Yrityksen ensimmäinen palvelin

Monet pienet yritykset miettivät, pitäisikö firmalle ostaa palvelin. Se voi tehostaa toimintaa useilla tavoilla. Ostajan on kuitenkin ymmärrettävä, mitä palvelimella voi tehdä, mitkä ovat vaihtoehdot ja paljonko palvelimesta kannattaa maksaa.

Mukana vertailussa:
• Dell Poweredge T300
• Fujitsu Primergy TX150 S6
• HP Proliant ML310 G5
• Lenovo Thinkserver TS100
• Osborne Server X58 SZ
• Wings Economy Xeon Server

Nykyinen tietoyhteiskunta ja yritysten toiminta pyörivät palvelimien varassa. Internetin palvelujen lisäksi palvelimissa ajetaan datavarastoja, tietokantoja ja kaikenlaisia erikoissovelluksia. Vähänkään suuremmissa yrityksissä palvelimia on kymmeniä tai satoja, ja ilman niitä yrityksen toiminta pysähtyisi.

Pienessä yrityksessä tilanne on toinen. Käyttäjät pärjäävät varsin pitkään omilla pc-työasemillaan ja kannettavilla tietokoneilla. Mitä hyötyä yhteisestä palvelintietokoneesta on pienelle yritykselle ja milloin sellainen kannattaisi hankkia? Millainen kone on järkevää ostaa?

Palvelin tuo järjestystä kaaokseen

Yleensä ensimmäinen ja tärkein syy palvelimen hankintaan on keskitetty tietovarasto yrityksen tiedostoille. Muutama käyttäjä voi vielä jotenkin hallita ja vaihdella tiedostojaan omilla koneillaan. Kun käyttäjien määrä kasvaa, tämä käy vaikeaksi ja syö tuottavuutta.

On myös tärkeää muistaa tiedon turvaaminen. Monien yritysten toiminta keskittyy pitkälti tietokoneissa olevan tiedon ympärille. Jos vaikkapa myyntimiehen kannettava tietokone varastetaan tai hajoaa, mukana voi mennä todella tärkeitä tietoja ja materiaalia.

Tietojen katoaminen voi haitata yrityksen toimintaa viikkojen tai kuukausien ajan, ja pahimmillaan tietojen häviäminen vie yrityksiä konkurssiin. Palvelin tarjoaa tiedoille varman paikan, joka jatkaa toimintaansa vaikka yksittäinen kiintolevy hajoaisi. Eri käyttäjät löytävät tietoja helpommin, ja tiedostot voidaan varmuuskopioida keskitetysti.

Juuri tiedostovaraston rooli on pääsyy siihen, ettei nettipalveluista tai vuokrapalvelimista ole vielä tullut pienyrityksen ensimmäisen palvelimen korvaajaa. Suurten tiedostomäärien liikuttelu internetin yli on vaivalloista, mutta omissa tiloissa olevalle palvelimelle data sujahtaa gigabitin verkkoa pitkin vikkelästi.

Edullisempi vaihtoehto palvelimelle on verkkokiintolevy, ja se saattaa sopia pienimpiin yrityksiin. Verkkokiintolevyllä käyttöoikeuksien hallinta ja tietojen varmistaminen voi kuitenkin olla vaikeampaa.

Yhteistyö tehokkaammaksi

Toinen perinteinen palvelimen perushyöty on tulostimien jakaminen. Tällä ei ole samanlaista merkitystä kuin ennen, kun värilasertulostimia saa käyttäjien työpöydälle muutamalla satasella. Tulostinten jakaminen usealle käyttäjälle on kuitenkin palvelimen merkittävä lisäetu.

Tärkeä peruste palvelimen hankinnalle on ryhmätyön tehostaminen. Sähköposti tulee pienelle yritykselle yleensä operaattorilta, mutta ryhmäkalenteri, asiakirja-arkisto tai yhteinen ryhmätyötila on harvemmin saatavana.Sähköposti- ja työryhmäpalvelujen hankkiminen voi olla yllättävän edullista. Microsoft myy nimittäin Windows Server -käyttöjärjestelmän rinnalla Small Business Server -pakettia, johon kuuluvat Exchange- ja Sharepoint-työryhmäohjelmistot. Kokonaispaketti on vain parisen sataa euroa kalliimpi kuin pelkkä palvelin-Windows, kunhan käyttäjiä on alle 75. Myös muita ohjelmistovaihtoehtoja on runsaasti.

