Myyttinen Mac
Macintoshiin on liitetty monenlaisia myyttejä, joista osa on elänyt melkein Macin koko neljännesvuosisataisen historian ajan. Mitkä niistä pitävät edelleen paikkansa, ja mitkä on aika haudata lopullisesti?
Macit ovat kalliita
Macia on pidetty aina kalliina, eikä täysin syyttä. 80- ja 90-luvulla oli toki halpojakin Maceja, mutta kalleimmat laitteet olivat ammattikäyttäjien työkaluja, ja valmiista työasemakokoonpanosta maksettiin halvan henkilöauton verran.
Hinnat ovat romahtaneet vuosien aikana, mutta Maceja pidetään edelleen kalliina. Hintalappuja vertaamalla ne vaikuttavatkin jopa useita kertoja muiden valmistajien tietokoneita kalliimmilta. Edullisimmat pc-kannettavat maksavat nykyisin vain noin 400 euroa, mutta halvimmasta Macbookista joutuu pulittamaan 949 euroa.
Mielikuvaa Macien kalleudesta vahvistaa Applen kapea mallisto ja varsinaisten halpamallien puuttuminen. Mutta jos verrataan vastaavilla ominaisuuksilla varustettuja malleja, hintaero Applen ja muiden valmistajien tietokoneiden välillä kaventuu, varsinkin jos huomioidaan Macin mukana tuleva hyödyllinen Ilife-ohjelmapaketti.
Macit säilyttävät myös arvonsa kohtalaisen hyvin, parin vuoden ikäisistä Macbookeista, Imaceista ja Mac mineistä maksetaan jopa puolet koneen ostohinnasta. Pro-malleissa hinnanpudotus on sen sijaan suurempi.
Macille ei ole ohjelmia ja lisälaitteita
Maceissa käytetään Applen omaa käyttöjärjestelmää, mikä vaikuttaa ohjelmien ja myös lisälaitteiden yhteensopivuuteen. Pienen markkinaosuuden takia Macille on aina ollut saatavana huomattavasti vähemmän ohjelmia kuin Windowsille. Aiemmin Maceissa käytettiin lisäksi eri prosessoreita ja myös erilaisia liitäntöjä, mutta nykyisin Maceissa on Intelin prosessori ja standardit lisälaiteliitännät.
Kaikki lisälaitteet eivät edelleenkään toimi, mutta Mac-yhteensopivuus on parantunut koko ajan. Jotkin laitteet, kuten kiintolevyt, muistitikut, näppäimistöt, hiiret ja digikamerat toimivat ilman ajurien asentamista yksinkertaisesti kytkemällä laite tietokoneeseen. Myös monet langattomat laitteet toimivat heti laiteparin muodostamisen jälkeen.
Jos laite vaatii ajurin, sen toimivuus riippuu täysin laitevalmistajasta. Suositut laitteet, kuten tulostimet, skannerit ja nykyisin myös 3g-modeemit ovat yleensä Mac-yhteensopivia, mutta esimerkiksi halvimmat postscript-yhteensopimattomat lasertulostimet eivät toimi. Erikoislaitteet, kuten mittaus- ja tutkimuslaitteet, toimivat myös useimmin vain Windowsissa.
Ohjelmavalikoimassa on myös edelleen aukkoja. Kotikäyttöön ohjelmia on pelejä lukuun ottamatta riittävästi, ja esimerkiksi tekstinkäsittelyyn on tarjolla Microsoftin Officen lisäksi Openoffice ja Applen oma Iwork. Macin perinteisillä vahvoilla aloilla, kuten video- ja musiikkituotannossa sekä kuvankäsittelyssä, ohjelmavalikoima on myös hyvin kattava, mutta muilla aloilla vaihtoehtoja on selvästi vähemmän. Tilannetta parantaa tosin mahdollisuus käyttää Windowsia virtualisointiohjelman tai Leopardin Boot Campin kautta.
Macia ei voi laajentaa
Macin laajennettavuutta pidetään usein mahdottomana, tai ainakin hankalana ja kalliina. Apple on perinteisesti suosinut kompakteja koteloita, joihin on voinut itse asentaa vain muistia, mutta osassa Maceja on ollut hyvin helposti laajennettava isompi tornikotelo.
Nykymalleista Mac Pron tornikoteloon voi asentaa helposti lisäkortteja, muistia ja kiintolevyjä, mutta Imaciin voi itse asentaa vain muistia, ja Mac minin avaaminen on usein parempi jättää ammattilaisen tehtäväksi. Kannettavissa Maceissa muistin laajentaminen on ollut perinteisesti helppoa, ja nykyisin myös kiintolevyn voi vaihtaa parhaimmillaan vain parissa minuutissa.Myytti
Maceissa käytetyistä Applen omista muisteista elää myös edelleen voimakkaana, vaikka muistit ja kiintolevyt ovat täysin samaa standarditavaraa kuin muissakin tietokoneissa ja ne kannattaakin ostaa tavallisesta tietokonemyymälästä. Näytönohjaimien kohdalla käytetään kuitenkin edelleen erityisiä Mac-malleja.
