Vastaukset 231 vastausta

Risto Välimäki kirjoitti:
<i>"Kyllä kyllä, mutta oletkos ymmärtänyt, että tämä "ihan normaali pöytäkoneesi" on sertifioitu Windows XP:lle tai Vistalle, tai ainakin sen sisältämät osat ovat. Onko siis yllättävää, jos se jotakuinkin toimii Windowsissa?"</i>

En minä tiedä onko ne osat sertifioitu. Ostin kaupasta kasan rautaa ja kasin siitä koneen enkä erityisesti pohtinut, että onko se yhteensopivaa minkään kanssa. Sen verran katsoin, että otin NVidian näytönohjaimen, koska ATI:lla oli joskus vaikeaa X:n kanssa muistaakseni.

<i>"Kuten Matti sanoi, hommaa joku tietokone, jossa on valmiiksi asennettuna Ubuntu tai paremminkin sellainen, joka on sertifioitu Ubuntulle, kuten monet Dellin koneet, ja kokemuksen pitäisi olla täysin toisenlainen."</i>

Kaipa sitä pitää sitten lyödä rahat johonkin sertifioituun koneeseen jos haluaa sen Ubuntun toimimaan...


Palaapa tuohon kehitysympäristöasiaan kunhan tästä joudan...

"Tuo tilanne on Matti käsittääkseni aika paljon parantunut, ja uusimmissa Visualin versioissa C++:aa ainakin suurinpiirtein pystyy lähes-standardisti kirjoittelemaan. Kääntäjänkin kaiketi pystyy korvaamaan GNU:lla."

Taitaa sitten nykyiset kommervenkit jäädä sitten C -kielen tukeen. C99 kyllä on edelleen ihan kuralla (tuli todettua keväällä). Muuten kuullostaa hyvältä, että kääntäjänkin saisi vaihdettua. Olisi kyllä muuten Microsoftilla melkoinen rahasampo jos möisi Visual Studion IDE:ä Linux -pohjaisille GCC:tä hyödyntäen..

"Kaipa sitä pitää sitten lyödä rahat johonkin sertifioituun koneeseen jos haluaa sen Ubuntun toimimaan..."

Tuo on se nykyinen käytännön ongelma valitettavasti. Eli jos hibernate pöytäkoneessa on välttämättömyys, ei kun kyseleen ubuntun foorumeilta kokemuksia, että minkälaisella kokoonpanolla toimii ilman säätämisen vaivaa.

Muussa tapauksessa tietenkin näkee sen säätämisen vaivan, ja todennäköisesti lopussa kiitos seisoo. Mutta eihän se toki ole saumatonta ja kivaa.

"En minä tiedä onko ne osat sertifioitu."

Olen aika 100% varma, että kaikki normaali "PC-rauta" on moneen kertaan testattu toimivaksi nimenomaan Windowsissa, ei niinkään Ubuntussa...

Esim. kannettavat ovat myös sitten sertifioitu kyllä jollekkin Windowsille, kuten tarra kyljessä osoittaakin. PC-rauta on siis yleensä Windows-rautaa. Toimivuus Ubuntussa on hyvin yleistä, mutta tästä on harvoin kiittäminen valmistajaa.

"Ostin kaupasta kasan rautaa ja kasin siitä koneen enkä erityisesti pohtinut, että onko se yhteensopivaa minkään kanssa. Sen verran katsoin, että otin NVidian näytönohjaimen, koska ATI:lla oli joskus vaikeaa X:n kanssa muistaakseni."

Kyllä tuolla pärjää varsin pitkälle. Hibernate on käsittääkseni kuitenkin aika teknisesti vaativa toimenpide, että varmaan kohtuu random-linjalla kuljetaan, kuten Matti asian ilmaisi. Esim. Ubuntussa saattaisi ehkä toimia tuo koneesi lepotila, tai sitten ei. Eikä se ole välttämättä pelkästä emolevystä kiinni, vaan koko rautakokonaisuudesta.

Sitä päivää odotellessa, että Suomesta saisi järkevään hintaan useita erilaisia Ubuntulle suunniteltuja kokonaisuuksia.

