Seuraava numero ilmestyy 16.8.2006 - Ei muuten ilmestynyt!

Kannattaako nyt tilata Tietokone-lehti, saa digilehdenkin kaupanpäälle - arvo 7 €. Laittaisivat digilehden hinnaksi 70 €, niin hyöty olisi merkittävä, sata euroa jo tuntuisi. Tilaajia tulisi kuin liukuhihnalta ...o:

Ei noin pienellä oheistarjouksilla viitsi lehteä tilata...:)

Kuinkahan monta vakituista lukijaa digilehdellä on?

Kiitos sangen ammattitaitoisesti tehdystä vertailusta. Tietokone-lehden kyky tuottaa kunnollisia kameravertailuja on selvästi vuosien mittaan parantunut.

Pari huomautusta kuitenkin tekee mieli laittaa:

Objektiivien (jotka, kuten artikkelissa todetaan, vaikuttavat merkittävästi kuvanlaatuun) testaaminen on sangen haasteellista. Yksi haaste on testitaulun kuvaaminen. Artikkelissa mainittiin käytetyn automaattitarkennusta testitauluun. Digitaalisille järjestelmäkameroilla kuitenkin esiintyy suurempaa tai pienempää etu- ja takatarkennusta (objektiivista ja rungosta riippuen). Luotettava objektiviin testaus testitaululla pitäisi siis tehdä käsitarkennuksella ja käyttäen mielellään suurentavaa kulmaetsintä.

Toinen ongelma erityisesti zoom-objektiiveilla on, että niiden tarkennusalue ei ole välttämättä taso vaan usein kaareva. Täten keskeltä testitauluun automatiikallakin oikein tarkennettu objektiivi voi näyttää huonolta reunassa koska taulu ei siellä (erityisesti suurilla aukoilla) tarkennusalueen sisällä. Tämän takia käsitarkennus suurentavan kulmaetsimen kanssa erikseen kuva-aluuen reunassa olisi oleellista testin luotettavuuden kannalta. Omat linssitestini olenkin mieluummin tehnyt ulkona auringonpaisteessa kuvaamalla rakennuksia ja puiden oksistoja sekä suoraan edestä että vinosti eliminoidakseni tarkennustason geometriavirheet. Näistä testeistä sen verran, että 6,1 megapikselin APS-C -kennolla näkee dramaattisia eroja objektiivien kesken - erityisesti kuva-alueen reunoilla ja suurilla aukoilla aina aukkoon 5,6:een asti. Mutta jos on varaa himmentää objektiivien tyypilliseen optimiin eli aukkoihin 8-11, niin monet kittobjektiivitkin lienevät kelvollisia.

Kameroiden todellisen erottelukyvyn vertaaminen on jossain määrin mahdollista käyttämällä kolmannen osapuolen objektiiveja (kuten Tamron, Sigma, Tokina). Esimerkiksi Sigman 50mm makroa saa Sigman, Canonin, Nikonen, Minoltan ja Pentaxin kiinityksellä ja tulokset lienevät tällaisen "perusobjektiivin" kyseessä ollen (valmistushajonta pientä) kohtuullisen luotettavia.

Artikkelissa kiiteltiin Sonyn Zeiss-objektiivia. Kun Sony nyt on julkaissut Konica-Minoltan perintöä jatkavan Alpha-sajan järjestelmäkameran DSLR-A100, se on samalla julkaissut myös Minolta A-bajonetilla varustetun Zeissin Vario Sonnar T* DT 16-80/3,5-4,5 -objektiivin. Se ei ole täsmälleen sama kuin tuo vertailussa olleen kiinteäobjektiivisen Sonyn objektiivi, mutta voisi kuvitella sen olevan optisesti samaa luokkaa - odottelenkin parin Konica-Minolta 7D:n omistajana mielenkiinnolla sen hintatietoja.

Veli Kokkonen

Olen ollut yli vuoden verran Tietokone-lehden tilaajana. En ole kertaakaan saanut lehden välissä Mac-liitettä. Olenko ymmärtänyt oikein, kuuluuko lehden välissä tulla Mac-liite?

Minulla alkaa olla hieman vaikeuksia luottaa lehden artikkelien ammattitaitoisuuteen, kun jokaisessa numerossa menevät perusasiatkin iloisesti sekaisin. Esim. kerrotaan sujuvasti jo kuluttajienkin hintahaarukkaan sijoittuvista gigaTAVUN sekunnissa siirtävistä Ethernet-korteista ja nyt nelosnumerossa väitetään sivulla 67 intelin prosessorista löytyvän peräti kaksi GIGAtavua välimuistia per suoritin. Bitit, tavut megat gigat aina iloisesti sekaisin siis, toistuvasti.

Jotenkin kuvittelisin, että näiden asioiden kanssa sinut oleva ihminen artikkelia kirjoittaessaan ei sortuisi moisiin virheisiin tai edes kerran lukisi kirjoittamansa tekstin ja moiset selkeät virheet pistäisivät jonkun silmään? Paljonko dekadiluokan virheitä lehdessä oli jotka jäivät minultakin huomaamatta?

Sain uuden Tietsikkalehden (TK2/06) mukana tilajaajalahjana CA-Internet Security Suite virustorjuntaohjelman CD:n.
Onko tuo ohjelma full-versio vai rajoitettu kolmen kuukauden (tms.) käyttöoikeudella?

Varokaa marketeissa ja päivittäistavarakaupoissa ja ylipäänsä missään kaupassa seuraavaa dvd-elokuvaa:
Starship Troopers Special Edition!
Älkää ymmärtäkö väärin, elokuva on hyvä ja katsomisen arvoinen, MUTTA!

Kävin aikoinani katsomassa oikeassa leffassa em. kuvan. Vuokrasin myös R-kioskilta aikoinani em. Leffan DVD:llä. Nyt tällä viikolla ostin sitten em.leffan DVD:llä (kun halvalla sai) ja mitä huomasinkaan tästä ostamastani DVD-kiekosta, siinä oli joku aivan raiskattu ja riivitty versio. Aivan vihaksi pistää. Sinällään ensimmäinen moinen levy joka vastaan on tullut, mutta jotta enempiä ei vastaisuudessa tulisi, pankaa sana kiertämään, heti kun vastaavia (raiskattuja) tulee, ei kun noottia eteenpäin. Itse aion ainakin yrittää saada rahani takaisin. Rahallinen vahinko sinällääen ei ole suuri, alle 9 euroa, mutta kyse onkin periaatteesta. Tuskin ostamani versio on elokuvan ohjaajan Paul Verhoevenin hyväksymä, ja jos on, sitten tiedän kenen kuvissa tai kuvia en tule "tukemaan"...

Pankaa sana kiertämään...

T: Vesku

Mistähän Tietokone on saanut testiin Nebulan valmistaman DVB-C kortin PCI-väylään? Olen toivonut moista jo pitkään, mutta ainakaan valmistajalta saadun tiedon mukaan tuollaista korttia ei ainakaan vielä ole.

Miltä osin testeihin voi luottaa, jos tuollaisissa asioissa tehdään virheitä? Nebulan USB-versiota ei mainittu ollekaan, Nebulan EPG:n voi päivittää internetistä tai digitv-verkosta. Virheitä on varmaan enemmänkin.

Sinänsä artikkeli antoi kyllä saman kuvan laitteiden ja ohjelmistojen toiminnasta tai toimimattomuudesta, kuin minkä itse olen saanut niitä käyttäessäni. Valmiita ne eivät vielä ole.

Pankaas nyt katsoen uudestaan sitä Procasteria. Aivan varmasti siitä löytyy myös YUV-lähtö, niinkuin Topfieldistäkin. Aika outoa olisi, jos ei löytyisi, koska samaa firmistä käytetään myös vanhemmassa mallissa (PVR5101), josta moinen lähtö löytyy...

T: Vesku

Ylen päätös ottaa käyttöön dvb-standardin oma tekstitystekniikka on osoittautunut suureksi erehdykseksi, kirjoittaa Petteri.

Olen vahvasti eri mieltä. Tekstityksen käytössä on ollut toki ongelmia ja valmistajat korjaavat niitä miten korjaavat.

Mutta minä en ainakaan kaipaa niitä aikoja, jolloin YLEssä teksti oli poltettu ohjelmaan ja toisenkielinen teksti piti kaivaa teksti-tv:n puolelta. Nyt sentään tekstin voi valita (tai jättää pois) eikä tarvitse katsoa kahta tekstiä päällekkäin ja ihmetellä teksti-tv:n version puutteita.

Onneksi me suomalaiset olemme sen verran fiksuja, että
- osaamme lukea ja kuunnella alkuperäista yhtäaikaa
- emme pilaa ohjelmia dubbaamalla
- voimme tarjota monenkielistä tekstitystä.

