"Yllättävää"....

Ja näyttää se monille olevan vaikeaa ymmärtää että vaikka ohjelmistot ovat vapaita (ja valtaosa myös saatavilla ilmaiseksikin), niiden ylläpitokustannukset ovat aivan samalla tavalla rahalla maksettava kuin muidenkin ohjelmien. Ylläpitokustannuksia ja palveluiden hintoja ei pidä yrittää sotkea ohjelmistojen hintaan.
Tuotteen hinta kyllä voi olla vaikka mitä, vaikka yksi osa (ohjelmisto) tuotteessa olisikin ilmainen. Liian monilla näyttää olevan vaikeuksia eritellä eri asiat toisistaan suurissa kokonaisuuksissa. Lopputuloksena näyttää olevan tälläinen, että TCO:lla yritetään todistaa miten se ohjelmistokin on maksullinen vaikka maksun muodostaa kaikki muu kuin se ohjelmisto itsessään.

Muistetanpa vielä, LTSP-systeemin säästöt ovat merkittäviä juuri ylläpidon osalta.

"Rai ps" Ja näyttää se monille olevan vaikeaa ymmärtää että vaikka ohjelmistot ovat vapaita (ja valtaosa myös saatavilla ilmaiseksikin), niiden ylläpitokustannukset ovat aivan samalla tavalla rahalla maksettava kuin muidenkin ohjelmien. Ylläpitokustannuksia ja palveluiden hintoja ei pidä yrittää sotkea ohjelmistojen hintaan."

Juuri näin. Itseasiassa monet Microsoftin TCO- laskelmat todistavat, että OpenSource ja Linux- ympäristöt ovat kalliimpia, juuri työvoiman kalleuden takia ja OpenSource osaajien vähäisemmän määrän takia. Lisenssihän on hyttysen pi.si kokonaiskuluissa. Ymmärrän varsin hyvin, että helppo hallinta ei ole listalla ensimmäisenä kun Kerneliä vääntävä "nörtti" tekee taidetta. Olen tilannetta jo useamman vuoden katsellut eikä näytä, että tälle rintamalle on hirveästi tulossa parannusta. Siis en todellakaan länttää Linuxia. Väitän vain, että Linux:n käytössä saa maksaa joko ihmistyöstä tai hallintaohjelmistoista joilla sitten päästää samalle tasolle Windows:n kanssa. Myös Mac:ssa on samanlaisia haasteita, kun puhutaan suuren ympäristön hallinnasta. Täälläkin käytävässä eipäs / juupas mun on paras keskustelussa harvoin sivutaan aihetta, koska useat täällä kirjoittelevat ovat alan asiantuntijoita ja tunteva "mielikäyttöjärjestelmänsä" läpikotaisin. Siis sopivalla konffaamisella ja/tai hallintaohjelmistoilla päästää TCO:ssa Windows:n rinnalle kustannuksissa. Ehkä jopa alemmaksi koska vasta hallitussa ja ehkä palveluna tuotettavassa Linux- ympäristössä päästää tähän lisenssien määrästä mahdollisesti saavutettavaan säästöön. Päätteet ovat toki yksi hyvä konsti vähentää kuluja, koska juuri PC:n säätäminen, päivittäminen ja ”hoitaminen” ovat yksi suurimmista kuluista.

Tuomas Levonniemi kirjoitti
"Juuri näin. Itseasiassa monet Microsoftin TCO- laskelmat todistavat, että OpenSource ja Linux- ympäristöt ovat kalliimpia, juuri työvoiman kalleuden takia ja OpenSource osaajien vähäisemmän määrän takia."