Tosiaan se Linuxkauppa.fi myy "linux-yhteensopivaa" rautaa ja koneita, eli sieltä kannattaa kanssa katsella komponentteja ja tuskin kovin heikosti käy.

"Olisi kyllä muuten Microsoftilla melkoinen rahasampo jos möisi Visual Studion IDE:ä Linux -pohjaisille GCC:tä hyödyntäen.. "

Muistaakseni joku hyvinkin iso firma tekee ohjelmistokehitystä juurikin noin, että Visual Studiolla väännetään, mutta GCC:llä käännetään.

Matti Karnaattu kirjoitti:
<i>"Tietysti jos haluat verrata niin otetaan vaikka sellainen käytännön läheinen esimerkki, että tekee webbisoftan joka tulee mielivaltaiselle ulkoistetulle web-palvelimelle. Väännä vaikka softa mikä nappia painamalla lähettää Hello Worldin sähköpostiin. Ei pitäisi olla vaikea."</i>

Ei ole ei.

Tein seuraavaa:
- Visual Studiosta (2005) New -> Project
- Valitsen Visual C# ja Web ja ASP.NET Web Application
- Avaan Default.aspx:n Designer:n ja laitan siihen uuden napin.
- Tuplaklikkaan lisättyä nappia ja kirjoitan koodin:
System.Net.Mail.SmtpClient client = new System.Net.Mail.SmtpClient("smtp.kolumbus.fi")
client.Send("foobar@foobar.fi", "foobar@foobar.fi", "Hello World!", "Hello!")
- Painan F5 ja webbipalvelin käynnistyy ja sivu aukeaa IE:n.
- Painan nappia ja sähköpostiin kolahti Hello World.

Softa on testattu ja voin siirtää sen mielivaltaiselle ulkoistetulle palvelimelle. Se kai onnistuisi kun valitaan Build -> Publish, mutta en pääse testaamaan sitä kun sellaista palvelinta ei ole.


Ei totta tosiaan ollut vaikeaa. En tiedä mikä vertailusi pointti oli, sillä ei tämä nyt ainakaan Windowsissa tapahtuvaa kehitystä mitenkään kömpelöksi osoittanut.

Ei tarvinnut asennella palvelimia. Ei tarvinnut kirjastoja metsästää netistä. Koodia piti kirjoittaa kaksi riviä.

Risto Välimäki kirjoitti:
<i>"IDE on vain yksi osa ohjelmistokehitystä, eikä Visual Studiossa olekaan varsinaisesti mitään vikaa C++ tai esim. .NET -IDEnä, jos yhdelle alustalle rajoittuminen jätetään huomioimatta."</i>

Noonih, tästä olemme yhtä mieltä.

<i>"Toisin kuin Windowsissa, kaiken ohjelmistokehitykseen tarvittavan -- kirjastoja myöten -- saa suoraa Ubuntun pakettivarastoista. Kääntäjä on jo valmiina, ja eri tarpeeseen sopivia työkaluja ja kirjastoja saa muutamassa sekunnissa asennettua paljon enemmän kuin tarpeeksi."</i>

Tuo on kyllä hyvä, että työkaluja saa helposti, nopeasti ja turvallisesti. Joskus vaan on vaikeuksia erottaa hyviä akanoista.

Mitä kirjastoja te muuten oikein sitten tarvitsette? Minä en ole tarvinnut hetkeen mitään ulkopuolisia kirjastoja vaan pärjännyt hyvin .NET:n tarjonnalla. Esimerkkejä?

<i>"Toisin kuin XP:ssä, Ubuntussa onnistuu kunnolliset tiedostohaut nopeasti (aikas merkittävä ominaisuus ohjelmistokehityksessä), mutta Vista on ilmeisesti ainakin osittain muuttanut tilanteen."</i>

Mitä tiedostonhakuja oikein tarkoitat? Haet jotain tiedostoja levyltä? Miksi ja missä tilanteessa?

Kaikki kooditiedostot ovat tietenkin IDE:stä helposti avattavissa ja muut projektiin liittyvät tiedostot ovat organisoitu siten, että ne löytää.

<i>"Kunnollinen komentorivi löytyy suoraa ilman, että täytyy asennella MinGW:tä."</i>

Mitä teet sillä komentorivillä?