DVB-tekstitys mahdollistaa monipuolisemman palvelun, joten älkäämme luopuko siitä, vaan pyrkikäämme laajentamaan sen käyttöä.

Tiedä sitten, miten Travel Channel tarjoaa erikieliset tekstinsä (swe, nor, dan)? Ettei vain dvb:nä?

Sain tilaajalahjana tämmöisen usb-liitännäisen headsetin eli kuulokkeet + mikki. Nyt en tahdo saada tätä toimimaan halutulla tavalla, eli toimisi samaan aikaan sekä kuulokkeet että 5.1 kajarit. Oliskos jotain neuvoja?

Näissä ei-valokuva-alan lehdissä julkaistuissa kameratesteissä aina muutama asiavirhe tai väärinkäsitys häiritsee näin jokunen vuosikymmen valokuvausta harrastanutta, joten en voinut vastustaa kiusausta laittaa tähän sinänsä ihan hyvin tehtyyn vertailuun kommentteja.

Mikä ihmeen termi on "optinen teho"? Oikea termi on kuvakulma, joka riippuu objektiivin polttovälistä ja käytetyn kennon kuva-alasta. Kaiken lisäksi vertaus "400 mm onkin 70 mm" pätee vain testin pienimpään kennokokoon. Onhan vertailun Sonyssäkin lähes APS-C -kokoinen kenno, jolloin tuo RAJAUSKERROIN kinokokoon verrattuna onkin vain 1,7 eikä 5,7. Tästä on tosin toisaalla artikkelissa parempaakin tietoa.

Eri polttovälisillä objektiiveilla ei ole sinänsä mitään tekemistä eri perspektiivin kanssa; perspektiivi on 3-ulotteisen esineen kuvaus 2-ulotteiseksi. Perspektiivi (kuvaus 2-ulotteiseksi) riippuu vain paikasta suhteessa kohteeseen. Laajakulmalla voi toki ottaa kuvan lähempää, jolloin perspektiivi tietysti muuttuu, mutta vain sen takia, että voidaan olla lähempänä kohdetta.

Välttelisin sanaa "järjestelmäkamera", koska on olemassa myös muita järjestelmäkameroita kuin yksisilmäisiä peilietsinkameroita eli esim. mittaetsinkameroita, palkkikameroita ja kaksisilmäisiä peilikameroita. Englannin kielessä on mainio korvaava lyhenne SLR (Single Lens Reflex). Olisipa siitä suomeen käännetty vaikka termiksi YPK :-).

Kinokoon SLR:n suurivalovoimaisen ja optisesti virheettömän objektiivin (erityiseti zoomin) tekeminen on tietysti kallista, mutta on toisaalta vielä haastavampaa tehdä lyhytpolttovälinen, geometrisesti virheetön ja valovoimainen zoom, joka on kuvakennon erottelukyvyn huomioonottaen piirtokyvyltään suhteessa yhtä hyvä kuin kinokoolle vastaavan kuvakulman tarjoava. Ja olihan tuossakin testissä vain yksi vakiovalovoimainen zoom, ja sekin vähän vaatimattomasti F3.5. Jos olisi helppoa ja halpaa tehdä vakiovalovoimainen, optisesti virheetön ja pienikokoinen zoom, esim. 7,2-108mm/F2,8, niin olisihan sellainen jo varmaan tehty.
Edelleenkin kaikkein valovoimaisimmat (ja terävintä kuvaa tuottavat) objektiivit ovat kinokoolle tehtyjä, mutta ne ovatkin kiinteäpolttovälisiä.

Digitaalisen kompaktikameran pieni kuvakenno merkitsee sitä, että kuvissa on monasti runsaasti syvyysterävyyttä myös suurilla aukoilla, koska tarvittava suurennussuhde on pieni. Kinoko mahdollistaa isomman suurennussuhteen ja siten tarvittaessa pienemmän syvyysterävyysalueen (kun kohteen koko käytettyyn kuva-alaan suhteutettuna on sama) - ja edes valovoima F2 muilla kuin lyhyimmällä polttovälillä on näemmä vielä haave näissä kompaktien zoomeissa. Terävyysalueen syvyyshän siis riippuu ainoastaan suurennussuhteesta ja aukosta.

Olisipa vielä testattu tarkemmin objektiiveja, eli tutkittu esim. tarkemmin piirtokyky (myös kuva-alan laidoilla) ja arvioitu myös yksi zoom-objektiivien kompastuskivi: heijastumat vastavaloon kuvatessa.