Onko noissa todistusvoimaisissa laskelmissa verrattu oikeiden yritysten toteutuneita kuluja, vai onko käytetty kuvitteellisia yrityksiä, ja verrattu niiden kuvitteellisia kuluja.
Otetaan tähän esimerkki käytänön elämästä. Työntekijän kannettavassa on Windows ruvennut sekoileen, ja hän kiikuttaa sen Helpdeskiin (jota joissakin yrityksissä nimitetään osuvammin Lataamoksi). Siellä sen ottaa käsittelyyn nuori harjoittelija joka ensitöikseen antaa komennon format c , ja sen jälkeen toisella komennolla lataa uuden levykuvan yrityksen palvelimelta. Nopeaa ja tehokasta. Tälläisiä toimenpiteitä tekee monta tunnissa joten palkkakulut jää pieneksi. Tämä on kuitenkin usein vasta osatotuus. Yrityksessä saattaa olla paljonkin työntekijöitä joille levykuvan mukana tulevat ohjelmat ei riitä, ja monesti näiden ohjelmien asennus ja conffaaminen jää työntekijän itsensä tehtäväksi. Kuvitelkaapa jotain taloushallinnon ihmistä asentamassa oman alansa ohjelmistoja. Ja tämä, usein kallispalkkaisten työntekijöiden käyttämä aika ei kirjaudu IT ylläpitoon vaan se piilotetaan muuhun yleiseen toimintaan.
Uskallankin väittää että jos ylläpito Linux ympäristössä on kalliimpaa, se johtuu siitä että joko
A. Ylläpito on järjestetty eri tavalla (ehkä mielekkäämmin)
B. Kirjaamiskäytännöt on toteutettu totuudenmukaisemmin.
Sillä jos Linux ympäristössäkin ylläpito hoidetaan pelkällä kiintolevyn formatoinnilla ja levykuvan kopioinnilla, se ei tule yhtään kalliimmaksi, eikä vaadi yhtään kallispalkkaisempaa tekijää.

"Itseasiassa monet Microsoftin TCO- laskelmat todistavat, että OpenSource ja Linux- ympäristöt ovat kalliimpia, juuri työvoiman kalleuden takia ja OpenSource osaajien vähäisemmän määrän takia."

Tosielämän TCO-laskelmat taasen kertovat linuxympäristöjen tulevan halvemmaksi ylläpidon osalta. Joissakin paikoissa ylläpidon tarve laskee suorastaan dramaattisesti pystytyksen jälkeen.

Get the Facts.

Kyllähän se Linux:n taloudelliset säästöt nimen omaan tulee siitä ylläpidosta. LTSP-järjestelmissä ylläpidon tarve alle 100 koneen oppilaitoksissa, on niin vähäistä että se kannattaa aina ulkoistaa, jos ei innokasta ylläpitäjää löydy esim. omasta opettajakunnasta. Sitä suuremmissa verkoissa kannattaa jo harkita ainakin osa-aikaista ylläpitäjää.

Wäinämöinen 3000 "Tosielämän TCO-laskelmat taasen kertovat linuxympäristöjen tulevan halvemmaksi ylläpidon osalta. Joissakin paikoissa ylläpidon tarve laskee suorastaan dramaattisesti pystytyksen jälkeen."

Olen saamaa mieltä omien kokemusten mukaan. Yksittäiset koneet jotain tietotekniikasta ymmärtävillä käyttäjillä eivät lahoa kuten vaikka XP pidemmässä käytössä. Eikä outoja kaatumisia ja jumiutumisia esiinny mutta... jos halutaan hallita ympäristöä, jossa on vaikka 1000+ työasemaa, en kyllä hallitse sitä millään ilveellä pelkilla Opensource- työkaluilla tai se vaatii (useita) henkilöitä jolla on syvällisempää Linux- osaamista ja tässä tullaan siihen kokonaiskustannukseen. Kaupallisia ratkaisuja toki on joilla jopa Windows- tukihenkilö osaa hallita Linux- ympäristöä. Siis ilmaista lounasta ei tässä siinä mielessä ole, jos suuremman ympäristön hallinta ei kiinnosta Linux yhteisöä. Eivät ne myöskään tee työkaluja tähän. Sama ongelma on Mac- puolella. Tämän puolen Microsoft on hoitanut paremmin. En siis ota tässä kantaa itse käyttöjärjestelmien paremmuuteen, koska se on loputtoman väittelun aiha, jossa absoluuttista totuutta ei ole.

"Laskelmaan on otettu mukaan myös vanhat, päätteiksi muutetut pc-laitteet sekä järjestelmän hankinta, uudet päätteet ja palvelimet, järjestelmän pystytys sekä ylläpito. Laitteiston kuoletusajaksi on laskettu kuusi vuotta."

