Käyttäjä

Sitra: Avoimuudesta iso bisnes ohjelmistoyrityksille Suomessa

Suomessa synkistellään talouden taantumaa ja tuotannon siirtymistä halvempien kustannusten maihin. Paljon hyvääkin on, josta pitäisi ammentaa innostusta uuden kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen, muistutti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen viestintäministeriön seminaarissa. “Meidän on ajateltava globaalisti ja rohkeasti tulevaisuutta. Minusta meillä on paljon annettavaa maailmalle”, sanoi Kosonen. Suomen pitää Kososen mukaan panostaa avoimuuteen ja avoimiin standardeihin.

Lue juttu

Vastaukset 9 vastausta

Käyttäjä

Missäs ovat esimerkit siitä että avoimen lähdekoodin ratkaisuilla tuotetaan yrityksille kunnon tuloja ja tekijöille kunnon palkkaa, niistä itsestään, ja siten rahaa suomalaiseen yhteiskuntaan? Eli saavatko kunnat noilla tuottavia yrityksiä ja veronmaksajia? Vai ajatellaanko vain kuntien ja julkishallinnon menopuolta pelkästään - ja tulojen tuottaminen, kaiken toiminnan mahdollistaminen, sälytetään ihan joillekin muille ja muiden alojen kaupallisille tuottavammille tahoille...

Käyttäjä

Toki tuossa olennaista avoimuuden tarvetta ovat nimenomaan "avoimet rajapinnat" ja yhteen keskustelevat toiminta-alueitten tarpeita palvelevat järjestelmäratkaisut - mutta ei avoin lähdekoodi, mikä veisi vain pois pohjan ratkaisujen Suomelle tuottavalta hyödyntämiseltä.

Suomessahan on tälläkin hetkellä jo pitkään toimineita lukuisia toimittajia, jotka tekevät ja vievät ulkomaillekin terveyden ja hyvinvoinnin omia ratkaisujaan - eivätkä ole antaneet koodinsa luisua avoimeksi ja siten vain Suomessa tuotetuksi lahjaksi muualle. Ihan ehkä esimerkkinä se, onko linuxin pohjakehittäminen tai mysqlnkään, tuottanut Suomelle erityisemmin tuloja? Verrattuna täällä tehtäviin kaupallisiin ei-avoimen lähdekoodin vientituotteisiin ja niitä sisältävien laitejärjestelmien vientiin?

Käyttäjä

Mika Mokaalle

Kuten jo korjasitkin, oleellista on avoimet rajapinnat ja oikeastaan tarkemmin vielä avoimet ja standardin mukaiset rajapinnat. Ei tarvitse välttämättä olla avoin toteutus! Vientiin menevät hyvinvoinnin ratkaisut ovat pakotettuja käyttämään avoimia standardin mukaisia rajapintoja mutta valitettavasti kotimaassa hyvinvoinnin ratkaisutoimittajatkin saavat vielä "rellestää" kuten haluavat, koska asiakkaat (=kunnat) eivät osaa vaatia eikä tilata.

"Avoimet standardit ja avoimet rajapinnat"

Mitäs nuo nyt oikeasti tarkoittaakaan? En nyt muista olitko sinä vai Ossi ;-) kun mainostit, että MS tarjoaa järjestelmiinsä avoimia rajapintoja. No joo, ovathan ne avoimia määrittelyjä, joiden pohjalta voi toteuttaa niiden mukaisia rajapintoja ja näin kutsua rajapinnalla MS-järjestelmiä. Eli voit toteuttaa järjestelmääsi kutsut MS-järjestelmään (MS tilalle voi vaihtaa tietysti jonkin muunkin järjestelmän). Mutta se että rajapinta on avoimesti tarjolla käytettäväksi ei nyt ole sitä mitä tässä haetaan!

Ideana on, että avoimia standardirajapintoja käytetään ja toteutetaan useisiin eri järjestelmiin, ei siis siten että yksi järjestelmätoteutus tarjoaa omaan toteutukseensa omaa "avointa" rajapintaa, jolla tätä toteutusta voidaan käyttää. Jos sama rajapinta on toteutettu useisiin järjestelmiin puolin ja toisin, voi minkä tahansa järjestelmän periaatteessa vaihtaa parempaan tai edullisempaan.

Tehdään tästä asiasta yksinkertaisempi esimerkillä. Oletetaan, että olisin labrajärjestelmän toteuttaja ja labrajärjestelmästäni pitäisi hakea tietoja terveyskeskuksen (tk) järjestelmään (joka on toisen toteuttajan tekemä). En ota kantaa siihen haetaanko käytännössä labratiedot labrajärjestelmästä vai lähettääkö labrajärjestelmä tiedot, tämä tässä nyt vain esimerkin vuoksi näin.

Vaihtoehtoja:
1. Ilmoitan tk-järjestelmän toteuttajalle, että järjestelmässäni on tällainen meidän labrajärjestelmä oma avoin rajapinta, jota voit kutsua, että voit hakea labratiedot.
2. Ilmoitan tk-järjestelmän toteuttajalle, että järjestelmäni käyttää avoimen standardin mukaista avointa rajapintaa, jota kutsumalla labratiedot voi hakea.

