Käyttäjä

Mahtisäästöt tietotekniikassa avoimella koodilla

Avoimen koodin ratkaisuja on tuotu kouluihin jo lukuisissa kunnissa, mutta varsinaista suuren mittakaavan läpilyöntiä ne eivät ole vielä tehneet. Niillä kuitenkin lasketaan olevan saavutettavissa valtavat säästöt. ”Säästöt eivät ole tavoitteena kurjailun vuoksi vaan jotta saadaan resurssit järkevämpään käyttöön”, sanoo Avoin koulu -hankkeen projektipäällikkö Elias Aarnio.

Lue juttu

Vastaukset 38 vastausta

Käyttäjä

Minä luulin että Windows on halvempi?

Käyttäjä

@siginit: No se nyt on selvä asia. Ja vieläpä laadukkaampi, kun se kuitenkin maksaa jotain... Ei ilmainen voi olla hyvä.

Käyttäjä

Ihmettelen kyllä näitä uutisointeja siltäosin, että thinclientin hyödyt liitetään näinkin vahvasti avoimeen koodiin, jolla ei itseasiassa ole mitään yhteyttä.
Aivan yhtähyvin voidaan thinclient tekniikka toteuttaa muillakin alustoilla, kun vain Linuxilla.
Nimenomaan Thinclientit tuovat ne suurimmat säästöt. Ei avointen ohjelmistojen käyttö.

Toisaalta. Thinclienttien takuuajat ovat pääsääntöisesti vain vuoden, kun perus PC:llä lähes aina kaksi tai kolmekin vuotta.
Thinclienttien kestävyys muutenkin ei ole ollut aivan niin hyvää kuin perinteisen PC:n.

Oppilaitoksien lisenssit eivät näyttele merkittävää osaa it-kustannuksissa enkä puhu nyt vain Microsoftin ohjelmistoista, vaan lähes kaikkien muidenkin valmistajien.

Käyttäjä

@Kermit: Niin, ehkä kuitenkin kannattaa harkita mm. tietotekniikan opetusta abstraktimmalla tasolla, eikä kouluttaa vain yhden kaupallisen toimijan tulevia vakioasiakkaita...?

Oli niin tai näin oppilaitosten lisenssien hinnan suhteen, mutta yksipuolinen opetuskaan ei auta yhtään asia markkinoiden tervehtymisen kannalta. Eikö totta?

Käyttäjä

Ilmaista ei ole mutta lisenssimaksutonta ja avointa kyllä.

Maksutonta ja avointa sen ei välttämättä tarvitse olla. Ongelma maskullisella puolella on, että siellä ei ole toimivia markkointa vaan yksi määrää kaiken. Ei maksullisuus takaa parempaa jos kilpailu ei toimi.

Käyttäjä

Maksuton ja avoin pellolle... (^_^)

Käyttäjä

Jarmo Pyllys:
"@Kermit: Niin, ehkä kuitenkin kannattaa harkita mm. tietotekniikan opetusta abstraktimmalla tasolla, eikä kouluttaa vain yhden kaupallisen toimijan tulevia vakioasiakkaita...?

Oli niin tai näin oppilaitosten lisenssien hinnan suhteen, mutta yksipuolinen opetuskaan ei auta yhtään asia markkinoiden tervehtymisen kannalta. Eikö totta?"

Totta. Ei sen opetuksen tarvitse olla yksipuolista ja yhden toimittajan ohjelmistoja tukeva.

Tältäosin itse opetus tulisi uudistaa perinpohjaisesti siten, että ei opeteta itse työkalun käyttöä, vaan miten eri työkaluilla saadaan aikaiseksi haluttu lopputulos.

Eihän kirvesmiehellekään opeteta miten vasaraa pidetään kädessä ja vain vasaraa, vaan mitä sillä vasaralla saadaan aikaan ja opetetaan monen muunkin vaihtoehtotyökalun käyttöä ja milloin ja miten niitä kannattaa käyttää.

Eniten tuossa uutisessa kismittää vain se, että avointen ohjelmistojen tarjoajat ratsastaa thinclientin säästöillä.