Haittapuoli on tietenkin se, että tällainen palvelinohjelmisto vaatii jo enemmän osaamista. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vuokrapalvelut ja internetin työryhmäpalvelut. Jos yrityksen toiminta perustuu tiimityöskentelyyn, kannattaa joka tapauksessa huolehtia siitä, että työkalut ovat kunnossa.

Joissakin tilanteissa palvelin on pakko hankkia esimerkiksi jonkin erikoisohjelman alustaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnan ja talouden ohjauksen sovellukset. Useimmiten yksi palvelin voi hoitaa samanaikaisesti monia tehtäviä, mutta jotkin ohjelmat vaativat erillisen palvelimen.

Millainen on hyvä palvelin?

Jos palvelimen hankintaan päädytään, vaihtoehtoja on paljon. Suosituimmat kevyiden pc-palvelimien valmistajat ovat HP, Dell ja Fujitsu. IBM myi kevyiden palvelimien valmistuksen kiinalaiselle Lenovolle. Kansainvälisten nimien rinnalla on kotimaisia koneiden kokoajia kuten Wings ja Osborne.

Kärjistäen voisi todeta, että vastakkain ovat suorituskyky ja laatu. Tunnetut palvelintalot tuovat edullisiinkin malleihin suunnittelua ja tekniikkaa järeämmistä koneista. Laitteet ovat yleensä hiljaisia ja hyvin suunniteltuja, ja hallintaohjelmistot ovat hiottuja kokonaisuuksia. Tarjolla on myös laaja valikoima erilaisia takuu- ja tukilaajennuksia.

Pienemmät merkit kootaan enemmän vakio-osista, eivätkä esimerkiksi kiintolevyjen ja koteloiden ratkaisut ole yhtä hyviä. Koneet saattavat olla äänekkäämpiä, eivätkä hallintaohjelmistot ole yhtä laajoja. Osat voivat kuitenkin olla uudempaa tekniikkapolvea, koska pienet valmistajat voivat helposti muuttaa kokoonpanoprosessia.

Pienelle yritykselle vaivattomin ratkaisu on yleensä tilata hiottu kokonaispaketti suuremmalta valmistajalta. Kone kannattaa tilata käyttöjärjestelmän kanssa mahdollisimman valmiina. Varmin valinta pienen yrityksen käyttöjärjestelmäksi on Windows, jos pc-koneetkin käyttävät Windowsia. Linuxin käyttö voisi olla ilmaista, mutta jos yrityksessä ei ole siihen osaamista, hintasäästö todennäköisesti häviää ylläpidon ja tuen kuluihin. Kaikkein helpoimmalla pääsee tilaamalla palvelimen myyjältä myös koneen käyttöönoton ja säädön.

Helposti unohtuva asia on tukisopimuksen hankinta. Yleensä palvelimen hintaan kuuluu tuki, jossa kone tullaan vikatilanteessa korjaamaan paikan päällä seuraavana työpäivänä. Päivän katko palvelimen käytössä voi kuitenkin tarkoittaa menetettyä työpäivää koko toimiston väelle.

Jos näin on, kannattaa sijoittaa noin 200 euroa laajennukseen, joka lyhentää vasteajan neljään tuntiin. Tarjolla on myös esimerkiksi tukiaikojen pidennyksiä neljään tai jopa viiteen vuoteen. Perustakuut ja niiden hinnat vaihtelevat suuresti, joten asia kannattaa tarkistaa etukäteen.

Tekniikkaa tarpeen mukaan

Palvelimen kokoonpano riippuu käyttötarkoituksesta. Jos palvelinta käytetään lähinnä tiedostopalvelimena, tarvitaan vikasietoisuutta ja suurta levykapasiteettia. Kaikkein edullisimpien palvelimien sudenkuoppa on se, että levyohjain tukee vain kahden levyn peilattua kokonaisuutta (raid-1). Koneeseen kannattaa valita tehokkaampi levyohjain, joka tukee suurempia levypakkoja (raid-5).

