Jaa. Jutut vähissä. Täytteeksi Microsoftin mainoksia.

Kalle Kustaa:
"Mistä lähtien PC on ollut ainoa mahdollinen tietokone?"

Missä kohtaa uutista edes viitataan että kyse on vain PC:stä?
StatCounter mittaa muutakin kuin PC:t tuossa tilastossaan.

SubiDuu Turbo Nelekku
"Täytteeksi Microsoftin mainoksia"

Et tainnut huomata että nyt ei uutisessa käytetty "Microsoft rahoitteiseksi haukuttua" NetAppsia vaan Linux fanien suosimaa Statcounteria.

Jännää että uutisessa Vistaa mollataan vähäisistä prosenteista joka on tälläkin hetkellä yli 5X suositumpi kuin Linux.

Kermitin ajatustenkulun mukaan joka neljäs puhelin maailmassa on Android.

"Missä kohtaa uutista edes viitataan että kyse on vain PC:stä?
StatCounter mittaa muutakin kuin PC:t tuossa tilastossaan."

Duoda, jos luku olisi "kaikista tietokoneista", niin se olisi kyllä aivan erilainen. Siksi siis minäkin väitän, että kyseessä on lähes pelkät "pöytä"PC:t + "normi"kannettavat (mutta ei edes ehkä tabletit).

Nimittäin muuten listalla pitäisi olla melkoisena piikkinä Android (Linux), ja monia muita Linux ja Unix pohjaisia systeemejä. Hiipuvana käyttiksenä pitäisi yhä näkyä Symbian!

Listalla pitäisi näkyä myös esimerkiksi nyt vaikkapa Panasonic TV:t (noita lienee maailmalla melko monta sataa Miljoonaa), joissa BSD Unix -pohjainen käyttis jne.

Maailmassa lienee pelkkiä Linux-pohjaisia HTTP-palvelimia sen verran enemmän, että tuo "muut prosentti" olisi vähän suurempi aivan pakostakin. ...jakautuen osiin Linux ja Unix jos ne halutaan eritellä.

Otetaanpa esimerkki penetraatiosta yhden 100 hengen yrityksen osalta:

-Windows koneita (PC+kannettavat) noin 100kpl
-OsX:iä (kannettavia ja tableteja) alle 10kpl
-Linuxeja (kannettavia ja työasemia) 2kpl
-Linuxeja (palvelimia) 4kpl
-Linuxeja (älykkäitä palomuureja ja kytkimiä) 10kpl
-Linuxeja (Android puhelimia) noin 60kpl
-Symbianeja (Nokian vanhaa kamaa) noin 20 kpl
-Windows puhelimia (uutta nokiaa) 1kpl
-iPhoneja 2kpl
-Sulautettuja (Linux tai Unix) systeemejä yli 20kpl

Taisi tulla aika lailla eri prosentit kuin tuolla "tutkimuksissa" ;-)

odysseuksella tuo pilkunnussinta perversio näyttää aina vain pahenevan.

käppyrässä näyttäisi olevan kohta iOS, joten kait siinä mitataan ainakin tabletei vai jopa iPhonei. Joten miksei puhelinanteroita?

@ "käpy":

"odysseuksella tuo pilkunnussinta perversio näyttää aina vain pahenevan."

"Odysseus" kirjoittaa täyttä asiaa. Kun kirjoitetaan yleensä "tietokoneista" (ilman tarkempaa määrittelyä), niin käsitteeseen tietenkin sisältyvät palvelimet ynnä monen muun tyyppiset henkilökohtaiset ja ei-henkilökohtaiset tietokoneet. Erityisesti tämä koskettaa alan ammattijulkaisuja; jossain Suosikissa tai Me Naiset -lehdessä virhe olisi ymmärrettävämpi.

Syytätkö toisia niin herkästi "pilkunnussinnasta" siksi, että tiedät omien kommenttiesi olevan lähes poikkeuksetta sisällöllisesti tyhjää täynnä?

Kuukauden monopoliraportti :)

Perinteisessä puhekielessä tarkoitetaan tietokone -termillä pääsääntöisesti PC:tä (joka sekin on yleensä työasema tai kannettava). En ole kuullut että kukaan olisi kutsunut taskulaskinta, pelikonsolia tai edes täbiä tietokoneeksi, vaikka ne määritelmällisesti sellaisen pitäisivätkin sisällään.