Väite 70% säästö on täysin hihasta vedetty, joka muuten pohjautuu mm. Lauritsalan ja Opinsysin laskelmiin (Lue ylen uutiset tänään).
Lauritsalan koulun oma käytännön laskelma sekä Lappeenrannan kunnan käytännön laskelma taas kertoo, että itseasiassa investointina sekä hallinnointina kustannukset oli jopa 20% suuremmat kuin perinteinen PC ympäristö. Säästöt perustuu vain olettamukseen, että 6 vuoden kuluttua itse hankinnasta ei tarvitse uusia mitään, vaan jatketaan vanhoilla.
Eli edes kuuden ensimmäisen vuoden aikana "säästöt" eivät kuoleta alkuinvestointeja pois.

Mutta olisi hyvä tuoda esille miten mainittu 70% jakautuu, eli mistä kaikilta osa-alueilta ne säästöt tulee.
Aikaisemmin oli uutisoitu että itse lisenssien osalta säästö olisi vain joitakin prosentteja. Tämä olisi Linuxin ja muiden avointen ohjelmistojen ansiota.
Suurin säästö tulee(kin) itse thinclienteista jolla ei ole mitään tekemistä avoimuuden kanssa.

Käyttäjä

kermit: "Aivan yhtähyvin voidaan thinclient tekniikka toteuttaa muillakin alustoilla, kun vain Linuxilla."

Tarkoitatko että suljetun koodin käyttöjärjestelmät (esim NT) ja järjestelmäpalvelut (mitä esim Windowsissa on) on suunniteltu yhtä hyvin toimimaan verkossa kuin avoimen lähdekoodin vastineet (Linuxit, BSD't) jotka ovat verkkossa syntyneet ja verkkoon suunniteltu alunperinkin? Ei etteikö olisi mahdollista mutta kummalla onkaan helpompaa ja mille ne thinclientit on alunperin tarkoitettu.

"Nimenomaan Thinclientit tuovat ne suurimmat säästöt. Ei avointen ohjelmistojen käyttö."

Suuret säästöt syntyvät siitä että kaikessa säästetään missä kannattaa säästää. Avointen ohjelmistojen käyttäminen on yksi tälläinen avaintekijä, ei pelkkä thinclient. Jos ohjelmistojen lisenssien hinnalla saadaan palkattua X määrä tunneiksi henkilöitä kouluun tai paranneltua opetusta niin se on aina mahtava säästö eikä kannata yhtään aliarvioida sanomalla että siitä ei olisi apua (== Microsoftille lisenssirahat on hyvä asia)

"Thinclienttien kestävyys muutenkin ei ole ollut aivan niin hyvää kuin perinteisen PC:n."

Statistiikkaa tästä jossain?
Minä olen nähnyt päinvastaisia tilastoja että kestäneet paremmin kun on vähemmän liikkuvia osia ja vähemmän komponentteja jotka ovat herkkiä lämmölle ja pölylle. Ja puhumattakaan vielä vikasietoisuudesta ohjelmistojärjestelmän osalta kun kaikki on palvelimella. Tosin yhtä laillahan ne oheislaitteet ja näyttöpäätteet hajoilevat siinä missä fatclientillakin.

Käyttäjä

kermit: "Säästöt perustuu vain olettamukseen, että 6 vuoden kuluttua itse hankinnasta ei tarvitse uusia mitään, vaan jatketaan vanhoilla.
Eli edes kuuden ensimmäisen vuoden aikana "säästöt" eivät kuoleta alkuinvestointeja pois."

Kun kerran talon on rakentanut mädistä puista ja sitä joutuu joka vuosi korjailemaan vähän väliä eri osien pettäessä, tulee se halvemmaksi lyhyellä aikavälillä (< talon elinikä) kuin kerralla rakentaa talo uudestaan kunnon puusta, joka tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi (talonelinikä). You get the point?

"Tämä olisi Linuxin ja muiden avointen ohjelmistojen ansiota. Suurin säästö tulee(kin) itse thinclienteista jolla ei ole mitään tekemistä avoimuuden kanssa."

Ikävä kyllä sillä on tekemistä. Nyt sinä ajattelevat MS tavalla että lasketaan vain fatclient ja thinclient sähkönkulutusta ja sanotaan sen mukaan että voidaan sama juttu tehdä Windowsillakin. (olettaen näin).

Microsoft on vaikeampi ja kalliimpi vaihtoehto palvelinpuolella. Et ole tietoinen esim Microsoftin sähköpostijärjestelmien laitevaatimuksia muutamalle sadalle oppilaalle? Microsoftin sivuilta löytyy murheellisia lukuja kun taas käytännön luvut avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osalta laitevaatimuksissa on naurettavan pienet.

