Mika Mokaa: "Kosketusnäyttötukea on toki tehty muihinkin ympäristöihin, mutta vain Apple ja Microsoft ovat kyenneet tuotteistamaan sen kunnolal ja myös tuomaan sen laitevalmistajien kera käyttäjille asti - muut ovat jumittuneet jonnekin matkan varrelle."
http://www.popularmechanics.com/technology/industry/4257252.html
"Kotiäidit voivat selata niissä reseptejä ja nauttia samalla multimediasovelluksista - tökätä näppärästi videopuhelusovellusta siinä ohessa. Tarvitsematta varoa että näppäimistö tuhriintuu - kosketusnäyttö on vaivaton puhdistaa."
Se on mukavaa kun saa olla koko ajan puhdistamassa sitä ruutua missä on taikinaa ja rasvaa että näkee taas mitä saa törkätä, sillä "likaisella" kädellä... Tämän takia näppäimistö on jälleen kerran parempi koska itse näyttöpääte ei likaannu ja näppäimistö on vielä helpompi puhdistaa koska sen voi laittaa vaikka asianpesukoneeseen tai vesihanan alle pesuun.
"Kosketuskäyttöliittymä täydennettynä puheentunnistuksella on todellinen edistysaskel käyttöliittymissä moderniin maailmaan. Niitä toiminnallisesti yhdistelemällä asiat saadaan hoitumaan tehokkaammin ja helpommin.
Nykyiselläänhän useissa käyttökohteissa ei näppäimistö&hiiri pohjalta ole kukaan kertakaikkiaan kyennyt luomaan tehokkaasti toimivia sovelluksia, vaan monesti tietotekniikan käyttö on vienyt haitallisesti aikaa itse ydintoiminnalta."
Olet aivan oikeassa, 150 sivuinen asiakirja valmistuu paljon paremmin kosketusnäytöllä ja puhumalla. Kukaan ei mitään hiirtä ja näppäimistöä tarvitse!
Nau Tilus: "Suurin haitta minusta on se, että monta tuntia putkeen koneen ääressä istuva rasittaa silmiään paljon enemmän, kun näyttö on kirjaimellisesti kosketusetäisyydellä, kuin jos se olisi suositusetäisyyden, n. 80-100 cm:n päässä."
Aivan, ennen piti olla niin kaukana minne vain näppäimistön johto ylsi. Nyt langattomien ohjauslaitteiden aikakautena pitäisi ymmärtää pysyä tarpeeksi kaukana kuitenkin. Ja moni pilaa näkönsä nimenomaan liian lyhyen etäisyyden takia.
Ville Vallaton: " Kaikki painikkeet on tehtävä vähintään 5x isommiksi kuin nyt ja mieluumin vielä tultava kokonaan ilman niitä toimeen. Lisäksi tarvitaan se puheentunnistus ja vieläpä täysin toimiva sellainen, ennen kuin näppiksestä voidaan luopua."
Ja ennen kuin saadaan toimiva puheentunnistus, täytyy kyetä tekemään toimiva tekoäly jotta sille tietokoneelle voidaan puhua kuin toiselle ihmiselle. Tietokoneen pitäisi ymmärtää konteksti jatkuvasti. Esimerkkinä ihminen sanoo toiselle ruokapöydässä "annatko maidon" niin toinen ymmärtää ojentaa maidon pöydältä eikä lähteä hakemaan kaapista.
Tietokoneen tapauksessa pitäisi ohjauksen olla puhetunnistuksella täydellisesti ymmärrettävissä. Esim milloin tahansa WWW-sivuja selatessa pitäisi voida sanoa "pistä linkki Jarkolle" ja tietokoneen pitäisi osata vielä tunnistaa taas konteksti että käyttäjä haluaa lähettää sen vaikka WLM:n kautta eikä sähköpostise. Ilman että käyttäjä alkaa erikseen tarkentelemaan että mitä hän haluaa tehdä. Tämän takia puhetunnistus ei ikinä tule toimimaan kunnolla, ennen kuin on kunnollinen tekoäly keksitty . Tähänkin asti henkilöt jotka käyttävät eniten puhetunnistusta, eli eri tavoin halvaantuneet (jne), ovat eniten kyseisiä asioita testaamassa ja kehittämässä. Mutta kuitekin puhetunnistus on äärettömän aikaisessa vaiheessa, vaikka sitä on tutkittu jo kohta 30 vuotta. Se että tietokone osaa muuttaa sanelun koneelle tekstiksi, on vielä hyvin helppoa kun on rajallinen sanavarasto. Esimerkiksi juuri lääketieteessä. Mutta ihmisen ei koskaan pidä joutua opettelemaan puhumaan koneelle, vaan koneen täytyy osata tulkita ihmistä suoraan.
Ja tähänkin asti puhuminen on paljon hitaampaa kuin mitä on näppäimistöllä tai hiirellä käskyttäminen. Ikkunoiden sulkemiset, tekstin muotoilu, ikkunoiden siirtely (ja virtuaalityöpöytien käsittely) ja monet muut aivan perinteiset asiat, ovat todella kankeita puheohjauksella.
http://www.youtube.com/watch?v=KyLqUf4cdwc
Ohjelmointi joka on vielä äärettömän rajallinen ja erittäin yksinkertainen asia verrattuna päivittäiseen normaaliin tietokoneen käyttämiseen. Puhetunnistus onnistuu vain ja ainoastaan hyvin rajallisissa tilanteissa.
Esimerkkinä vaikka hississä. Hissiin astuessa tietokone kysyisi kerrosta. Käyttäjän täytyisi vastata vain ainoastaan sanomalla numero, eikä mitään muuta. Eli ei saisi sanoa "viides kerros" vaan ainoastaan "viides". Ja toimiva puhetunnistus onnistuisi vasta silloin kun kuka tahansa kykenisi sanomaan millä tahansa yhdistelmällä halutun kerroksen. Olkoot se vaikka sanomalla "öööö... kolmas kerros" tai "Matti Meikäläisen kerros". Ja tällöinkin kyse on hyvin paljon yksinkertaisemmasta asiasta kuin tietokoneen päivittäisestä peruskäytöstä.
Ja tietokoneen päivittäistä käyttöä ei kannata edes verrata älypuhelimen kosketusnäyttöön. Aivan erilaiset kohteet kyseessä. Kosketusnäyttö menee hyvin hyvin rajallisissa tapauksissa. Esimerkiksi taskulaskimen käytössä.
Ja kosketusnäytön toiminta puheohjaukseen eroaa taas jälleen hyvin merkittävästi.
Itse olen käyttänyt useissa peleissä puhetunnistusta, missä siis yksinkertaiset näppäinyhdistelmät laitetaan äänikomennoiksi, halutuksi sellaisiksi myös. Tällöin esim pelissä pystyy tekemään jotain sanomalla yhden sanan. Mutta mitä nopeamptempoinen peli, sen haitallisemmaksi puhetunnistus muodostuu.
Jos on aikaa istua koneen ääressä ja selitellä yksinkertaisia asioita koneelle jotka voi hoitaa nopeammin useimmiten ohjauslaitteilla, siitä vain. Siinä vaiheessa kun on koneelta 5m päässä ja pitää tehdä jotain yksinkertaista, sammuttaa tietokone, katkaista skype puhelu, sulkea ikkuna ym... se toimisi jos ei olisi mitään muunta puhetta samaan aikaan.
Me kaikki rakastaisimme työpaikalla puheohjausta kun voisimme vain kaikki yhdessä huutaa omalle koneelle että se ei tottelisi muiden käskyjä.
8 