Palvelimesta käyttää termiä "tietokone" ainoastaan "pihtiputaan mummo" vaikka se jos mikä voisi tekniikkansa puolesta vastata täysin PC:tä.

Teknisessä mielessä termiä on hankala rajata mihinkään sen yleisluonteisuutensa vuoksi ja toisaalta siksi, että nykyajan viihdelaitteita olivatpa ne sitten digiboxeja tai puhelimia voisi ihan hyvin kutsua tietokoneeksi.

Totuus kuitenkin on, että kukaan täällä ei tarkoita esim. puhelinta käyttäessään termiä tietokone. Termiä tietokone käytetään ammattilaispiireissäkin korvaamaan termiä PC, työasema, kannettava tai läppäri. Sillä tarkoitetaan harvoin muuta juuri sekaannusten välttämiseksi.

Siksi ihmettelenkin, mitä toi iOS tossa jutussa tekee.

Pekka Elo:
"Perinteisessä puhekielessä tarkoitetaan tietokone -termillä pääsääntöisesti PC:tä (joka sekin on yleensä työasema tai kannettava)."

Pilkunviilausta jos lähdetään määrittelemään mitä Tietokone sanana sisältää.
Eiköhän se kaikille selviä tässäyhteydessä tarkemmin kun tutkii mitä ja miten Statcounter tuloksiin on päässyt.

"Siksi ihmettelenkin, mitä toi iOS tossa jutussa tekee."

:)

PC= Personal Computer joten nykyisin älypuhelin tai tablet on laite jolla pääsääntöisesti hoidetaan 'personal'-juttuja.

Tässä mielessä tilastot ovat rajusti harhaanjohtavia.

Tästähän keskustelusta tulee ihan mieleen 90-luvun oikeustaistot siitä, onko Mac PC vai onko PC Mac vai mitenpäin se lopulta kääntyikään. Itse lasken tabletit ja älypuhelimet ennemmin PDA-laitteisiin kuin PC-laitteisiin ja serverit nyt eivät kauhean henkilökohtaisia ole.

"PC= Personal Computer joten nykyisin älypuhelin tai tablet on laite jolla pääsääntöisesti hoidetaan 'personal'-juttuja.

Tässä mielessä tilastot ovat rajusti harhaanjohtavia."

Sitten herää kysymys onko tietokone sama kuin PC? Koska se, että puhelinta yleiskielessä kutsuttaisiin tietokoneeksi on itsensä harhaanjohtamista ja täyttä soopaa, aivan sama miten sinä haluat tilastoja pyöritellä.

"Lapset hei, jos menette ulos niin muistakaa ottaa tietokone mukaan että iskä voi soittaa jos tulee asiaa!"

Otetaan nyt sitten uutiseen tasoitusta eri laitteisiin:

linux MONOPOLINA digibokseissa
linux MONOPOLINA n muussakin laitetyypissä

linux jämähtänyt 1-2% epäsuosioon pc/läppäri-koneissa

Mikään muu käyttis-vaihtoehto, kuin linux, ei ole missään monopolina. Vain linux on monopolina.

Just, on samanlainen monopoli kuin autojen kumisilla renkailla.

Seppä Paskanjauhajalla on "hiukka" hakusessa mitä monopoli oikein tarkoittaa.

@ Pekka Elo:

"Perinteisessä puhekielessä tarkoitetaan tietokone -termillä pääsääntöisesti PC:tä (joka sekin on yleensä työasema tai kannettava)."

Nyt on kyseessä ammattilehden uutisartikkeli, joka ei ole puhekieltä. On myös hyvä osata tehdä ero kuppilakeskustelujen sekä selkeää rajanvetoa vaativan tilastoinnin välillä.

"En ole kuullut että kukaan olisi kutsunut taskulaskinta, pelikonsolia tai edes täbiä tietokoneeksi, vaikka ne määritelmällisesti sellaisen pitäisivätkin sisällään."