Unix on alunperinkin tehty server-client tietoverkkoihin ja avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmät (kuten Linux) ja ohjelmistot on kehitelty moisia varten jo alusta alkaen. Ja muutenkin kun saadaan vielä kaikilla säästetyillä rahoilla voidaan työllistää paikallisia tai opetusta niin tulot on merkittäviä vaikka niitä ei rahalla voida suoraan kytkeä avoimeen lähdekoodiin vaan ovat vain johdannaisia siitä.

Sekin on vain kummallinen seuras että ylläpitäjät jotka ovat väsyneet Microsoftin ohjelmistojen (tai muiden suljettujen lähdekoodin ohjelmistojen) kanssa tappelemiseen ovat iskeneet tietojärjestelmät esim Debianin varaan thinclient menetelmillä ja saaneet hermolevon ja rahaa muualle käytettäväksi. Ehkä nuoremmilla on se into tunkea sitä Microsoftia joka paikkaan koska niin on koulussa opetettu ja niin on MS lukuja syöttänyt.

Mutta voiko odottaa oikeasti osaamista nykyisistä tietohallintohenkilöistä jotka ovat Suomen tähänkin asemaan järjestäneet, kun halutaan hampaat irvessä pitää kiinni nykyisestä menosta koska muutaman vuoden aikana voidaan todistaa nykyisen olevan halvempaa? Minä vaan kysyn.

Käyttäjä

Raips:
"Tarkoitatko että suljetun koodin käyttöjärjestelmät (esim NT) ja järjestelmäpalvelut (mitä esim Windowsissa on) on suunniteltu yhtä hyvin toimimaan verkossa kuin avoimen lähdekoodin vastineet (Linuxit, BSD't) jotka ovat verkkossa syntyneet ja verkkoon suunniteltu alunperinkin?"

Väitän, koska Windows pohjaisissa thinclienteissa ei ole mitään vistaa tai edes seiskaa vaan siihen käyttöön tarkoitettu windows.
Pidän lähtökohtaisesti windowsia ja Linuxia tältäosin yhdenvertaisina.
Windows thinclientin etuna on se, että itse serveri voi olla Linuxilla varustettu tai Windows serverillä.

""Nimenomaan Thinclientit tuovat ne suurimmat säästöt. Ei avointen ohjelmistojen käyttö."

Suuret säästöt syntyvät siitä että kaikessa säästetään missä kannattaa säästää. Avointen ohjelmistojen käyttäminen on yksi tälläinen avaintekijä, ei pelkkä thinclient."

Nimenomaan suurimmat säästöt tulevat thinclientista.
Tämän voit itsekin laskea vertaamalla mitä säästöjä Windows pohjaisella thinclient ratkaisulla saadaan verrattuna perinteiseen PC-ympäristöön.
Windows ja Linux pohjaisella thinclient ratkaisulla ei ole oikeastaan yhtään hintaeroa vaikka Windows pohjaisella ratkaisulla onkin "rasitteena" lisenssikustannukset.
Tämänkin "rasitteen" voit poistaa käyttämällä esimerkiksi niitä avoimia ohjelmistoja jos niistä on korvaajiksi suljetuille.
mm. HP:n thinclientit ovat halvempia kuin Opinsysin tarjoamat.
Windows pohjaisena vieläpä edullisempi kuin Linuxilla varustettu, joten tällä erotuksella katetaan lisenssikulut, joten kumpikin thinclientratkaisuna olisivat yhtä halpoja.
Kumpikin thinclient ratkaisu huomattavasti edullisempi kuin perinteinen PC-ympäristö.

Jos joku pitää avointen ohjelmistojen käyttöä merkittävänä säästönä eikä thinclient ratkaisua, niin yhtähyvinhän niitä perinteisen pc-ympäristön koneita voidaan ajaa avoimilla eikä thinclient tekniikkaa käyttäen.