<i>"Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä kätevä ja nopea leikkaus&kopiointi pelkällä hiirellä onnistuu ja vielä niin, että kopiointipuskuri on erillinen kuin "perinteisessä" C-c + C+v -kopioinnissa."</i>

No niin no, tottumiskysymyksiä. Minua ärsyttää se, että ctrl-v ei sitten copypasteakkaan sitä hiirellä kopioitua tekstiä.

<i>"Monia Linuxille löytyviä ohjelmankehitystyökaluja ei edes löydy Windowsille. Siis edes sillä perinteisellä "etsi-googlella-sekä-lataa-hitaalta-palvelimelta-ja-rukoile-ettei-ole-haittaohjelmia-mukana"-menetelmällä."</i>

Mitä olet jäänyt kaipaamaan?

"Softa on testattu ja voin siirtää sen mielivaltaiselle ulkoistetulle palvelimelle."

Odotinkin tälläistä vastausta. Sitten kun siellä mielivaltaisella ulkoistetulla webbipalvelimella ei olekkaan Windowsia, kerro miten se softa toimii.

Matti Karnaattu kirjoitti:
<i>"Odotinkin tälläistä vastausta. Sitten kun siellä mielivaltaisella ulkoistetulla webbipalvelimella ei olekkaan Windowsia, kerro miten se softa toimii."</i>

No softa toki saadaan sinne ja riippuen palvelimesta sitä sitten ajetaan tai ei. Saattaa se onnistuakkin, en ole kokeillut, mutta kokeile sinä:
http://www.mono-project.com/Mod_mono


Kerro toki miten sinä tekisit vastaavan yksinkertaisen ohjelman siinä Ubuntussasi.

"Mitä kirjastoja te muuten oikein sitten tarvitsette? Minä en ole tarvinnut hetkeen mitään ulkopuolisia kirjastoja vaan pärjännyt hyvin .NET:n tarjonnalla. Esimerkkejä?"

Ehkä sitä itsekkin .NET-väännössä pärjäisi...

Viimeksi asennettuja ulkopuolisia kirjastoja on ainakin OpenGL, SDL (monta), QT 4.4(löytyy Hardyn proposed vai backports -repoista), qt opengl-viewer tms ja ODE näin äkkiseltään ajateltuna. Tietysti kaikkea boostia ja muuta saattaa myös tarvita. Ja tietenkin kaikki mahdolliset kääntö- yms. työkalut, jota mm. QT:ssa on iso läjä.

"Mitä tiedostonhakuja oikein tarkoitat? Haet jotain tiedostoja levyltä? Miksi ja missä tilanteessa?

Kaikki kooditiedostot ovat tietenkin IDE:stä helposti avattavissa ja muut projektiin liittyvät tiedostot ovat organisoitu siten, että ne löytää."

Eräässä viheliäisessä projektissa piti elvyttää antiikkista ohjelmaa, josta oli useita koodiversioita sekä useita kirjastoversioita olemassa, ja varsin usein joutui etsimään sekä tiedostoja sekä näiden lähdekooditiedostojen sisältä tiettyjä sanoja. Sanomattakin selvää, että tämä on lasten leikkiä Ubuntussa, mutta XP:n haku oli kyllä erittäin tuskainen kokemus. Ei vain voi odottaa sitä 15 minuuttia joka armas kerta kun haetaan jotain tiedostoa. Ubuntulla kun indeksin vuoksi haussa kestää ehkä korkeintaan sen 1.5 sekuntia, eikä tiedostojen sisältäkään ole hidasta hakea.

"Mitä teet sillä komentorivillä?"

Komentorivillä voi tehdä hurjastikkin asioita, mm. skriptien kautta. En tosin .NET-ohjelmoinnissa varmaan juuri mitään.

"No niin no, tottumiskysymyksiä. Minua ärsyttää se, että ctrl-v ei sitten copypasteakkaan sitä hiirellä kopioitua tekstiä."

Kyllä se sen pasteaa, jos kopioit sen Windows-tyylisesti (oikea näppäin + valikosta "kopioi"). Maalaus + rulla on vain lisätoiminto, jota Windowsissa ei edes ole, joten miten siinä voi olla jotain valitettavaa?

"Mitä olet jäänyt kaipaamaan?"

Jännä ja mielenkiintoinen kysymys varsinkin kun teen aiheeseen liittyvät hommat Ubuntulla, en Windowsilla...

Palataan aiheeseen jos pakosta joudun tekemään taas asioita Windowsilla, silloin kait asiat paremmin selviää. Tuo etsimistoimintojen vajavaisuus sekä toimimaton hiirileikkaus nyt viimeksi harmitti kun Windowsilla piti ohjelmia kehittää.

"Kerro toki miten sinä tekisit vastaavan yksinkertaisen ohjelman siinä Ubuntussasi."

PHP:llä. Mailipalvelin, PHP ja WWW-palvelin löytyy klikkailemalla. Toimii ongelmitta koska PHP toimii joka paikassa ja se on käytännössä jokaisessa mielivaltaisessa ulkoistetussa WWW-palvelimessa tarjolla ja se on saatavilla suunnilleen minne tahansa.

"Mitä teet sillä komentorivillä?"

Esimerkiksi jos softassa on grafiikkaa jotka haluaisin tehdä nopeasti ilman piirrustelua ja generoisin ne renderöintisoftalla, voisin ajaa koko hoidon skriptattuna joka vääntää kuvat sopivaan muotoon. Sitten jos tarvisi niille kuville (tai mielivaltaiselle datalle) tehdä jotain muuta, voisi siihen väliin heppailla jonkun oman palikan joka vääntää sitä dataa sopivaan muotoon. Kas kun niiden komentorivikikkareiden tekeminen on niin vaivatonta. Komentorivi on ihan oleellinen työkalu tälläisissä tietojenkäsittelytehtävissä.

Risto Välimäki kirjoitti:
<i>"Eräässä viheliäisessä projektissa piti elvyttää antiikkista ohjelmaa, josta oli useita koodiversioita sekä useita kirjastoversioita olemassa, ja varsin usein joutui etsimään sekä tiedostoja sekä näiden lähdekooditiedostojen sisältä tiettyjä sanoja. Sanomattakin selvää, että tämä on lasten leikkiä Ubuntussa, mutta XP:n haku oli kyllä erittäin tuskainen kokemus."</i>

Tiedostojen sisältä voi kätevästi etsiä Visual Studion find-toiminnolla. Find osaa muuten rex expit, joten on osaavissakin käsissä yhtä tehokas työkalu kuin esim grep. Kaiken hyvän lisäksi tulokset tulevat Visual Studioon mistä ne sitten voi suoraan klikata auki.

Sitä XP:n omaa hakua en käyttäisi kooditiedostojen sisältöjen tutkimiseen. Mahtoiko siinä onnistua edes haettavien tiedostotyyppien rajaus?

<i>"Kyllä se sen pasteaa, jos kopioit sen Windows-tyylisesti (oikea näppäin + valikosta "kopioi"). Maalaus + rulla on vain lisätoiminto, jota Windowsissa ei edes ole, joten miten siinä voi olla jotain valitettavaa?"</i>

No siis se hiiren maalaaman tekstin kopiointi on hyvä ominaisuus. Vielä parempi se olisi jos olisi vain yksi leikepöytä, jolloin voisin ensin kopioida hiirellä maalaamalla ja sitten liittää ctrl-v:llä. Näin siis minun mielestäni :)



Jos muuten tiedätte millä työkalulla saa Perl/Python/PHP -kehityksessä käyttöön Visual Studiossa olevan IntelliSensen, "Go to Definition" ja "Find all references" -toiminnot niin kertokaa ihmeessä.

Matti Karnaattu kirjoitti:
<i>""Kerro toki miten sinä tekisit vastaavan yksinkertaisen ohjelman siinä Ubuntussasi."
PHP:llä. Mailipalvelin, PHP ja WWW-palvelin löytyy klikkailemalla. Toimii ongelmitta koska PHP toimii joka paikassa ja se on käytännössä jokaisessa mielivaltaisessa ulkoistetussa WWW-palvelimessa tarjolla ja se on saatavilla suunnilleen minne tahansa."</i>

Jep, tuossa on työkalut, mutta miten tekisit sen softan ja laittaisit tuotantoon? Miten käyttämäsi työkalut tukevat esim PHP:n debuggausta?