Sinulta menevät taas kontekstit sekaisin . Se mitä ei arkisissa tilanteissa ensisijaisesti kutsuta nimellä "tietokone" voi olla sitä itsestään selvästi teknisellä, käsitteellisellä sekä usein myös puheen tasolla. Asiasta voisi antaa vaikka kuinka monta esimerkkiä (joiden olisi mielestäni oikeastaan pitänyt juolahtaa sinunkin mieleesi, kun kerran näit niin paljon vaivaa omien esimerkkiesi eteen).

Taskulaskimien ja pelikonsolien asettaminen esimerkiksi vaikuttaa aika tarkoitushakuiselta, sillä niitä ei edes mainita artikkelissa.

Ajatellaanpa kuvitteellista (tai ehkä ei sittenkään niin kovin kuvitteellista) tilannetta, jossa jokin ohjelmistovalmistaja tiedustelee asiakasyritykseltä, kuinka moneen tietokoneeseen siinä on asennettu jokin valmistajan ohjelmistoista. Asiakasyritys vastaa, että öööö... kahteensataan. Kun ohjelmistovalmistaja sitten tekee ratsian asiakkaan tiloihin yhteistyökumppaninsa (poliisin) avustamana, käykin ilmi, että ohjelmistoja on paitsi kahdessa sadassa pöytätietokoneessa, myös kolmessakymmenessä tabletissa ja kahdessakymmenessä palvelimessa. Mitä arvelet, kelpaako selitykseksi se, että Pekka Elo sanoi Tietokone-lehdessä, että palvelimet ja tabletit eivät ole tietokoneita? ;-)

Toinen esimerkki: tekniikasta kiinnostunut poika (tai tyttö) kysyy isältään, että mihin kaikkeen tietokonetta voi käyttää. Isä luettelee monenlaisia asioita, ja mainitsee jossain vaiheessa, että sillä voi myös laittaa muiden katsottavaksi nettisivuja. Lapsi kysyy, että mikä se sellainen tietokone oikein on, mihin isä vastaa, että se on palvelin. Lapsi vastaa tomerasti, että nyt et isi taida puhua ihan totta! Miten niin, isä kysyy. No kun naapurin pikku-Pekka sanoi, että palvelimet eivät ole tietokoneita, ja pikku-Pekka kyllä tietää tietokoneista ja asioiden nimistä ihan kaiken! ;-)

"Palvelimesta käyttää termiä "tietokone" ainoastaan "pihtiputaan mummo" vaikka se jos mikä voisi tekniikkansa puolesta vastata täysin PC:tä."

Kuvittelet edelleen, että arkipuhe on jokin mittari sille, miten asioita pitää kutsua ja luokitella kaikissa muissa yhteyksissä. Tietokone on peruskäsite, jolle on oma selkeä määritelmänsä (yksinkertaistaen: ohjelmoitava tietojenkäsittelylaite). Tietokoneita on ajan myötä syntynyt useita eri lajeja, ja myös eräät laitteet (esimerkiksi esille nostamasi taskulaskin, puhelin), jotka ennen eivät olleet tietokoneita ovat ovat sittemmin saaneet määritelmän mukaiset tietokoneen ominaisuudet. Kun näistä esineistä keskustelaan, käytetään niistä kuitenkin sellaista nimitystä, joka tuntuu arjessa mahdollisimman kätevältä. Ei olisi kätevää kutsua kaikkia erilaisia tietokoneen sisältäviä laitteita tietokoneiksi. Puhelinta kutsutaan edelleen puhelimeksi, vaikka siihen on yhdistynyt tietokone, ja vaikka puhekäyttö monen kohdalla olisi jo jäänyt vähemmistöön. Taskulaskinta kutsutaan edelleen taskulaskimeksi, vaikka sen voi ohjelmoida niin kuin haluaa. Autoakin tultaneen kutsumaan autoksi, vaikka tietokone saisi sen toiminnassa yhä keskeisemmän roolin, ja näin kuuluu tietenkin ollakin. Nykyään aika monelle tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että asioilla voi olla eri nimiä käyttöyhteyksien ja näkökulman mukaan, ja että se useimmissa tilanteissa käytännöllisin nimi ei välttämättä ole sen oikeampi kuin ne muut.

"Termiä tietokone käytetään ammattilaispiireissäkin korvaamaan termiä PC, työasema, kannettava tai läppäri."

Ammattilaiset käyttävät tilanteeseen sopivaa termiä, joka vaihtelee keskustelutilanteen mukaan, ja todellinen ammattilainen osaa ottaa huomioon asiayhteyden. Kun sellainen kysyy työtoveriltaan, että simuloidaanko tämä prosessi tietokoneella, on usein sataprosenttisella varmuudella kyse jostain muusta kuin pöytätietokoneesta – ja kumpikin tietää sen asiaa erikseen mainitsematta.

"Sillä tarkoitetaan harvoin muuta juuri sekaannusten välttämiseksi."

Sekaannusta aiheuttaa ennen kaikkea se, että ei ymmärrä kontekstia, kuten näyttää olevan kohdallasi tämän artikkelin suhteen. Arkisissa tilanteissa pärjää enimmäkseen mainiosti laittamalla yhtäläisyysmerkit "tietokoneen" ja "pöytätietokoneen" tai "kannettavan" välille. Moni IT-ammattilainen ja harrastajakin saisi osakseen vähintäänkin kohonneita kulmakarvoja toimimalla kaavamaisesti näin.

Onko sinulle Ademeion noin kova pala se, että niin monessa "pöytätietokoneessa" , eli desktopissa (tai workstationissa) ja kannettavassa, eli perinteisessä läppärissä (kyllä, se on sellainen josta aukeaa se näyttö sellaisten saranoiden varassa, tiedäthän sinä?)
on Windows 7?

Olen ollut IT -alalla n. 20 -vuotta ja tiedän varsin hyvin mitä termejä sekä ammattilaiset keskenään että asiakkaiden kanssa keskustellessaan käyttävät.

Vedä happea välillä.

@ Pekka Elo:

"Onko sinulle Ademeion noin kova pala se, että niin monessa "pöytätietokoneessa" , eli desktopissa [...]
on Windows 7?"

Vaikka luin kommenttini uudestaan, en löytänyt niistä mitään käyttöjärjestelmiin tai niiden markkinaosuuksiin kohdistuvaa arvostelua. Sekoitatkohan minut nyt johonkin toiseen kommentoijaan?

"Olen ollut IT -alalla n. 20 -vuotta ja tiedän varsin hyvin mitä termejä sekä ammattilaiset keskenään että asiakkaiden kanssa keskustellessaan käyttävät."

Onnittelut siitä, että ymmärrät asiakkaitasi ja työtovereitasi. Kysymys tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole ollut siitä, mitä termejä käytetään, vaan käytetäänkö niitä eri konteksteissa eri merkityksissä. Tunnut edelleen väittävän, että näin ei ole, ja että "tietokone" tarkoittaa kaikissa yhteyksissä vain pöytä- ja sylitietokonetta. Mikäli pitäydyt tuossa käsityksessä, niin käypä alkajaisiksi korjaamassa aihetta koskeva Wikipedia-artikkeli, jonka mukaan ensimmäinen tietokone kehitettiin jo 1940-luvulla, vaikka ensimmäinen pöytätietokone valmistui vasta 1970-luvulla.

"Vedä happea välillä."

Ei kannata liikaakaan puuskuttaa...

"Mikäli pitäydyt tuossa käsityksessä, niin käypä alkajaisiksi korjaamassa aihetta koskeva Wikipedia-artikkeli, jonka mukaan ensimmäinen tietokone kehitettiin jo 1940-luvulla, vaikka ensimmäinen pöytätietokone valmistui vasta 1970-luvulla."

Siellä mainittiin myös se taskulaskin ja pelikonsoli.

Mutta se on kyllä totta, että tietokone -termillä tarkoitetaan aina niitä laitteita mitkä ajavat parhaiten kulloisen keskustelijan tarkoitusperiä. Ja kuten huomaat, kukaan ei voi edes sanoa, että olisit väärässä.

Tietokoneviruksista tai haittaohjelmista puhuttaessa halutaankin yhtäkkiä nauresekella Windowsille ja kehua Linuxia, mutta kun keskustelu kääntyykin käyttöjärjestelmiin, niin jo kelpaa Android. Näin se usein menee.