"Eikö 20-vuotias muka sitten ole nuori? Kyllä minun mielestäni 30-vuotiaskin on vielä aika nuori."
Sekoitat sanan "nuori" kaksi eri käyttötapaa keskenään. Toinen on sanan käyttäminen adjektiivina, samoin kuin käytetään esimerkiksi sanoja "suuri", "kestävä" tai "hämärä". Juuri tähän merkitykseen kiinnität huomiota kommentissasi. Tällaiset ilmaukset ovatkin merkitykseltään suhteellisia: toisen suuri on toisen pieni, ja toisen hämärä on toisen pimeä - ja toisen vanha on toisen nuori.
Toimittaja Kotilainen ei kuitenkaan käyttänyt sanaa "nuori" näin, vaan viittaamaan tiettyyn ikäryhmään. Tällöin ilmauksen suhteellisuus - etenkin yleiskielessä - vähenee. Ei kirjoiteta esimerkiksi, että "20-vuotiailla nuorilla yhä työllistymisvaikeuksia" tai (20-vuotaan kyseessä ollessa) "nuori loukkaantui henkilöauton ulosajossa". Yleiskielessä 20-vuotiaat ovat "miehiä", "naisia", "täysi-ikäisiä", "aikuisia" jne. tilanteen mukaan. Suomenkielessä on monia sanoja, joiden kirjoitusasu on sama, mutta merkitys eri.
Toimittaja Kotilainen myös häilyy siinä, mihihin ikäryhmään hän jutun päähenkilön sijoittaisi. Otsikon kanssa ristiriitaisesti hän kirjoittaa juttutekstissä "potkut saanut mies" ja "20-vuotias mies sai viime kuussa potkut", vaikkakin myöhemmin taas "Siihen mennessä nuori oli ehtinyt sabotoida...". Tämä lienee ollut tietoista: "nuori" tekee jutusta myyvemmän ("Nuoren nettikosto"), kun taas "mies" muualla tekstissä taas toimii takaporttina, jos joku kiinnittää huomiota sanan "nuori" outoon käyttöön.