Vaihtoehto 1 seuraukset:
- kunta on hommannut labrajärjestelmäni ja tk-järjestelmän on näin pakko toteuttaa rajapinta omaan järjestelmäänsä
- tk-järjestelmän toteuttaja saa laskutetettua tuon rajapinnan toteutuksesta kuntaa, sillä se on uusi tk-järjestelmään toteutettava rajapinta (ja voin kertoa että lasku ei ole pieni!)
- oletetaan että kunta haluaa vaihtaa labrajärjestelmän -> uusi labrajärjestelmä käyttää jälleen omaa rajapintaa -> tk-järjestelmään toteutetaan uusi rajapinta ja laskutus juoksee
- oletetaan, että kunta vaihtaa tk-järjestelmän -> uusi tk-järjestelmä joutuu toteuttamaan labrajärjestelmäni rajapinnan ja laskuahan siitäkin taas tulee
- Jokainen ymmärtää mitä tämä tarkoitaa, jos avoimella rajapinna tarkoitetaan yhden toteutuksen tarjoamaa kaikille avointa rajapintaa omaan toteutukseen. Ja kun tämä casen siirtää vaikkapa sairaalaan, jossa järjestelmien välisille rajapinnoille on kymmenien integrointien tarve!


Vaihtoehto 2 seuraukset:
- ideaalitilanne: kunta on hommannut labrajärjestelmäni. Koska järjestelmäni toteuttaa avoimen standardin mukaista avointa rajapintaa, niin tk-järjestelmä on jo toteuttanut tämän rajapinnan aiemmin. Integrointi on näin helppoa ja laskua on vaikea kirjoittaa jo olemassa olevan käyttämisestä. Eli kunnalle tulee säästöä. Joku valveutunut kunta on jopa saattanut järjestelmiä hankkiessaan jo vaatinut standardiarajapintojen käyttämistä.
- oletetaan, että kunta vaihtaa labrajärjestelmä -> uusi labrajärjestelmä toteuttaa standardirajapinnan -> järjestelmän vaihto vaivattomampaa ja myös lasku pienempi, kun uutta rajapintaa ei tarvitse toteuttaa
- oletetaan, että kunta vaihtaa tk-järjestelmää -> uusi tk-järjestelmä toteuttaa standardirajapinnan -> järjestelmän vaihto jälleen vaivattomampaa ja myös lasku pienempi, kun uutta rajapintaa ei tarvitse toteuttaa

Summa suurum, avoimien standardirajapintojen käyttö ideaalitilanteessa mahdollistaa järjestelmienn vaihtamisen parempiin tai edullisempiin, ilman että kunta on ajautunut vendor-lockiin.

Käyttäjä

Mika-Ossi, jos kukaan muu nyt lukee tuota sinun "raamattuasi" niin sanon vain että erinomaisen esimerkin annoit miksi avoimen standardin mukaan toteutettu rajapinta on parempi kuin avoin rajapinta.

Vielä kun tuohon ottaisi lisäksi että tk-järjestelmä ja labrajärjestelmä olisivat vapaat lähdekoodiltaan niin kunta voisi tehdä yhteistyötä kaikkien muiden kuntien ja ohjelmistoyrityksien kanssa ja kilpailuttaa kaikki muutokset halutessaan. Tilanne olisi vielä parempi kuin suljettujen ohjelmistojen osalta joissa käytetään suljettuja tai avoimia rajapintoja.

Käyttäjä

No jatketaan vielä tasapuolisuuden vuoksi..

On standerdeissa tietysti se huono puoli, että ne ovat usein varsin hankalia toteutettavia (no ainakin sen yhden kerran) ja saattavat tuoda toteutukseen jäykkyyttä. Hyvät standardit ovat kuitenkin sellaisia, että ne ottavat kantaa lähinnä rajapintaan eivät niinkään toteutukseen.

Lisäksi muutosten ehdottaminen standardeihin voi olla pitkä prosessi ja tarkoittaa usein osallistumista standardien "ilmaiseen" kehittämistyöhön.

Standardeja myös usein puukotetaan omiin tarpeisiin sopiviksi, joka puolestaan vesittää niistä saatavat hyödyt. Tosin tietyissä standardeissa on määritelty pelisäännöt tällaisille omille laajennuksille.

Otin edellisessä kommentissa MS:n esimerkiksi lähinnä Ossin ja Mika Mokaan aiempien avoimia rajapintoja koskevien kommenttien vuoksi ;-) Tuo koskee luonnollisesti muitakin toimittajia ja MS:n puolustukseksi on sanottava että joskus on tilanteita että vaihtoehtoa ei vain ole tarjolla, minkäs sille silloin voi. En siis ole minkään tietyn ismin kannattaja.

Käyttäjä

"onko linuxin pohjakehittäminen tai mysqlnkään, tuottanut Suomelle erityisemmin tuloja?"

-Eikös tuosta mysql:n myynnistä tuo kehittäjä napannut kivan tilin?

Käyttäjä

"jotka tekevät ja vievät ulkomaillekin terveyden ja hyvinvoinnin omia ratkaisujaan"

Tästä olen kyllä pihalla. Siis jos ne on niitä ylihinnoiteltuja paskasysteemejä jotka ovat sairaaloissa käytössä, niin voi voi..

Efficasta saa lukea vaan ongelmista, no onhan se Tiedon tekemä joten sen kyllä ymmärtää..

Meniköhän tuo Effican hankinta muuten ihan lakien mukaan? Monenlaista kirjoittelua siitä vaan nähty..

Käyttäjä

"Mika-Ossi, jos kukaan muu nyt lukee tuota sinun "raamattuasi" [...]"

Tietenkin lukee :-) Ei pituus ole haitaksi, kun kirjoittaa täyttä, tiivistä asiaa.

Käyttäjä

Hyvin sanottu.

Kirjaudu sisään keskustellaksesi.
Takaisin ylös

Juttukommentit

TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös