Minä ITse, tuo itseoikeutettu FUD-generaattori mainitsi:
""tekijänoikeuksia huomattavasti tärkeämpää oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun"
Heh, ai että tekijän oikeudet saa raiskata mennen tullen, kunhan vaan parilla prosentilla linux-pönttö (eli nykytilanteessa, kun katseluun tarvittavat palikat on saatavilla ja asennettavissa, linux-pöntön käyttäjän oman tietämättömyyden takia) ei näytä YLEn materiaalia."
Milläköhän tavalla edes etäisesti tämäkin asia taas liittyy tekijänoikeuksiin? Luuletko "FUDse" tosiaan, että tämä MS:n formaatti jollain tapaa edes etäisesti suojelee tekijänoikeuksia?
Joka videot haluaa koneelleen tallentaa ja sieltä eteenpäin levittää, sen pystyy tehdä edelleen, käytetään sitten mitä formaattia tahansa. Ainoa tekniikka, jolla tämän voi estää, on se, että videota ei pysty edes katsella. Ja mikäs se sellainen video on, jota ei voida katsella? Niin kauan, kun ääni kuuluu ja video näkyy, kopio voidaan tehdä. Sama juttu taannoisen CSS-väännön kanssa. Tällaiset väärän turvallisuuden tunteen aiheuttavat ja leikisti suojatut formaatit eivät pätkän vertaa vähennä piratismia, vaan vaikeuttavat lainkuuliaisia käyttäjiä ja maksavia asiakkaita, ja sitä kautta lisäävät piratismin kiinnostusta. Piraatit kun eivät suojaa levittämiään tiedostoja.
"Olettekos ihan tosissanne noissa mielipiteittenne perusteluissa?
Asentakaa ne mainitsemani lisäkilkkeet linuxiin, niin katselu onnistuu hyvin, ja vain periaattelliset turhat nurinat jää toivottavasti tänne naputtelematta."
Kuten jo todettua, katselu ei onnistu hyvin. Katseluun vaadittavat toimenpiteet myös vaativat erikoisosaamista, mitä ei voida vaatia peruskäyttäjältä. Harva Linux-käyttäjä on mikään tekninen nero, nörtti ja guru. Kaiken lisäksi, elävä arkisto pelottelee ja varoittaa ei-MS-tuotteiden käytöstä, ja tekee sen joka ainoan kerran, kun arkistoa käyttää. (Pekingin kisat näkyivät nerokkaasti joltain ulkoistetulta palvelimelta, ja tällä palvelimella ohjelmiston tunnistus jopa kokonaan esti striimien katselun. Todennäköisesti striimit olisivat oikeasti näkyneet, jos vain tunnistuksen olisi saanut ohitettua samaan tapaan kuin Elävässä arkistossa.)
Avoimia tiedostomuotoja käytettäessä ei tarvitse miettiä, onko käyttäjillä "Linux-", Ubuntu-, Novell-, 98-, XP-, Vista-, Solaris-, FreeBSD- vai OS X-pöntöt. Eikä sitä, käytetäänkö jotain tiettyä IE & Windows Mediaplayer -yhdistelmää ja service packia. Jos jollain pöntöllä ei tiedostomuoto avaudu, ko. ohjelmiston kehittäjät (tai myös kolmas osapuoli, esim. VLC) pystyvät korjaamaan asian (ja yleensä erittäin nopeasti). Suljettujen formaattien kanssa on tilanne usein no-can-do. (Ainahan voidaan epätoivoisesti käyttää RE-taktiikoita, kuten FUDse:n mainitsemat viritelmät, ja toisinaan onnistutaankin, kiitos taitavien koodarien.)