"Jos muuten tiedätte millä työkalulla saa Perl/Python/PHP -kehityksessä käyttöön Visual Studiossa olevan IntelliSensen, "Go to Definition" ja "Find all references" -toiminnot niin kertokaa ihmeessä."

Se, miksi nämä toimivat Visualilla .NET-kehityksessä johtuu siitä, että ko. ohjelma "tuntee" .NET apit ja kirjastot. Lisäksi kuvittelisin myös .NET-kielien olevan refleksiivisiä, kuten java on, eli olioilta voi kysellä yhtä sun toista, mm. tarjolla olevat metodit parametreineen. Esim. C++:n kanssa tämä ei luonnollisestikkaan onnistu, vaan näiden metodien olemassaolo pitää etsiä muutoin (== lähdekoodista).

Eclipsessä tuon kaltainen "magia" toimii hienosti Javan kanssa, mutta jos on jotain kolmannen osapuolten kirjastoja ja dokumentaatioita, ne pitää erikseen osoittaa Eclipselle, ja varmaankin sama tilanne on myös .NET:n osalta Visual Studiossa.

Eli siis ei ole harmainta aavistusta miten tuo toimii mainitsemiesi kielien kanssa mainitsemassasi IDE:ssä, mutta hatusta heittämällä luulisin ainakin Eclipsen PHP-paketin (oliko PDE == PHP Development Environment) tukevan moista. Pythonille on oma Eclipse-laajennos myös olemassa, ja eiköhän Perlillekkin löydy.

"Jep, tuossa on työkalut, mutta miten tekisit sen softan ja laittaisit tuotantoon? Miten käyttämäsi työkalut tukevat esim PHP:n debuggausta?"

Kirjoitan koodin tekstieditorilla, debuggaan pistämällä koodiin lauseketta joka näyttää muuttujien sisältöä ja sitten klikkaan jonkun SVN:n versionhallintaan.

Jos sitten ottaisi ohjelmoinnin toista laitaa, kerros millä tavalla Visual studiolla tehdään CPU:n cacheprofilointi? Tai miten helposti lisäät vaikka wxWidgetsin, että saa tehtyä vaivatta cross platform C++:aa?

Jarkko: "No siis se hiiren maalaaman tekstin kopiointi on hyvä ominaisuus. Vielä parempi se olisi jos olisi vain yksi leikepöytä, jolloin voisin ensin kopioida hiirellä maalaamalla ja sitten liittää ctrl-v:llä. Näin siis minun mielestäni :)"

Jos käytät KDE työpöytäympäristöä, niin:

1. klikkaa klipperin kuvaketta systrayssa ja valitse "configure klipper..."
2. Vaihda "Separate clipboard and selection" asetus "Synchronize contents of the clipboard and the selection"
3. Klikkaa OK

Jo alkaa tämän jälkeen valinta toimimaan kopioimisena C^C:n kera ja pastetus MMB tai C^V yhdistelmällä. (Jos ei klipper ole paneelissa, käynnistä se, jos ei käynnisty niin asenna se ensin)

GNOME työpöytäympäristölle on myös omansa tehty mutta oletuksena mikään Linux jakelu ei moista näytä asentavan järjestelmään kun se saattaa "sekoittaa" tavallisen käyttäjän käyttöä.

http://gnomefiles.org/ Tuolta varmaan löytynee GNOME käyttäville mieluisia ohjelmia millä säätää työpöytäympäristö haluamakseen.
Esimerkkinä leikepöydän työkaluja:

http://gnomefiles.org/app.php/Glipper
http://gnomefiles.org/app.php/gcb
http://gnomefiles.org/app.php/desktop-data-manager

Glipper löytyy ainakin kaikista yleisistä Linux jakeluiden pakettivarastoista kuten *buntun, Mandrivan, openSUSE:n, Fedoran jne jne.
Se löytynee myös eri käyttöjärjestelmiin eikä vain Linuxiin, niihin tehdyistä pakettihallinnoista joille GNOME on portattu kuten OpenSolariksesta, OpenBSD:stä jne. En ole noita muita käyttöjärjestelmiä käytettäessä tarvinnut ko. ohjelmaa asentaa järjestelmään, saati käyttänyt, joten en tiedä asentuuko yhtä helposti kuin Linuxilla, saati että löytyykö suoraan pakettina, eihän tuo tarvitse muuta kuin GNOME:n eli asentumaan sen saa ainakin helposti.

