinun tietää jo termi "cross platform" ja ohjelmisto saa sen "statuksen" jos se toimii useammalla käyttöjärjestelmällä kuin yhdellä (tai arkkitehtuurilla).
Softa on "cross platform" myös silloin jos kääntää Fedorasta Debianiin. Porttausvaiva vaan on pienempi järjestelmien samankaltaisuuden takia, mutta se porttausvaiva todellakin on olemassa jos ja kun täytyy asennella jotain kehityspaketteja, systeemejä joilla saa softan kääntymään ja varsinkin jos joutuu hakemaan ne kehityspaketit muualta kuin käyttiksen reposta ja säätää kääntövivuista linkkausta staattiseksi jotta saa vaivattomammin eri version kirjastosta kääntymään siihen softaan. Siksihän eri Linuxeille on niiden samankaltaisuuden (ja pienen markkinaosuuden) vuoksi rakennettu se LSB standardi, että ei tarvitse tehdä kun LSB yhteensopiva niin toimii kaikissa LSB yhteensopivissa Linuxeissa.
In order for software to be considered cross-platform, it must be able to function on more than one computer architecture or operating system. This can be a time-consuming task given that different operating systems have different application programming interfaces or APIs (for example, Linux uses a different API for application software than Windows does).
Tälläistä luki Wikipediassa mistä linkkasit, mutta tämän voi sitten ymmärtää niin, että jos käyttis ei ole LSB -yhteensopiva niin se ei ole Linux, koska LSB juuri speksaa sen API:n. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista sadoista Linux -kerneliä käyttävistä käyttiksistä vain osa on Linux koska API on erillainen mitä speksi sanoo. Itseasiassa Ubuntu ei edes olisi Linux koska speksi sanoo, että pitäis ymmärtää suoraan RPM -paketointia mutta Ubuntulla on samanlaista säätövaivaa kuin Windowseille tehdyn softan ajamisessa.
Adoben sivujen mukaan pelkkä kääntäminen toi ongelmia useille käyttäjille ja eivät halunneet muokata koodia että olisivat korjanneet ongelmat eli eivät tuoneet päivityksiä.
No varmasti tulee ongelmia kun olisi toiminut heittämällä mikäli olisi kääntänyt staattiseksi kaiken mitä tulee Win32:n ulkopuolelta. Arvaa paljon sekin syö muistia ja miten mahtaa olla pluginien kanssa.. Että tuskin toimii nekään.
Ai gnu/linux on tehty vähä niinkuin Directxlle? vai toisinpäin? Jos directxn saisi gnu/linuxille "portattua" (ei käännettyä lähdekoodista) niin monipelien tekijä voisi helpommin "portata" pelinsä (ei vain kääntää lähdekoodista) pelinsä gnu/linuxille.
En minä nyt näe estettä miksei DirectX:ää voisi tehdä Linuxille. Microsoftilla ei kyllä ole intressejä tähän.
Operaatio olisi silti sama kuin windows pelin "porttaaminen" xbox360 konsolille eli koodiin pitää koskea pakosti.
Itseasiassa .NET softat voi toimia kääntämättä että sama binääri lähtee päälle ilman mitään muutoksia. Kai se .NET nyt siinä Xboxissakin on. Mutta Microsoftilla sitten se oma XNA framework, että varmaan toimii pelit ihan kääntämällä. Toki voi joutua käännösvipuja vääntelemään johonkin skriptiin mutta tämähän ei ollut ohjelmointia sun mielestä.
Lähdekoodista kääntäminen on todella helppo temppu ja se on melkein sama asia kuin asentaminen koska sen avulla ohjelma saadaan lähdekoodista asennettua, ei koodiin tarvitse koskea mitenkään.
Itseasiassa jos ei ole kuin se pelkkä lähdekoodi mistä käännät niin joudut kirjoittaa koodia millä käännät sen softan. Kokeile nyt oikeasti kirjoittaa se Hello World ja mieti sitten kun löytyy 100 tai 1000 lähdekoodia siinä projektissa.
