Käsittääkseni Hubermanin ja Szabon tutkimuksen päätarkoituksena oli luoda matemaattinen malli, jolla pystytään laskemaan (tai ennustamaan) Digg ja Youtube palveluissa sisällön suosio myöhemmin sen saaman alkusuosion perusteella. Tutkimuksen mukaan alkusuosioon siis vaikuttaa olennaisesti julkaisuajankohta, jolloin se myös korreloi sisällön myöhempään suosioon. Tässä tapauksessa suosio määriteltiin puhtaasti videolatausten (number of views) ja Digg-äänien eli "diggausten" (number of votes) määrällä.

Tutkimus ei valitettavasti ottanut kantaa mielenkiintoisempiin aiheisiin kuten suosion semantiikkaan eli miten suosio itseasiassa määritellään ja etenkin miksi jostakin sisällöstä tuli suositumpi kuin jostain toisesta? On aika oletettua, että hyvin yleiset teemat, kuten USA:n presidentinvaalit, ja viihteellinen sisältö keräävät hyvin paljon ääniä tai sivu-/videolatauksia. Näin ollen toimittajan tekemän artikkelin otsikko lienee hieman harhaanjohtava. Tuon tutkimuksen käyttökelpoisuutta en tässä yhteydessä tällä kertaa lähde kommentoimaan.

Omasta ja myös tutkijoiden mielestä suosioon pitää liittää myös muita mittareita julkaisijan näkökulmasta, että lopullinen sisällön suosio ja mahdollisesti liiketoimintahyöty olisi todettavissa. Näitä muita mittareita ovat mm. vierailun ja sisällön käytön syvyys (esim. sivulataukset/vierailu, käytetty aika/video), kommenttien ja arvosteluiden lukumäärä sekä laatu, sijoitus hakukonetuloksissa ja web-palvelun lopullisen tavoitteen konversioaste. Useamman mittarin menetelmällä saadaan varmasti parempi tulos, kun arvioidaan onnistumista suhteessa sisällönjulkaisijan tavoitteisiin. Voihan olla, että yksinkertaisesti tavoiteltu kohderyhmä on niin pieni, että "suosio" ei voi olla kovinkaan laaja.

Yställisin terveisin,
Petri Mertanen
Toimitusjohtaja, Naviatech Solutions Oy
Puheenjohtaja, Web Analytics Association Finland