"Jos ohjelmistojen lisenssien hinnalla saadaan palkattua X määrä tunneiksi henkilöitä kouluun tai paranneltua opetusta niin se on aina mahtava säästö eikä kannata yhtään aliarvioida sanomalla että siitä ei olisi apua"

X määrä lisenssimaksuja on pieni pisara siinä summassa, mitä menee rahaa muuhun koulutoimintaan.
Esimerkiksi eteläkarjalsaa oli laskettu että kaikkien koulujen tietotekniikan uusiminen maksaisi yli 400 tonnia edes siedettävälle tasolle. Vaatimukseen saatiin kuitenkin vain 50 tonnia.
Tällä hetkellä käytössä yli puolet on yli kuusi vuotta vanhoja koneita ja tuolla 50 tonnilla ei kovin montaa konetta uusita. Thinclient ratkaisuna vielä vähemmän, koska aloituskustannukset ovat suuremmat, mitä perinteisen PC-ympäristön hankkiminen olisi.

Mutta voidaanhan sitä verrata muihinkin ympäristöinin.
Perinteinen PC-ympäristö. (n. 400-600€)
Thinclient ympäristö. (n. 400€ pönttö +serveri kustannus per pönttö 150€.(hinnat Opinsysin sivuilta)

Mutta miten olisi minikoneet? joiden hinnat pyörii 400-500 tietämissä näyttöineen eikä tarvisi erillisiä servereitä?

""Thinclienttien kestävyys muutenkin ei ole ollut aivan niin hyvää kuin perinteisen PC:n."
Statistiikkaa tästä jossain?"

Perustuu enemmänkin kokemukseen ja nykyisten toteutuksien tutkimiseen.
Esim. yksi koulu ei joutunut 6 vuoden aikana uusimaan kuin kaksi perinteistä pc:tä.
Siirtyivät thinclientteihin ja kahden vuoden aikana joutuneet uusimaan useita thinclientteja.
Enemmänkin tuossa itse pidän suurinpana erona nimenomaan takuuaikaa.
Thineissä yleisesti vuosi kun perinteisessä PC:ssä kolme. Eli kuka sen uusimisen maksaa jos esim. toisena vuotena kone menee rikki.
Thineissä koulu. PC:ssä menee takuuseen = ei kustannuksia.
Thineissä hyvin hankala käydä vaihtamaan edes itse hajonnutta komponenttia, kun PC:ssä taas yhden vioittuneen komponentin vaihto paljon helpompaa halvempaa.

Suurimmat säästöt tulevat siis perinteisestä pc-ympäristöstä siirtyminen thinclient ratkaisuun riippumatta käytettävästä alustasta tai ohjelmistoista.

Käyttäjä

Raips:
"Mutta voiko odottaa oikeasti osaamista nykyisistä tietohallintohenkilöistä jotka ovat Suomen tähänkin asemaan järjestäneet, kun halutaan hampaat irvessä pitää kiinni nykyisestä menosta koska muutaman vuoden aikana voidaan todistaa nykyisen olevan halvempaa? Minä vaan kysyn."

No ennen ei ollut vaihtoehtojen tarjoajia.
Nyt on muutama.

Säästöjä ei ole osoitettu.
Monessa tapauksessa alkuinvestointi on ollut suurempi kuin perinteisellä pc-ympäristöllä ja vuosittaisena säästönä takaisinmaksuaika on ollut monissa tapauksissa n. 5-6 vuotta.

Monissa kouluissa on eletty jo nyt perinteisellä pc-ympäristöillä yli 6 vuotta enkä usko hetkeäkään, etteikö 6 vuoden päästä jouduttaisiin uusimaan myös lähestulkoon kokonaisuutena myös thinclient ratkaisut.

Tältäosin tuskin edes pidemmällä aikajaksolla tulisi thinclient ratkaisuista säästöjä uutisten mukaisista asioista, kuten hankinta-, ja ylläpitokuluissa.
Ainakin käytäntö on osoittanut monissa paikoissa, että varsinkin hankintakustannukset eivät ole olleet halvempia.

Käyttäjä

kermit:"""Thinclienttien kestävyys muutenkin ei ole ollut aivan niin hyvää kuin perinteisen PC:n."
Statistiikkaa tästä jossain?"