Luin ilahtuneena vertailun 19" LCD-näytöistä. Testissä oli nimittäin otettu tällä kertaa korjattu lähes kaikki ne puutteet, joista valitin koskien numerossa 6/2004 ollutta LCD-näyttöjen vertailua (erityisesti koskien näyttöjen erilaisia tekniikoita ja vasteaikoja). Ainoastaan virrankulutusta ja lämpenemistä ei oltu käsitelty. Sisälläni jopa kytee pieni ajatus, että kritiikkini viime vuonna sai tekemään tämän vertailun paremmin...

Veli Kokkonen

Koko artikkelin asiantuntemus ja vakuuttavuus kiteytyy kohtaan jossa laitteiston peruskuormitusta lisätään asentamalla siihen F-Securen virustorjuntaohjelma. Jo on aikoihin eletty ! Huipputehokkaan systeemin kuormitus kasvaa virustorjunnan asentamisen jälkeen ! Kyse ei ole mistää kotikoneesta joka ilmeisesti vastaavassa tilaneessa "kyykkää" välittömästi. Todella hyvä "mainos" myös F-Securen tuotteelle. Uskottavuus koko artikkeliin ontuu mm. testiympäristön valinnalla ja vain yhden käyttiksen tuloksilla. Miten esim. Linux-ympäristössä eri prosessorien tehoerot näkyvät ?

Hei

Luin tuon testin ja katsoin artikkelin viitehintaa n. 400 euroa tämän Dell Ultrasharp 1905FP 19" LCD -näytön osalta.

No ajattelin sitten tilata tämän DELLiltä, hinta olikin DELLin sivulla 511 euroa. Se siitä ilosta, olisko toimituksessa käynyt ymmärrettävä virhe, vai onko DELL nostanut hintaa lehden luettuaan, että myyvät vertailussa pärjännyttä näyttöä liian alhaisella hinnalla?

Tietääkö joku? Vai ymmärsinkö jotain täysin virheellisesti?

gzmi
Espoo

Viimeisessä lehdessä oli artikkeli netissä toimivista musiikkikaupoista. Siinä kerrottiin tietysti iTunes Music Storesta. Ja mainittiin, että nyt on alkanut ilmestyä iTMS:lle kilpailijoita.

Missähän toimittaja on viimeiset kaksi vuotta ollut. Meinaan on noita muitakin kauppoja ollut suunnilleen yhtä kauan kuin iTMS:kin on ollut olemassa. Ei ne mikään uusi juttu ole.

Mutta miksi toimittajan pitäis tietää artikkelinsa aiheesta. Turhaa rasitustahan siitä tulee kun pitää vähän kaivaa faktoja esiin.

Olisko mitenkää mahollista että tietokone lehti testais viirustorjunta ohjelmia. Siis sellaisia kuluttaja käyttöön kuuluvia. Olis ihan kiva nähdä kuinka esim avast (home edition) sun muut ilmaset pärjäisi maksullisille skannereille. Tekis ainaki pienen palveluksen windows käyttäjille ku kertos porukalle että ilmaseksiki saa ihan hyvän viirustorjunnan, joka on ainakin parempi kuin ei mitään. Siten voitaisiin ainakin niitten koneet turvata jotka käyttävät windowssia eivätkä viitsi/halua maksaa viirustorjunnasta ja ainaki hidastaa jonku verran viirusten leviämis nopeutta. Eihän sitä enää nykyään voi windowssilla netissä surffailla ilman viirustorjuntaa ja palomuuria.

Onko kellään tietoa, mistä suomessa saa uusimman numeron vapaalla -osiossa mainittua Beyond -merkkistä kahvinkeitintä? Tai edes maahantuojaa? Kävin ko. firman nettisivuilla mutta itse en ainakaan löytänyt jälleenmyyjää koko euroopasta.

Viimeinen (10/05) Tietokonelehti löi varmaankin uuden ennätyksen koskien mainossivujen määrää ammattilehdessä. Jos ja kun lehti on päätynyt ratkaisuun "liimata" 16 ja 24-sivuiset mainoksen lehtensä sisään, ehdotan että ne myös numeroinnissa huomioidaan. Silloin saadaan lähes 150-sivuinen tietotekniikan erikoislehti joista yli puolet on mainoksia. Kyllä mainoksia tarvitaan, mutta nyt menee jo mielekkyyn lukea lehteä.