Siis ylläpitokulut sisältävät laitteiston hankinnan ja siihen tarvittavat lisenssit? Office asennettuna ainakin tietty.
Entä sitten kun laitteistoon tulee fyysistä vikaa, kiintolevy, näyttö tai hiiri menee rikki. Ylläpitoon kuuluu näiden komponenttien korjaus paikanpäällä. Paljon parjattu Windows sekoaa ja työasema on asennettava uudelleen. Kaikki ylläpidon hommia.
Entä kun työntekijä vaihtaa fyysisesti toiseen huoneeseen jossa ei ole ennestään työasemaa? Ylläpito siirtää.
Entä sitten palvelimet? Jos työasemassa on ainoastaan Office niin ei siinä palvelimia tarvita.
Jos siis windows-työaseman saa ylläpitoineen 400e/vuosi niin kiljuen yrityksemme ottaa sen.
Laitteiston ikä 6 vuotta saattaa myös nykyään jo kelvata (Quad Core 4 GT muistia) jos siis raudan ylläpito siihen liittyy.
Jos kyseinen hinta kattaa ainoastaan lisenssit niin kallista on. Normaalin työaseman lisenssihinnat ko. ohjelmistoille on n. 600e eli 100e / vuosi.
Jos ajatellaan että raudan ylläpito ei kuulu, ainoastaan hankinta niin halpaa on sittenkin.

Väittäsin että useamman koneen hallinta onnistuu sekä linuxilla ja windowssilla. En valitetettavasti tiedä mitä softaa koulullani käytetään, mutta todennäköisesti sama ohjelmisto kun sekä windows että linux koneissa on sama sisäänkirjautumis GUI.

Fakta kuitenkin on että on paljon asioita joita ei voi linuxilla tehdä, mitä windowssilla pystyy (johtuen laajemmasta softa valikoimasta). Jos ohjelmistot olisivat samat niin käyttäisin mieluummin linuxia, sillä se on selvästi vakaampi kuin windows, vaikka vista aika hyvän askeleen ottikin eteenpäin. Nykyään yleisempien linux distrojen softa asennuksetkin (ja ylläpito) on helpompia kuin vistassa koska sekä käyttöjärjestelmän että softien päivitykset tulevan saman napin kautta windows updaten tapaan.

Tämä ominaisuus helpoittaa järjestelmän ylläpitäjää kun puhutaan vielä pienistä tietokone määristä. Tyyliin 60 linux tietokoneen yllä pito onnistuu vielä helposti ilman mitään isompia virityksiä. Tämä ihan siitä syystä että linuxissa updatet käyttikseen ja softiin tulevat repojen kautta, jopa automaattisesti jos niin haluaa. Tietenkään 60 koneen kanssa ei näin uhkarohkea kannata olla.

Ehkä näitä opensource osaajia ei sitten vaan osata hakea yrityksiin, sillä uskon että näitä kyllä löytyisi. Usein nämä osaajat ovat sellaisia ettei heillä ole mitään paperia jolla todistaa osaamisensa, joten työ voi sen takia jäädä haaveeksi. Työ määrän luulisi olevan linuxissa pienempi jos mitään monimutkaisia rakennelmia ei yritetä rakentaa. Lähinnä monimutkaisella tarkoitan sellaista että sen käyttöön tarvii kasan muita ohjelmia jotka eivät ole "standardeja"..

Mielenkiintoista kuinka nyt valitetaan että Linux-käyttöjärjestelmälle ei löydy ohjelmistoja joilla ylläpitää järjestelmiä suurissa yritysverkoissa. Ihan kuin Linux olisi suunniteltu yhden käyttäjän käyttöjärjestelmäksi kuten Microsoftin MS-DOS oli ja NT:tä suunnataan sellaiseksi, vaikka sille sentää löytyykin ohjelmistot ylläpitoon.

2001 - 2003 Linuxia vielä haukuttiin huonoksi käyttöjärjestelmäksi työpöydälle koska työhön tarvittavia sovellusohjelmistoja ei löydy. Ja perusteltiin väittämiä siten että Linux on palvelimiin tarkoitettu käyttöjärjestelmä ja kaikki ylläpito-ohjelmistot ovatkin vain yritysverkkoihin ym tilanteisiin tehty.

2007-2009 näköjään Linuxia haukutaan huonoksi käyttöjärjestelmäksi palvelimille, koska ylläpitoon tarvittaia ohjelmistoja ei löydy. Ja perustellaan väittämä siten että eihän niitä ammattilaisten työpöytäkäytössäkään tarvittavia sovellusohjelmistoja löydy.

Onko se vain jokin mielikuva vai seuraako nämä trendit vain Microsoftin omia markkinointeja, sinne minne Microsoft panostaa markkinoinnissa, siellä Linux on mukamas huonompi kuin NT. Sitten taaseen siellä missä Linux jyrää ihan mennen tullen NT:tä niin ollaan ihan hiljaa ja keskitytään vain siihen Linuxin ja Windowsin vastakkain asetteluun missä on jotain väiteltävää kuten jokin DVD-elokuvien laillisuus tai jokin Active Directory jne?