Se ei ole yhtään harhaanjohtavaa, se ny o erittäin harhaanjohtavaa kutsua eri distroja eri käyttöjärjestelmiksi kun silloin vasta mäsä pystyy markkinoimaan vaikka mitä kun levittää valheita että käyttöjärjestelmiä on niin monia ja mikään ohjelma ei toimi niissä kaikissa ja kaikki laiteajurit pitää ohjelmoida uudelleen eri käyttöjärjestelmälle, kuten aina win98 -> XP -> Vista tyylillä käynyt. Tällöin mäsä voi juuri kertoa "faktoja" että ne eivät ole yhteensopivia kun joku trolli levittelee mäsän puolesta valheita että ne on eri käyttöjärjestelmiä ja tietämättömät lukevat ja toteavat että MS on oikeassa kun on helpompaa pysyä yhdessä käyttöjärjestelmässä mikä päivittyy muutaman vuoden välein ja tehdä ohjelmat sille helposti.
MS:ltä saa luulot pois kun ei kerro sitä Ubuntua tai Susea asennettaessa se on joku Linux. Minun ei ainakaan ole tarvinnut sanoa kenellekään. Vastaavasti Microsoftin oma propaganda käy sitten itseään vastaan koska Vistalla ja XP:llä on yhteensopivuus ongelmia vaikka ovat saman firman tuotteita ja sama Windows brändi. Siinä vaiheessa ammutaan jalkaan jos aletaan möyhkäämään jostain opensourcesta, GNU:sta ja Linuxista kun näillä nyt maine on jo niin heikko eikä tuollaiset tekniset yksityiskohdat oikeastaan kiinnosta kuin niitä harvoja tekniikasta kiinnostuneita. Ihmisille jotka haluaa saada hommansa tehtyä se on munkkilatinaa jolla vieroitetaan oikeasti helpoista systeemeistä ihmisiä pois kun alkaa yksinkertaiset hommat olla kovin vaikeita.
Tuotteistus on avainsana. Pitää olla valmis tuote mikä on kursittu kasaan ja joka on helppo ottaa käyttöön. Ei se "Windows käyttöjärjestelmä" ole mikään kasa lähdekoodia Microsoftin talon sisäillä palvelimella millä ei sellaisenaan tee kukaan yhtään mitään vaikka olisikin koodi jaossa.
Juttukommentit
- Nokia: näin hakkaat nauloja Lumia 900:n näytöllä
- Linux-tabletti tulee pian – Spark on nyt Vivaldi
- Windows 8: hyvästit läpinäkyvyydelle ja Aero Glassille
- Yllätys: Microsoftilta uudenlainen yhteisöpalvelu So.cl
- Haluatko pc:stä nopeamman? Microsoft poistaa roskan
- Poliittiset hakkerit iskivät Euroviisujen sivuille
- Japani vannoo Androidin nimiin
- AMD esitteli odotetut hybridipiirit
- Tutkija: ”Piratismi lisää levymyyntiä”
- Ilmaisissa toimisto-ohjelmissa haavoittuvuuksia
- Lehti: Windows 7 aikaistuu - ominaisuuksia paljastui
- Yli miljoonan henkilötiedot hukassa
- Operaattoreita pelottaa - latausrajat tulevat laajakaistaan
- Operaattoreita pelottaa - latausrajat tulevat laajakaistaan
- "Käytä Office-tiedostoja - unohda Openofficen odf"
- Vista alkaakin houkutella yrityksiä
Uusimmat softaesittelyt
- ZoneAlarm Free Antivirus + Firewall 2013 Ilmainen virustorjunta ja palomuuri samassa paketissa
- Google Chrome 19 Monipuolinen suosikkiselain toimii monissa koneissa
- Spacesniffer 1.1.4 Selvitä kiintolevyn tilarohmut
- Google Drive for Windows 1.0 Googlen pilvipalvelu integroituu Windowsiin
- Adobe Flash Player 11.2 Hiljaiset päivitykset viimein myös Flashiin
IT-työpaikkailmoitukset
- EMBEDDED SOFTWARE ENGINEER (Tampere) Elan IT Resource Oy
- OHJELMISTOSUUNNITTELIJA (Tampere) Elan IT Resource Oy
- Hankintapäällikkö ICT hankintaan OP-Palvelut Oy
- 2D Graphic Artist (Turku) Click Henkilöstöpalvelut
- Myyntineuvottelijoita OPPISOPIMUSMAHDOLLISUUS (HML) Go On Yhtiöt
- Sharepoint- ja verkkopalveluasiantuntija Helsinkiin Lassila & Tikanoja Oyj
- Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä MPY