Perustuu enemmänkin kokemukseen ja nykyisten toteutuksien tutkimiseen.
Esim. yksi koulu ei joutunut 6 vuoden aikana uusimaan kuin kaksi perinteistä pc:tä.
Siirtyivät thinclientteihin ja kahden vuoden aikana joutuneet uusimaan useita thinclientteja.
Enemmänkin tuossa itse pidän suurinpana erona nimenomaan takuuaikaa.
Thineissä yleisesti vuosi kun perinteisessä PC:ssä kolme. Eli kuka sen uusimisen maksaa jos esim. toisena vuotena kone menee rikki.
Thineissä koulu. PC:ssä menee takuuseen = ei kustannuksia.
Thineissä hyvin hankala käydä vaihtamaan edes itse hajonnutta komponenttia, kun PC:ssä taas yhden vioittuneen komponentin vaihto paljon helpompaa halvempaa.
"
Kyllä toiset menee äärimmäisyyksiin pitääkseen kilpailun pois softa-alalta.
Ensin väitit, että säästöä ei tule käyttöjärjestelmää vaihtamalla vaan thin-tekniikalla. Sitten väität, että thin ei ole kuitenkaan halvempi.
Tarvitaan vähän enemmän kuin juuri sinun sanasi vakuttamaan, että yksinkertaisempi thin-tekniikka olisi epäluotettavampaa kuin vanha windows pc.

Käyttäjä

Jos niitä koneita pidettäisiin se kuusi vuotta, niin aivan varmaan olisi jo Windowsit solmussa kaikenmaailman päivitysten ym. jäljiltä. Eivätkä jaksaisi pyörittää kunnolla vaadittavia tietoturvaohjelmia. Windows-maailmassa voi yli 2 GHz:n suorittimella varustettu kone olla liian vanha ylläpidon mielestä.

Lisenssikustannuksista saadaan ehkä laskelmissa ovelasti osa ujuttettua pois, kun kun myydään homma pakettina: tilaatte Microsoftilta tämän, niin saattekin MS Officen "ilmaiseksi". Ja kas, ei mene lisenssimaksuja, vai meneekö?

Maksut voivat tuntua pieniltä, kun niitä vertaa vaikka palkkamenoihin. Mutta koulutasolla jo muutama satanenkin voi olla arvokas apu. Esimerkiksi koulu ei osta maksullista kuvankäsittelyohjelmaa, vaan alkaa käyttää Gimpiä. Säästyy vaikkapa atk-luokallinen tai pari lisenssimaksuja ja niillä satasilla saadaan hankittua työkirjat tms. johonkin aineeseen.

Eikä pidä unohtaa oppilaiden tasa-arvoisuutta. Ilmaisten ohjelmien käyttö tekee oppilaille varallisuudesta riippumatta hankkia ohjelma omaan käyttöön. Laiton kopiointikin vähenee samalla.

Ollaan selvästi murroksessa. Kaupallisten ohjelmien osuus vähenee paitsi ilmaisten ohjelmien niin myös lisääntyvästä pilvi-tekniikan hyödyntämisestä.

Käyttäjä

Kalle kuluttaja:
"Kyllä toiset menee äärimmäisyyksiin pitääkseen kilpailun pois softa-alalta.
Ensin väitit, että säästöä ei tule käyttöjärjestelmää vaihtamalla vaan thin-tekniikalla. Sitten väität, että thin ei ole kuitenkaan halvempi.
Tarvitaan vähän enemmän kuin juuri sinun sanasi vakuttamaan, että yksinkertaisempi thin-tekniikka olisi epäluotettavampaa kuin vanha windows pc."

Luitko ajatuksella kirjoitukseni?
Kirjoitin että Windows pohjaisella Thinclient ratkaisulla ja Linux pohjaisella thinclient ratkaisulla ei ole hintaeroa juuri lainkaan.

Eroa on perinteisellä PC-ympäristöllä ja thinclient ratkaisulla riippumatta käytettävästä käyttöjärjestelmästä.

Eli yhtä suuria säästöjä saataisiin aikaan, jos perinteinen pc-ympäristö vaihdettaisiin Windows pohjaiseen Thinclient ratkaisuun.

Tämän vuoksi nimenomaan thinclient ratkaisu on se, mikä sen säästön tuo. Ei valittu käyttöjärjestelmä.
Kummassakin käyttöjärjestelmässä voidaan ajaa avoimia ohjelmistoja jos halutaan säästää esimerkiksi lisensseissä.

Käyttäjä

Voiko kukaan kuvitella että Kermitillä jonka toimeentulo riippuu päinvastaisesta toiminnasta sanoisi että avoimen koodin thin client järjestelmä olisi parempi?

"PC:ssä menee takuuseen = ei kustannuksia.
Thineissä hyvin hankala käydä vaihtamaan edes itse hajonnutta komponenttia, kun PC:ssä taas yhden vioittuneen komponentin vaihto paljon helpompaa halvempaa."