"Fakta kuitenkin on että on paljon asioita joita ei voi linuxilla tehdä, mitä windowssilla pystyy (johtuen laajemmasta softa valikoimasta)."

Mitäpä kaikkea tuolle listalle ajattelit kuuluvan?

Eiköhän siihen listaan kuulu ne perinteiset... eli "ammattilaisten vaatimat ohjelmistot puuttuvat kokonaan".

"Eiköhän siihen listaan kuulu ne perinteiset... eli "ammattilaisten vaatimat ohjelmistot puuttuvat kokonaan". "

Kotikäyttäjänä minua ei niinkään harmita, kun en tarvitse mitään ammattisoftia tai räätälöityjä softia.
Tällöin Linuxilla tulee aivan hyvin toimeen.
Enemmän harmittaa se, että ei ole varteenotettavia vaihtoehtoja.
Mitä varteenotetavia vaihtoehtoja on Linuxilla Esim. OpenOfficelle, Gimpille ja FireFoxille ja monelle muulle yleisesti käytettävälle ohjelmistolle.

Windows puolella minulla on valittavana niin maksullisia kuin ilmaisiakin ja tarjotaa löytyy vaikka kuinka.

Kun nyt puhutaan koulusta, niin heilläkin on käytössä monia räätälöityjä ohjelmistoja mm. Erityisopetukseen ja oman taloushallintonsa pyörittämiseen.
Näille ei löydy vielä vaihtoehtoja Linuxille, joten lähes kaikki koulut, jotka on LTSP:hen päätyneet, ovat toimistokäytössä joutuneet vielä käyttämään Windowsia (ehkä Linuxin rinnalla jollakin tavoin) sekä eritysopetuksessa.

Aukkoja on vielä paljon Linux puolella ohjelmistotarjonnassa, mutta onneksi tältäosin kehitystä on nähtävissä.

Kermit 74: "Mitä varteenotetavia vaihtoehtoja on Linuxilla Esim. OpenOfficelle, Gimpille ja FireFoxille ja monelle muulle yleisesti käytettävälle ohjelmistolle."

OpenOffice.orgille, IBM symphony, Abiword, KOffice2 (tulossa vasta), Microsoft Office (wine, toimii loistavasti), Google Docs ja tietenkin erilaiset Latext ym ohjelmistot tieteelliseen taittoon mitä ei todellakaan tehdä millään Microsoft Officella tai OpenOffice.orgilla.

GIMP:lle, Krita, showFoto, Adobe Photoshop (wine, toimii loistavasti) ja sitten pari muuta suljetun lähdekoodin ohjelmistoa kuten Pixel ja Lightzone

Mozilla Firefoxille, Konqueror, Epiphany, Opera, Internet Explorer (wine), Chromium (mistä Google tekee Chromensa) ja sitten useita erilaisia selaimia jotka käyttävät Webkit-HTML moottoria tai muita.

Työpöytäympäristöjä on nyt jo neljä kappaletta. KDE (3/4), GNOME, XFCE4 ja LXDE. Ikkunamanagereita on useampi tusina.

Musiikkisoittimiksi on esim Amarok, Banshee, Dragonplayer, SMplayer, Mplayer, Xine, VLC jne

Videosoittimiksi on taas, Dragonplayer, SMplayer, KMplayer, Mplayer, Xine, GXine, VLC jne.

Videokäsittelyyn KdenLive, Cinelerra, Kino ja muutama muu.

Kyllähän vaihtoehtoja löytyy eikä tarvitse niissä "tunnetuimmissa" pysyä. Itse en esim OpenOffice.orgia käytä kuin harvoin nykyisin kun Symphony vaikuttaa paremmalta ja odotanki Koffice2:sta sen vuoksi kun käyttöliittymä on yksi selkeimmistä mitä toimistopaketteihin on saatavilla (tällä hetkellä tosin beta5 tason vuoksi rikki).

"Enemmän harmittaa se, että ei ole varteenotettavia vaihtoehtoja."

Jatkaisin listaa hieman erikoistuneempaan toimintoon, mikä on kuvien massakäsittely. Eli kun pitää vaikka 200:sta kuvasta poistaa kehykset muuttaa mustavalkoiseksi ja muuntaa eri formaattiin, niin silloin tarkoitukseen sopii erinomaisesti convert. Yksi käsky vain ja sitten sormet ristiin odottelemaan.