Klipper löytyy jokaisesta jokaisesta Linux jakelusta joille KDE on käännetty ja myös muista eri käyttöjärjestelmistä (OpenSolaris, OpenBSD jne) joihin KDE on portattu ja saatavilla. Taitaapi se myös asentua peräti Windows XP/Vista:lle jos KDE4:n asennusohjelman pyöräyttää ja muutenkin muita KDE työpöytäympäristön erinomaisia ohjelmia asentaa käyttöön sen avulla.

Ja jos kerran on niin hirvittävä kaipuu moiseen ominaisuuteen eikä olemassa olevat kelpaa, niin nopeastihan te kaikki varmaan ohjelmoitte omanne....

Windows XP/Vistaan kuitenkin asentaisin jonkin ihan suoraan Windowsille tehdyn ohjelman, vaikka Klipper natiivina pyörii siinä jos se tuossa KDE4:n Windows NT porttauksessa tulee mukana. Mutta eipähän tarvitse alkaa säätämään ja asentelemaan mitään että saa niinkin yksinkertaisen ominaisuuden kuin monipuolisen leikekirjan käyttöönsä.

Muistaakseni ainakin Vistalle XP:lle oli ohjelmia jotka toivat tuon maalaa+klikkaa kopioimisen... samalla tavalla kuin klipperissä.

Vista ei ole huono pelkästään nimensä takia. Omassa Vista-koneessani Internet-yhteys katkeaa satunnaisin väliajoin, ja tähän auttaa vain koneen uudelleenkäynnistys. Olen yrittänyt kysyä ongelmaan ratkaisua useilta tahoilta, mutta saamani vastaukset ovat niputettavissa komentoon "format c:". Vistan suorituskykykin on edeltäjäänsä XP:hen verrattuna huono. Kannettavallani (Lenovo Thinkpad T60) sain Windows XP:ssä World of Warcraftia pelatessani keskimääräiseksi FPS:ksi noin 40. Päivitin myöhemmin Vistaan, ja FPS laski noin 20:een. Kyse on siis suuresta muutoksesta pelattavuudessa. Eivätkä nämä ongelmat ole kuin pisara Windowsien ongelmavaltameressä. puutteellisen sovellustarjonnan ja jatkuvien ongelmien vuoksi vaihdoin koneeseeni Ubuntun. Ja tätä päätöstä en ole katunut.

Matti Karnaattu kirjoitti:
<i>"Kirjoitan koodin tekstieditorilla, debuggaan pistämällä koodiin lauseketta joka näyttää muuttujien sisältöä ja sitten klikkaan jonkun SVN:n versionhallintaan."</i>

Sepäs se, ei ole kovin kätevää debuggausta. Esim. breakpointit loistavat poissaolollaan.

<i>"Jos sitten ottaisi ohjelmoinnin toista laitaa, kerros millä tavalla Visual studiolla tehdään CPU:n cacheprofilointi? Tai miten helposti lisäät vaikka wxWidgetsin, että saa tehtyä vaivatta cross platform C++:aa?"</i>

En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat CPU:n cacheprofiloinnilla. Ehkä samaa mitä löytyy Performance Monitorin "Page faults/sec"-ominaisuudesta?

wxWidgettit tietysti joudun metsästämään netistä ja asentamaan koneelleni. Kun se on tehty (kertakustannus), homma taas luistaa. Tässä kohtaa nämä pakettihallinnan omaavat järjestelmät menevät ohi.

"Sepäs se, ei ole kovin kätevää debuggausta. Esim. breakpointit loistavat poissaolollaan."

Saa sellaisenkin tehtyä.