Sinulla ei Kermit taida olla kovinkaan paljon käsitystä prosessikuluista liittyen jonkun komponentin vaihtamisessa pc:n. Rikkimennyt kovalevy maksaa sen 50 euroa tai sen saa ilmaiseksi takuusta. Tyypin palkka joka sen koneen sisälle vaihtaa, maksaa helposti sen koko koneen hinnan.

Thin clientissa ei ole tarvetta vaihtaa mitään koska uusi laite laitetaan edellisen tilalle, minkä voi kuka tahansa kädellinen opettaja/oppilas tehdä.

Mistä muuten sait hinnaksi 150€ per pönttö? Aloituskustannuksista? Se on kyllä totta, mutta eipä ne PC:tkään ilmaiseksi sinne pöydälle verkotettuna hyppää.

Käyttäjä

Tapio S:
"Esimerkiksi koulu ei osta maksullista kuvankäsittelyohjelmaa, vaan alkaa käyttää Gimpiä. Säästyy vaikkapa atk-luokallinen tai pari lisenssimaksuja ja niillä satasilla saadaan hankittua työkirjat tms. johonkin aineeseen."

En tiedä onko kaikissa kunnissa näin, mutta täälläpäin menee näin, myös lähikunnissa.

Koulu maksaa oppikirjat omasta budjetistaan.
Kunta maksaa koulujen(kin)lisenssikulut omasta budjetistaan.

Jos kunta säästää satasen lisenssikustannuksissa, niin se ei tarkoita että koulu saa satasen lisää oppikirjoja varten tai mihkään muuhun.
Kunta säästää, ei koulu.

Ja eiköhän se ole jo nyt nähty laman myötä, että nimenomaan koulujen rahoista säästetään eniten, jotta kunnalla olisi omiin toimiin enemmän rahaa.
Miksi siis kunnat olisivat halukkaita investoimaan "säästöjä" tuoviin hankintoihin vaikka se alkuinvestointina kirpaisisikin jos heillä ei ole nyt varoja edes maksaa opettajien ja avustajien palkkoja. Opettajia lomautetaan, avustajia potkitaan pihalle.
Miksi koulut eivät itse investoi? Miksi käyttäisivät niitä vähiäkin koulun omia varoja tietotekniikan investointiin joka kuuluu kunnalle jossa investointina koulu ei itse säästä mitään, vaan kunta. Se ei tuo koululle mitään lisärahaa.
Eiköhän se myös huomattu opetusministeriön rahoituksena luokkakokojen suurentamisen estämiseksi.
Raht eivät menneet koskaan kouluille, vaan kuntien omiin menoihin toisaalle.
Kuntia ei kiinnosta koulujen kehittäminen säästöille kuin siinämäärin, jolla saadaan hetkessä ja nopeasti säästöjä. Koulut eivät kiinostu koska se on heiltä pois ja kunta säästää joita säästöinä ei ohjata takaisin koululle.

PS. Gimp toimii Windowsissakin. Ei siihen thinclient ratkaisuja tarvita. Osaava henkilö asentamaan ohjelmat koneisiin.
OpenOfficekin toimii Windowsissa. Siitä vaan asentamaan ja säästämään lisenssikuluissa.

Mutta eipä säästetä. Koulu kun ei itse maksa lisenssejä vaan lisenssit on hankittu seuiksi vuosiksi kunta, jopa kuntaliittokohtaisesti.
Se että yksi koulu asentaa OpenOfficen ja heivaa MS officen, ei tuo senttiäkään säästöä koululle.
Enintään kunnalle ja vasta sitten, kun tehdään uusi sopimus lopuille kouluille.
Jos taas lisenssimäärä tippuu radikaalisesti, niin voi jopa käydä niin, että loput koulut maksaa vähentyneenä volyymina enemmän, eli säästö nolla.

Käyttäjä

No nytpä on taas täällä niin, että koulu maksaa lisenssit tietyistä ohjelmista, aika vähän on kunnan hankkimia lisenssejä. Eikä ole mikään ihan pieni kunta.

Kyllähän nuo Windowsissa toimivat, nyt otinkin kantaa siihen, voiko koulu säästää avoimella koodilla.

Viittaus MS Officeen oli vain viittaus siihen, että lisenssikuluja voidaan vähätellä, kun ne ovelasti upotetaan muihin kuluihin.