Macista ei ole pelikoneeksi
Macin yksi pahimmista heikkouksista on aina ollut hyvin pieni pelivalikoima. Apple ei ole juurikaan panostanut peleihin, vaikka vielä 1990-luvulla monet pelistudiot käyttivät pelien tekemiseen paljon juuri Maceja.
Inteliin siirtymisen jälkeen pelien kääntäminen Macille on helpottunut, mutta käytännössä vain EA panostaa nykyisin Mac-peleihin julkaisemalla joitakin suosituimpia pelejä myös Applen alustalle.
Macille on vain vähän pelejä, ja erityisesti urheilupelejä on hyvin pieni valikoima. Macille ei ole esimerkiksi yhtään kunnon jalkapallo- tai jääkiekkopeliä. Windows-versiosta käännetyt pelit toimivat usein hieman huonommin Macissa, ja käytännössä pelaamiseen tarvitaan melko uusi ja tehokas malli. Boot Campin kautta pyörivä Windows onkin useimmin paras vaihtoehto, jos haluaa pelata Macilla.
Mac ja pc eivät ole yhteensopivia
Mac ja pc olivat pitkään kaksi erillistä maailmaa hyvin erilaisten käyttöjärjestelmien, prosessorien ja liitäntöjen takia. Maailmat ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan huomattavasti.
Macin ja Windowsin välillä ei nykyisin ole juurikaan yhteensopivuusongelmia. Dokumentit aukeavat ongelmitta, ellei kyseessä ole jonkin erikoisohjelman oma tiedostotyyppi. Muistitikut ja romput toimivat ristiin, mutta ulkoisissa kiintolevyissä ongelmaksi muodostuu ntfs-tiedostojärjestelmä, jota Mac lukee, mutta tiedostojen kirjoittamista varten pitää asentaa apuohjelmia, kuten Googlen Macfuse.
Verkossa Mac ja Windows tulevat sen sijaan paremmin toimeen. Tiedostojenjako onnistuu molempiin suuntiin, ja etähallintaan voidaan käyttää ilmaisia vnc-ohjelmia.
Mac ei sovellu yrityksiin
Macia on perinteisesti pidetty graafisen alan, opiskelijoiden ja kotikäyttäjien valintana, mutta yrityksissä Macit ovat olleet harvinaisia ja niitä on käytetty lähinnä graafisella osastolla. Mac OS X:n myötä Maceja on tosin alkanut ilmaantua myös yrityksiin.
Sisäänrakennettu Samba mahdollistaa tiedostonjaon Windows-verkossa. Macin saa liitettyä myös AD-domainiin, ja syksyllä ilmestyvään Snow Leopardiin on tulossa täysi tuki Exchangelle. Macien keskitettyyn ylläpitoon on nykyisin sekä Mac- että Windows-pohjaisia ratkaisuja. Windows on edelleen selvä ykkönen yrityksissä, mutta Macin integrointi on täysin mahdollista.
Macit eivät kaadu
Macin käyttöjärjestelmä oli pitkään teknisesti vanhentunut, ja kaatumisesta kertovat pommin kuvalla koristellut ilmoitukset olivat monille tuttuja. Mac OS X:n myötä Macille on tullut maine vakaana tietokoneena, mikä pitääkin useimmiten paikkansa.
Macitkin voivat tosin edelleen kaatua: niin sanottu kernel-paniikki on mahdollinen, mutta hyvin harvinainen tapahtuma. Mac OS X:n totaalinen kaatuminen johtuu useimmiten viallisesta komponentista, kuten muistikammasta.
Macille ei ole viruksia
Mac-käyttäjät ovat säästyneet Windowsia erityisesti 2000-luvun alussa kiusanneilta suurilta tietoturvahyökkäyksiltä. Myytti Mac-virusten olemattomuudesta pitää tällä hetkellä paikkaansa, sillä Mac OS X:lle ei ole yhtään oikeaa itsestään leviävää virusta.
Macillekin on ilmaantunut haittaohjelmia, mutta niiden määrä on pysynyt hyvin vähäisenä. Muutama troijalainen on levinnyt piraattiohjelmien mukana, mutta varsinaisia viruksia tai vakoiluohjelmia ei ole vielä ilmestynyt. Tietoturva on teettänyt kuitenkin töitä myös Applelle, ja Mac OS X:stä paikataan säännöllisesti turva-aukkoja.
Macit ovat helppokäyttöisempiä
Helppokäyttöisyys on ollut alusta saakka Macien suurimpia vahvuuksia. Macissa on ollut aina hiirellä ohjattava graafinen käyttöliittymä. Macit olivat monin verroin helppokäyttöisempiä 80-luvulla, jolloin pc-tietokoneissa vielä kirjoitettiin tekstikomentoja. Windowsin uudempien versioiden myötä ero on kaventunut, ja nykyisin molempia järjestelmiä voidaan pitää helppokäyttöisinä.
Käyttölogiikka eroaa hieman, mutta erot ovat pieniä, ja molempia käyttöjärjestelmiä voidaan käyttää hyvin pienellä totuttelulla.