"En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat CPU:n cacheprofiloinnilla. Ehkä samaa mitä löytyy Performance Monitorin "Page faults/sec"-ominaisuudesta?"

Cacheprofilointi kertoo paljon softaa ajettaessa prosessorin cache ampuu huti. Aivan loistava työkalu softan optimoinnissa kun nykypäivänä prossut hidastelee odottaessaan hidasta keskusmuistia.

"wxWidgettit tietysti joudun metsästämään netistä ja asentamaan koneelleni. Kun se on tehty (kertakustannus), homma taas luistaa. Tässä kohtaa nämä pakettihallinnan omaavat järjestelmät menevät ohi."

Sama kertakustannus tulee pnglibin, jpeglibin, zlibin, SDL:n, ODE:n, Boostin, OGRE:n ja sadan muun homman kanssa.

Teisei: "Kyse on siis suuresta muutoksesta pelattavuudessa. Eivätkä nämä ongelmat ole kuin pisara Windowsien ongelmavaltameressä. puutteellisen sovellustarjonnan ja jatkuvien ongelmien vuoksi vaihdoin koneeseeni Ubuntun. Ja tätä päätöstä en ole katunut."

Linuxilla WoW toimii, mutta en ehkä sanoisi sitä pelaajalle sopivaksi käyttöjärjestelmäksi saati vielä erinomaiseksi vaikka Wine/Cedega/Crossover mahdollistaakin juuri yleisten pelien pelaamisen melkein yhtä hyvin kuin Windowsilla (erona nyt vain ko. ohjelmien säätö alussa ja niiden asennus, muut ongelmat sitten pelikohtaisesti), vaikka jotkut Linuxin jakelut on suunnattu juuri pelaajille paremmin kuin toiset (esim paremmin kuin Ubuntu), mutta niillä on silti samat perusongelmat, se alkuvaikeus on vain se "ratkaiseva" ero. En silti pelaajalle suosittele niinkään Windows XP:n/Vistan vaihtoehtoiseksi käyttöjärjestelmäksi Linuxia, vaikka mukavasti haluamani pelit siinä toimivat joita jaksaa pelata "projektina", kokeilla aina kannattaa jos tarvittavat pelit toimii niin tällöin pääsee maksamasta sitä Microsoft veroa ja ongelmista mitä Windows järjestelmissä esiintyy (Vistan myötä vähemmän), samalla kyllä astuu uusien haasteiden kentälle missä on pieniä ongelmia jokaisella jakelulla riippumatta samasta käyttöjärjestelmästä.

Mainitsemaasi verkkoyhteyden katkoilua on monilla tapahtunut, muistaakseni joillakin se hävinnyt Vistan uudelleen asennuksen yhteydessä.
Kokeilitko mahdollisesti Service Pack 1:sta Vistalla tai uudelleen asennusta?

Mielestäni kuulostaa aika "oudolta" että Windows Vistalle olisi tällä hetkellä vähemmän sovellustarjontaa kuin Linuxille. Tietenkin Linuxin kohdalla kyse on jälleen jakeluiden tarjoamista valmiiksi käännetyistä paketeista joita esim Ubuntulla on ~25 000 kun Debian GNU/Linuxilla on ~26 000 ja Mandriva Linuxilla ~18 000, openSUSE:sta en tiedäkkään nyt 11.0 julkaisun jälkeen mutta eiköhän se jossain ~20 000 paikkeilla ole. Gentoo Linuxilla taas taitaa olla ennätysmäärä paketteja ja uusimmat versiot nopeinten.

Linuxille löytyy kuitenkin ohjelmia vielä sen verran vähän että paketteja niistä tulisi ~40 000 - 60 000. Ja näistä paketeista ehkä kolmasosa on ohjelmia kun loput kirjastoja ja kehitystyökaluja ym. Joten arvio suosittujen Linux jakeluiden kuten Ubuntun ja Mandrivan kohdalla, helposti asennettavissa (pakettihallinnan kautta) olevien ohjelmien lukumäärä pyörii siinä 4 000 - 5 000 paikkeilla. Joista vielä jos karsii pois työpöytäympäristölle tehdyt (tietenkin ristiin voi aina käyttää) niin ohjelmien määrä on varmaan n. 1500 - 2000 paikkeilla molemmille työpöytäympäristöille sopivina (teemat ja UI pysyy samana).

Ja jos nyt mietitään ohjelma määrää mitä Windows NT:lle on tehty, XP:lle nyt löytyy aivan mielettömästi ohjelmia, Vistalle tietenkin vähän vähemmän mutta moni toimii suoraan (UAC:n kanssa temppuilua ym tosin) ja monesta on tullut jo Vista versio (UAC yhteensopiva ym). Lasketaan vielä pelien määrä niin puhutaan jo tuhansista ja helposti mennään, jopa Vistan kohdalla, ylitse ohjelmatarjonnasta mitä Linuxille on saatavilla. Mutta koska emmehän me kaikki tarvitse asentaa tuhansia ohjelmia järjestelmään jotta voimme tietokonetta käyttää, meille riittää että meillä on ne muutamat ohjelmat jotka tekevät niiden tehtävänsä kunnolla, tässä kohtaa varovaisesti uskaltaisin sanoa että peruskäyttö puolella Linuxille on enemmän ohjelmia jotka sisältävät ominaisuuksia mitä tavallinen käyttäjä tarvitsee koska käyttäjät niitä pyytävät ja niitä lisäillään jos kehittäjät eivätkä ole niinkään kuten GNOME kehittäjät.

Mitä tulee erikoisalojen ohjelmistoihin niin ohjelmointityökalut nyt on "aina" olleet hyvinkin pitkälle kehitettyjä, musiikkipuolen ohjelmistot ovat kehittyneet 2002-2003 vuoden jälkeen kun muusikot ovat ruvenneet käyttämään Linuxia, mutta videoeditoinnin puolelta puuttuu vielä sellaiset kunnolliset ohjelmistot millä voisi pienet studiot ym projektien vetäjät tehdä projektit hyvin, lupauksia on mutta edelleen se ominaisuuksien kirjo ja laatu on siinä ja siinä. Kuvankäsittelyssä edistytään nyt hyvin että menee vielä sellaiset 3-5 vuotta kyllä ehkä siin vielä. Palvelinpuolihan on aina ollut hyvällä mallilla ja sillä puolella Linux juuri pitää asemiaan. Peruskäyttäjän työpöytä on valloitettu jo 2003 - 2005 aikavälillä ja nyt ollaan valloittamassa yrityksien työpöytiä ja kaupallisia markkinoita kun Linux saadaan esiasennettuna OEM valmistajien osalta mm. minikannettavien kohdalla jolloin peruskäyttäjät saavat helposti Linuxin käyttöjärjestelmäkseen ja täten lumipallo kasvaa ja vauhti nopeutuu edelleen.

Nyt pitäisi vain pitää huolta että suunta pidetään käyttäjälle edullisena eikä anneta sen valua liialliseen sekasortoon että Linux sirpaloituu, onneksi tähänkin on jo varauduttu teknisesti, mutta ongelma muodostuu oikeastaan Linux käyttäjien, jotka pyrkivät luomaan omasta jakelustaan "paras OS" mielikuvia, vahingoittaen näin koko yhteisöä ja hidastaen Linuxin yleistymistä pitkällä aikatähtäimellä ja laajamittaisessa koossa.
Linuxin kehitys on kuin demokratia, jokaisella käyttäjällä on äänioikeus kertoa mielipiteensä ja halunsa jokaisen ohjelman kehityksestä, jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus ilmaista toiveita ohjelmien kehityksen suhteen ja täten jokaisen käyttäjän mielipide on tärkeä koska yhdessä käyttäjät vaikuttavat siihen millaisen ohjelman he saavat ja täten vaikuttavat siihen miten Linux yleistyy ohjelmien ominaisuuksien vuoksi. Toiveet ja muut bugitiedot on avoimia ja niitä saa äänestää bugzillassa ja monissa muissakin palveluissa. Ohjelmoida ei tarvitse osata että voi parantaa Linuxin osuutta käyttöjärjestelmämarkkinoilla, tällä hetkellä varmaan jossain 10-20% osuudella vaikka viralliset otannat ovat toista eli <1% (otannan laskeminen suht mahdotonta).