Ja kokonaisuutena, jos kunta ohjaa tietyn summan atk-kuluihin, voi säästö ohjelmistokuluissa antaa marginaalia vaikka laitteistohankintoihin tms.

Käyttäjä

Koulun atk-kustannukset koostuvat yleensä laite- ja ohjelmistohankinnoista. Asennukset ja ylläpito tehdään opettajavoimin talkootyönä tai virkaehtosopimuksessa olevaa korvausta vastaan. Kouluilla ei yleensä ole palkattua atk-tukihenkilöä. Koulun budjeteissä ei ole erillistä rahaa atk-laitteiden ylläpitoon. Tarvittava raha on pois muilta momenteilta esim. kalusto- tai oppikirjarahoista. Kunnan budjetin investointiosaan lisätään (joskus) koulujen isommat atk-hankinnat.

Veroeuroja säästyy, jos
- laitteita voidaan ostaa edullisesti ja niiden
elinikä on pitkä
- ohjelmistolisenssejä ei tarvita
- olematon atk-tuki (=omat opettajat) kykenee
itse hoitamaan atk-ylläpidon

Säästöihin päästään linux-pohjaisella thin client -järjestelmällä.

Ohjelmistojen turhat vuosittaiset schoolagreement-lisenssit rasittavat turhaan kuntien taloutta. Köyhälle pienikin määrä euroja on iso raha.

Allekirjoittaneella kokemusta 8 vuotta thin clienteista opetuksessa (RedHat - Ubuntu) ja 16 vuotta Microsoftin tuotteista (MSDOS1.0 - Win7).

Käyttäjä

Kermit, vaikka thinclientilla on takuu paperilla 1 vuosi. Niin Suomessa takuuaika voi ollakkin pidempi vaikka olisi koulu hankkinut laitteet, jos katsotaan että laitteiston käyttöaika on 2-6 vuotta, niin sinä aikana ei laitteisto saa hajota, puhumattakaan valmistusviasta. Tiettyjä laitteita on turha pistää sellaiseen kuten kiintolevyä, mutta sellaista ei thinclienttiin edes kannata tunkea.

Ja suuri kustannus tulisi thinclient-järjestelmässä palvelimien ohjelmistojärjestelmien lisensseistä. Ja niitä ei Microsoftin tuotteiden osalta kevyesti pyöritellä saati ylläpidetä. Asennat yhden Microsoftin palvelinohjelmiston ja sinun pitää ottaa melkein kaikki erilaiset palvelinohjelmistot samalla kertaa. Ja hinta sen kuis vain kasvaa.

Avoin koulu -järjestelmä saadaan toimimaan halutuilla alustoilla ym. Halvimmillaan sen myös saa käyttöön kun palvelimet pyörii avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmillä. Kukaan ei tietenkään kiellä että ei voitaisi sitoa kouluun kalliisiin ja turhiin ylläpitomaksuihin jos haluaa tyhmästi tehdä eikä katsoa mitä oikeasti tarvitaan.

"Jos kunta säästää satasen lisenssikustannuksissa, niin se ei tarkoita että koulu saa satasen lisää oppikirjoja varten tai mihkään muuhun.
Kunta säästää, ei koulu."

Tämä on myös hyvä asia. Säästöä syntyy siinäkin joka tapauksessa. Ja jos rahaa säästyy kunnalta niin sitä saadaan silloin juuri muidenkin kuntalaisten tarpeisiin eikä vain oppilaisiin. Niin tai näin, niin saadaan säästöä ja muut voittavat siinä eikä Microsoft.

En kyllä tiedä mikä niin hirveän pelottavaa siinä avoimen lähdekoodin ym järjestelmien käyttöönotossa on kouluissa, kun niitä voidaan lähteä kehittämäänkin paljon paremmin suomessa eri koulujen välillä. Kellään ei ole yhtä suurta luvan kysymisen tarvetta lähteä kehittämään ohjelmistoja yhteisen hyvän vuoksi.

Siitä homeisesta ja mädästä talosta eroon pääseminen ja uuden talon rakentaminen on suuri vaikea teko. Mutta kannattava jos haluaa että talo on pystyssä vielä omille lapsenlapsillekkin ja heillä on puhdasta ilmaa mitä hengittää. Olkoot vaikka maksaisi alussa enemmän.