Edullisilla sata-levyillä pieneenkin palvelimeen saa useiden teratavujen levytilan, joka jatkaa toimintaa vaikka jokin kiintolevyistä hajoaisi. Jos levyjärjestelmään tarvitaan parasta nopeutta, voidaan käyttää tehokkaita, mutta kalliimpia sas-levyjä. Levyinä kannattaa joka tapauksessa käyttää lennossa vaihdettavia hot-swap-kiintolevyjä.

Kevyessä käytössä palvelimen prosessorilla ei ole suurta merkitystä. Raskaaseen käyttöön kannattaa hankkia aito palvelinprosessori, Intel Xeon tai AMD Opteron, joka suuren välimuistinsa ansiosta soveltuu isojen datamäärien käsittelyyn. Tällä hetkellä Intel näyttää olevan hieman edellä suorituskyvyssä, AMD on toisaalta hieman edullisempi.

Käyttömuisti on edullista, joten sitä kannattaa hankkia ainakin neljä gigatavua. Samalla täytyy pohtia käyttöjärjestelmän valintaa, sillä Windowsin saa perinteisenä 32-bittisenä tai uudempana 64-bittisenä versiona.

64-bittinen Windows pystyy käyttämään yli neljän gigatavun muistimäärää, joten se on varmempi valinta tulevaisuutta ajatellen. Varjopuoli on se, että 64-bittisen version ajureissa tuntuu toisinaan olevan vielä ongelmia. Suorituskyky esimerkiksi levykäytössä voi joskus olla 32-bittistä Windowsia heikompi. Yleensä kannattaa kuitenkin lähteä käyttämään modernia tekniikkaa, ellei jokin tarvittu sovellusohjelma estä sitä.

Älä unohda varmistuksia

Tietojen varmistaminen on palvelimen hankala, mutta välttämätön paha. Jos datamäärät ovat pienehköjä, varmistuksiin voi riittää jopa palvelimen polttava dvd-asema. Yksi vaihtoehto on ulkoinen kiintolevy, johon varmistusohjelma ajaa varmistuksia automaattisesti. Levyjä on hyvä olla ainakin kaksi, jolloin toisen voi viedä varmaan säilöön kauemmas palvelimesta. Varmistukset voi myös tehdä verkkokiintolevylle lähiverkon yli.

Perinteinen toimiva ratkaisu on nauhavarmistus. Hyvä puoli on se, että varmistusnauha on helppo viedä varmaan talteen. Ikävämpi puoli on, että hyvä varmistusnauhuri maksaa lähemmäs tuhat euroa, ja nauhavarmistuksen toimivuus olisi hyvä myös testata. Nauharobotin, joka poistaa nauhojen käsittelyn vaikeuden, saa hankittua muutamalla tuhannella eurolla.

Paljonko palvelin maksaa?

Valmistajat mainostavat palvelimia toisinaan jopa alle 600 euron hintalapuilla. Joskus tavallisetkin yritykset pulittavat palvelimesta taas kymmeniä tuhansia euroja. Hintaerot syntyvät lähinnä suorituskyvystä, laajennettavuudesta ja vikasietoisuudesta. Pienen yrityksen on syytä miettiä varsinkin vikasietoisuutta, eikä halvinta yleensä kannata ostaa.

Aloitustaso: 1000–1500 euroa

500 euron palvelin on lähinnä mainoskikka – laite vastaa halvalla prosessorilla ja pienellä muistilla varustettua pc-konetta, jossa ei ole edes käyttöjärjestelmää. Jos palvelimeen laitetaan järkevä prosessori, useampi gigatavu muistia ja Windows Server -palvelinkäyttöjärjestelmä, hinta nousee väkisin yli tuhannen euron.
1000–1500 euroa on palvelimien ensimmäinen toimiva hintaluokka. Tällainen kone eroaa pc:stä laajennettavuudessa ja vikasietoisuudessa. Koneen jäähdytys on suunniteltu jatkuvaan käyttöön, ja siinä on tilaa useille helposti vaihdettaville kiintolevyille. Yhden kiintolevyn sijasta koneessa on kaksi levyä, joiden sisältö on peilattu (raid 1 -tekniikka). Jos toinen levyistä hajoaa, ei tietoa häviä eikä palvelimen toiminta katkea.

Järkevä peruspalvelin: 1500–3000 euroa

Usein järkevin kevyen palvelimen hintaluokka on 1500–3000 euroa. Silloin kyseessä alkaa jo olla täysiverinen tehokas ja vikasietoinen palvelin. Koneeseen saa tehokkaan levyohjaimen ja vähintään neljä lennossa vaihdettavaa kiintolevyä. Jos halutaan paljon tallennustilaa edullisesti, voidaan käyttää sata-levyjä, joita saa jopa kahden teratavun kokoluokassa. Jos halutaan parasta laatua ja suorituskykyä, voidaan käyttää parhaimmillaan 15 000 kierroksen minuuttivauhdilla pyöriviä sas-levyjä.

1500–3000 euron hintaluokassa voidaan käyttää kahdennettuja virtalähteitä ja oikeita palvelinprosessoreja. Intel Xeon- ja AMD Opteron -prosessoreissa käytetään suuria välimuisteja, ja ne sopivat suurten datamäärien käsittelyyn paremmin kuin pc-prosessorit. Palvelimen hintaan täytyy tosin muistaa lisätä varmistusnauhurin hinta, jos sellaista aikoo käyttää. Hyvä nauhuri maksaa helposti tuhat euroa. Myös tukisopimus voi nostaa hintaa useilla sadoilla euroilla.

Hinta nousee nopeasti

Kun palvelimen hintaan laitetaan lisää tuhatlappusia, saadaan lähinnä lisää suorituskykyä ja laajennettavuutta. Kotelot vaihtuvat suurempiin ja koneisiin saa useampia kiintolevyjä, enemmän muistia ja vähintään kaksi prosessoria. Jos ei ole tarvetta suurille kiintolevymäärille, ei pienellä yrityksellä ole yleensä tarvetta kovin kalliille palvelimille.

Jos datamäärät ovat hyvin suuria tai kriittisen tärkeitä, voidaan käyttää palvelimen ja ulkoisen levyjärjestelmän yhdistelmää. Hintalappu nousee silloin yleensä viisinumeroiseksi.

Viisi syytä ostaa palvelin

1. Järjestystä kaaokseen
Kun tärkeät tiedot ovat keskitetyssä paikassa, niitä ei tarvitse metsästää käyttäjien tietokoneilta. Käyttäjien on myös helpompi jakaa tiedostoja toisilleen, ja käyttöoikeudet saadaan paremmin hallintaan.
2. Tiedot suojaan
Käyttäjien koneilla – varsinkin matkamikroissa – tieto on haavoittuvaa. Jos tärkeitä tietoja menetetään, se voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan. Kunnollisella palvelimella tieto on varmemmassa tallessa, ja varmistukset voi ottaa keskitetysti.
3. Jaa kalliit tulostimet
Usein yrityksessä on tarvetta kunnolliselle suurikokoiselle värilaserille tai jonkinlaiselle erikoistulostimelle. Palvelimen avulla tulostimen voi jakaa kaikille käyttäjille, eikä työpöydillä välttämättä tarvita omia tulostimia.
4. Tehosta tiimityötä
Palvelin voi tuoda yritykseen yhteisen tiimikalenterin ja työlistat. Palvelimelle voi kohtuullisella vaivalla tehdä myös yhteisen dokumenttivaraston ja ryhmätyökeskuksen.
5. Käytä palvelinsovelluksia
Monet liiketoiminnan ohjauksen tai esimerkiksi taloushallinnon sovellukset täytyy asentaa keskitetylle palvelimelle.

Vertailussa yrityksen ensimmäiset palvelimet

Pyysimme vertailuun pienen yrityksen ensimmäiseksi palvelimeksi sopivia laitteita. Koneille asetettiin melko tiukka hintaraja (enintään 1600 euroa ilman veroa). Tarkoitus oli selvittää, miten edullisesti pieni yritys voi hankkia järkevän palvelimen.

Palvelimen hintaan tuli sisältyä Windows Server 2008 Standard -käyttöjärjestelmä, jonka hinta on noin 600 euroa, eli raudan osuudeksi jäi noin tuhat euroa. Koneista käy hyvin ilmi, että tällä hinnalla voi juuri ja juuri saada tehokkaan ja vikasietoisen palvelimen, kunhan on tarkkana valintojen kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että edulliseen palvelimeen jää helposti suorituskyvyn tai laajennettavuuden pullonkauloja. Ostajan kannattanee sijoittaa koneeseen vähintään muutamia satoja euroja enemmän.

Palvelimen edustaja sai itse määritellä koneen kokoonpanon. Valinnat ovat hieman erilaisia, mikä antoi arvokasta tietoa osavalintojen vaikutuksesta suorituskykyyn, virrankulutukseen ja muihin tekijöihin. Käytännössä kaikkiin koneisiin saa tietenkin erilaisia prosessori-, muisti-, levy- ja levyohjainvaihtoehtoja.

Prosessorimittauksissa Osborne oli aivan ylivoimainen. Yksinkertainen selitys on se, että Osborne ehti ainoana ottaa käyttöön Intelin uuden Nehalem-sarjan prosessorin. Nehalemissa on poistettu pullonkauloja erityisesti muistinkäsittelyssä, ja suorituskyky nousee dramaattisesti. Mittaukset vahvistivat, että Nehalem on noin tuplasti aiempia prosessoreja nopeampi.

Kaikki vertailun koneet päivitetään Nehalem-alustalle kesän ja syksyn mittaan. Mittausten sanoma on se, että vanhoja suorittimia ei kannata enää hankkia, vaikka niistä saisi kunnon alennuksen.

Kunnon levyohjain on hyvä sijoitus

Levyjärjestelmissä koettiin pienoinen yllätys, kun Dell ei ollutkaan kaikissa levynopeustesteissä nopein, vaikka siinä käytettiin vertailun ainoana järeistä palvelimista tuttuja sas-levyjä. Joissakin mittauksissa Wings meni ohi tavallisilla sata-levyillä.

Toinen yllätys oli se, että vain Wingsin levyohjain tuki raid5-tekniikkaa. Sillä voidaan rakentaa esimerkiksi neljästä kiintolevystä yksi kokonaisuus, joka kestää yhden levyn hajoamisen. Muiden koneiden ohjaimilla pystyi yhdistämään järkevästi vain kaksi levyä.

Molemmat huomiot painottavat ainakin sitä, että palvelimeen kannattaa hankkia kunnollinen levyohjain, vaikka se lisäisi hintaa muutamalla satasella.

Vaikuttaa siltä, että järkevin hintaluokka pienen yrityksen ensimmäiseksi palvelimeksi on noin 2000–3000 euroa. Ostaja saa tasapainoisen, tehokkaan ja ennen kaikkea riittävän vikasietoisen kokonaisuuden, joka palvelee käyttäjiä 3–5 vuotta.

Erot suorituskyvyssä, melussa ja hallinnassa

Ominaisuudet ja varustelu sisältävät kiintolevyjen ja muistien lisäksi vikasietoisuuden, kuten lennossa vaihdettavat kiintolevyt ja kahdennetut virtalähteet. Vikasietoisuus on tärkeää, sillä palvelin sisältää usein pienyrityksen tärkeimmät tiedot. Vikasietoisuudessa parhaimpia olivat perinteiset palvelinvalmistajat, mutta muu varustelu tasoitti tilannetta.

Suorituskykyä arvioitiin tasapuolisesti levyjärjestelmän ja prosessoritehon näkökulmista. Testikoneiden tiukkaan hintarajaan ei mahtunut parasta suorituskykyä, mutta varsinkin Wings ja Osborne olivat yllättävän tehokkaita.

Hallinnan ominaisuudet ja käyttöönoton helppous ovat tärkeitä, sillä ne laskevat ylläpidon vaatimaa aikaa ja kustannuksia. Huomio kiinnitettiin erityisesti hallintaohjelmien laajuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Myös laitteiden rakenne ja ergonomia huomioitiin. Fujitsun ja HP:n arvosanaa nostivat hyvät etäkäytön ominaisuudet.

Laajennettavuus on tärkeää erityisesti levyjärjestelmän osalta, sillä se määrää levytilan maksimimäärän. Kaikissa vertailun koneissa on melko niukasti levypaikkoja ja muuta laajennusvaraa.

Melu on tärkeä tekijä juuri kevytpalvelimissa, joita käytetään usein toimistotiloissa. Korkea virrankulutus rasittaa ympäristön lisäksi kukkaroa. Dell ja varsinkin Osborne olivat molemmilla alueilla muita heikompia.

Fujitsu Primergy TX150 S6

Saksalaista insinöörimäisyyttä
+ Hallinta, hiljaisuus, pieni virrankulutus
– Lyhyt takuu
8,2
1829€

Toimituksen valinta

Fujitsu kuuluu palvelinmarkkinoiden perinteisiin suuriin nimiin. Olemukseltaan koneet ovat harmaan neutraaleja – jopa tylsiä. Fujitsun tapauksessa tämä kääntyy hyveeksi. Palvelin on tasaisen laadukas kaikilla osa-alueilla, eikä siinä ole merkittäviä heikkouksia.

Fujitsu on vertailun hiljaisimpia ja vähävirtaisimpia koneita, ja laite on muutenkin suunniteltu hyvin. Hallintaohjelmat ovat hivenen hajanaiset, mutta muuten laajat ja laadukkaat. Lisäksi koneessa on etähallinta, jolla konetta voi hallita verkon kautta.

Ainoa heikompi osa-alue on suorituskyky. Fujitsun kokonaisuus on kuitenkin tasapainossa, eikä koneessa ole pahempia pullonkauloja. Fujitsussa on ainoana vain vuoden takuu, mutta sen voi laajentaa normaaliin kolmeen vuoteen alle 200 eurolla.

HP Proliant ML310 G5

Tyylikästä laatua
+ Vikasietoisuus, hallinta
– Kallis lisätakuulaajennus, suorituskyky
8,0
1950€

HP on x86-palvelimien maailman markkinajohtaja. HP:n kevytpalvelimen tekniset ratkaisut ovat pitkälti peräisin järeämmistä koneista, ja ne toimivat erinomaisesti. Proliant-palvelin on erittäin tyylikäs ja laadukas kokonaisuus. Kone on myös vertailun hiljaisimpia.

HP:n perinteinen vahvuus on hallinta, joka on kenties pc-palvelimien paras. Hallintaohjelmistot ovat laajat ja helppokäyttöiset. HP:n palvelimesta löytyy lisäksi Ilo2-etähallintakortti. Sillä voi hallita palvelinta verkon yli, vaikka virta olisi kytketty pois.

Varjopuoli on se, että HP:n hinnoittelu on kilpailijoita tyyriimpää. Vertailun tiukkaan hintarajaan ei mahtunut kovin tehokkaita komponentteja, ja HP:n suorituskyky oli siksi muita heikompi. HP:lla on reilu valikoima tukisopimuksia, mutta esimerkiksi neljän tunnin vasteajan sopimus on kolmisen kertaa kalliimpi kuin kilpailijoilla.

Dell Poweredge T300

Pippurinen peruspalvelin
+ Suorituskyky, edulliset tukisopimukset
– Virrankulutus
7,9
1951€

Kohtuuhintaiset pc-palvelimet ovat Dellin perinteinen leipälaji, ja Dell kunnostautuu yleensä suorituskyvyssä. Näin on tälläkin kertaa. Dell Poweredge T300 -palvelin on Dellin tehokkaampi yhden prosessorin peruspalvelin. Testilaitteessa oli neljän ytimen Xeon-prosessori. Lisäksi Dell laittoi vertailun ainoana koneeseen tehokkaat sas-kiintolevyt.

Dellin suorituskyky on erinomainen, joskin sas-levyjen kera se voisi olla hieman parempikin. Joka tapauksessa sekä levy- että prosessorisuorituskyky on vertailun kärkipäätä.

Haittapuolena on tosin se, että Dellin virrankulutus on korkeahko.

Kokonaisuutena Dell on laadukas kone. Kotelo on suunniteltu hyvin, ja etukannen näyttö helpottaa hallintaa. Myös hallintaohjelmat ovat laajat ja selkeät. Vikasietoisuutta parantavat kahdennettu virtalähde ja lennossa vaihdettavat levyt. Dellin palvelin sopii mainiosti pienen yrityksen käyttöön.

Wings Economy Xeon Server

Suorituskykyä edullisesti
+ Hinta, levysuorituskyky
– Koteloratkaisut
7,8
1696€

Wings on Osbornen ohella toinen suomalainen pc- ja palvelinvalmistaja. Wingsin tuotteissa näkyvät samat edut ja varjopuolet kuin Osbornella. Myös Wings on panostanut suorituskykyyn, ja koneissa voidaan käyttää joustavasti tehokkaita komponentteja. Kun Osbornen etu oli prosessoritehossa, Wings loistaa levysuorituskyvyssä. Wingsin levyohjain ja kiintolevyt toimivat erinomaisesti yhdessä. Kuitenkin Wings on vertailun edullisin laite.

Wings on rakennettu pitkälti Intelin komponenteista, ja tämä auttaa myös hallinnan puolella. Emolevyn mukana tulee Intelin laadukas ja selkeä hallintaohjelma. Hallintaohjelmat eivät kuitenkaan kata koko laitteistoa, eivätkä ne ole yhtä laajoja kuin suurilla valmistajilla. Myöskään laadussa Wings ei pysty samaan kuin suuret valmistajat. Kotelo on suunniteltu huonosti erityisesti kiintolevyjen osalta, ja niitä on hankala vaihtaa.

Osborne Server X58 SZ

Äänekäs tehopakkaus
+ Prosessorisuorituskyky
– Hallinta, melu, kotelosuunnittelu
7,5
1940€

Kotimainen Osborne on parhaiten tunnettu pc-koneistaan, mutta yhtiö kokoaa myös palvelimia. Osbornen palvelimessa näkyvät hyvin tämän mallin edut ja haitat. Vakio-osista kootun palvelimen teho-hinta-suhde on erinomainen, ja koneissa voidaan käyttää aina tuoreimpia osia. Osborne ehti esimerkiksi ainoana asentaa palvelimeensa Intelin uuden Nehalem-sarjan prosessorin, ja palvelin onkin laskentatehossa vertailun ylivoimaisesti paras. Komponenttipuolella rahalle saa erinomaista vastinetta.

Haittapuoli on se, että vakio-osilla ei päästä perinteisten palvelinvalmistajien laatuun. Tuuletinratkaisujen vuoksi Osborne on noin neljä kertaa äänekkäämpi kuin vertailun hiljaisimmat mallit. Myös virrankulutus on suuri. Sama ilmiö näkyy hallinnassa. Mukana on komponenttivalmistaja Supermicron hallintaohjelma. Se on kohtalaisen laaja, mutta toteutukseltaan vaatimaton.

Lenovo Thinkserver TS100

Murrosvaiheen palvelin
+ Hinta, hiljainen, vähävirtainen
– Suorituskyky, hallinta
7,1
1707€

Lenovo osti ensin IBM:n pc-valmistuksen Think­pad-malleineen, ja seuraavaksi vuoroon tulivat palvelimet. Ulkoisesti Lenovo Thinkserverin erottaa perinteisestä IBM:stä vain uusi logo koneen etupaneelissa. IBM jatkaa järeiden palvelimien valmistusta, ja Lenovo keskittyy edullisimpiin malleihin.

Aluksi meneillään näyttää kuitenkin olevan murrosvaihe, jossa Lenovo joutuu kehittämään uusia tekniikoita. Lenovon hallintaohjelmat ovat vielä osin puutteellisia, ja esimerkiksi päivitysohjelmisto ei ollut heti käytössä. Lenovo on kuitenkin täydentämässä hallintaohjelmien palettia.

Myönteistä on se, että Lenovo on fyysisesti hyvin suunniteltu ja kone oli vertailun hiljaisimpia ja vähävirtaisempia. Lenovo oli myös vertailun edullisimpia, joskin palvelimen suorituskyky oli pettymys. Lenovolla on hyvä mahdollisuus nousta perinteisten palvelinvalmistajien rinnalle, kunhan hallintaohjelmat saadaan kuntoon.

Toimituksen valinta: Fujitsu Primergy TX150 S6
Fujitsu Primergy TX150 S6 on tasapainoisen varma kokonaisuus. Palvelin on laadukas peruskone pienelle yritykselle. Palvelin on myös hiljainen, ja sen virrankulutus on pieni.

Mittaukset: Tero Mäkikangas • Aloituskuva: Timo Simpanen • Kuvat: Mikko Hannula