Käyttäjä

Signit:
"Voiko kukaan kuvitella että Kermitillä jonka toimeentulo riippuu päinvastaisesta toiminnasta sanoisi että avoimen koodin thin client järjestelmä olisi parempi?"

a) Minun tuloni ei riipu päinvastaisesta toiminnasta.
b) Minä en ole puhunut paremmuudesta mitään, vaan kustannuksista.

"Sinulla ei Kermit taida olla kovinkaan paljon käsitystä prosessikuluista liittyen jonkun komponentin vaihtamisessa pc:n. Rikkimennyt kovalevy maksaa sen 50 euroa tai sen saa ilmaiseksi takuusta. Tyypin palkka joka sen koneen sisälle vaihtaa, maksaa helposti sen koko koneen hinnan."

Meinasit, että yhden kiintolevyn vaihto maksaisi n. 500€? Missäköhän sinä oikein tällaiset jobit teetät.
Täälläpäin alle puolella saa kiintolevyn, asennuksen paikan päällä sekä vielä vaikka käyttiksien ja ohjelmistojen asennukset kaupan päälle.
Uusi Thinclient maksaa n. 400€. (Opinsysin hintojen mukaan).

"Mistä muuten sait hinnaksi 150€ per pönttö? Aloituskustannuksista? Se on kyllä totta, mutta eipä ne PC:tkään ilmaiseksi sinne pöydälle verkotettuna hyppää."

Opinsys hinnoittelee serverin 3000 +alv. Mitoitus 25 thinclientille.
n. 3700 alveineen ja kun jaat sen 25 clientilla niin se on n. 150€ per thinclient.
Ei siis "kokonaisaloituskustannus" vaan ainoastaan serveriraudan kustannus.

Api:
"Asennukset ja ylläpito tehdään opettajavoimin talkootyönä tai virkaehtosopimuksessa olevaa korvausta vastaan. Kouluilla ei yleensä ole palkattua atk-tukihenkilöä."

Tässäkin näyttää olevan hyvin kirjavaa käytäntöä.
Omassa kunnassani yksikään koulu ei hoida henkilökunnan voimin tietoneiden ylläpitoja pätkän vertaa. Kunnalla on oma it "osastonsa" joka hoitaa koulujen tietokoneiden huollot, päivitykset, jne, jne.
Naapurikunnat ovat taas liittoutuneet ja perustaneet oman kunnan omistaman yksikön, joka vastaa sekä ko. kuntien ja koulujen tietokoneista.
Näissäkään kouluissa ei siis ole yhtään henkilöä, jotka vastaisivat koulun tietokoneiden ylläpidosta. Enintään joiltakin osin joistakin huoltotoimenpiteistä joita ei aina kyetä hoitamaan etänä tai ei saada henkilö paikanpäälle.

Raips:
"Siitä homeisesta ja mädästä talosta eroon pääseminen ja uuden talon rakentaminen on suuri vaikea teko. Mutta kannattava jos haluaa että talo on pystyssä vielä omille lapsenlapsillekkin ja heillä on puhdasta ilmaa mitä hengittää. Olkoot vaikka maksaisi alussa enemmän."

Puhut totta että hyvää kannattaa rakentaa.
Miksi sitten näin ei tehdä käytännössä?
Tiedätkö miksi nimenomaan koulut ja päiväkodit ovat kunnissa niitä homeloukkuja? Nimenomaan siksi, koska silloin kun jotain pitää rakentaa, on vain tietty summa rahaa siihen rakentamiseen. Ei ole yksinkertaisesti rahaa rakentaa kunnollista.

Aivan samoin tietotekniikassa.
(olettamus) että Thinclient oikeasti tulisi pidemmällä aikajaksolla halvemmaksi, niin yksinkertaisesti kunnilla eikä kouluilla ole nyt siihen rahaa.
Kuten kirjoitin jo aikaisemmin. Täälläpäin oli laskettu, että nykyiset koulujen tietokoneet ovat suurimmalta osin yli 6 vuotta vanhoja ja jotta niistä saataisiin edes suurinosa päivitettyä edes kohtuullisiksi nykyaikaan, tarvittaisiin vähintään 400 tonnia. No, kunnalla ei ollut varaa antaa kuin 50 tonnia. Voit kuvitella mihin suuntaan koulujen tietotekniikan välineet menevät jos tarvittavasta summasta saadaan vain 20%.

Kirjaudu sisään keskustellaksesi.
Takaisin ylös

Juttukommentit

TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös