Puhutteko globishia?
Puhutteko globishia?
Hyvää syksyn alkua! Suomessa kesä loppuu koulun alkuun, ainakin monien matkailukohteiden mielestä. Parasta loma-aikaa viettävät eurooppalaiset pääsevät näkemään suljettuja portteja monessa paikassa. Ehkä eurooppalaisia matkalijoita ei ole tarpeeksi pitämään kohteita auki. Suljettuihin kohteisiin heitä on vaikea houkutella lisää.
Siltani matkailusta tietotekniikkaan on kieli. Kuuntelin kesällä YLE Mondoa. Erinomainen palvelu, kiitokset siitä! Avartavaa kuunnella, miltä maailma näyttää esimerkiksi Australiasta tai Etelä-Afrikasta katsottuna. Lisäksi hyvä tapa alkaa palauttaa mieleen unohtuneita kieliä. Pääsin mukaan kesken mielenkiintoisen ohjelman, jossa käsiteltiin uutta ”kieltä” nimeltä globish.
Globish on englantia, jota puhutaan muuna kuin äidinkielenä. Tarkan määritelmän mukaan siinä käytetään ainoastaan 1500 englannin yleisintä sanaa. Käsitteen lanseerasi – mielenkiintoista kyllä – ranskalainen Jean-Paul Nerriere, IBM:stä eläkkeelle jäänyt markkinointijohtaja.
Samaa aihetta käsittelee varsin kiinnostavasti David Graddol British Councilin julkaisussa, joka löytyy osoitteesta www.britishcouncil.org/learning-research-english-next.pdf. Sen mukaan yksi syy englannin yleistymiseen on, että englanninkieliset maat tilaavat yli 60 prosenttia outsourcing-hankkeista, joita tehdään sitten muun muassa Kiinassa ja Intiassa.
Samoihin maihin siirtyvät myös tutkimus- ja tuotekehityshankkeet, joissa kielenä on jälleen englanti. Matkailussa yli 70 prosenttia kommunikoinnista käydään englanniksi kahden muuta kuin englantia äidinkielenään puhuvan välillä.
Webissä englanti on edelleen yleisin kieli, mutta suurin osa webistä on muuta kuin englantia. Web 2.0:n yhteisöllisyys muuttaa kielten merkitystä vieläkin enemmän, sillä yhteisöt keskustelevat omalla kielellään. Kiina, espanja, japani, ranska, saksa, arabia ja portugali ovat suuria kieliä Web 2.0:ssa.
Tuotteen tai palvelun myyjän kannalta aivan yhtä tärkeä kieli voi olla vaikkapa puola, jonka lähes 40 miljoonaa ihmistä ovat varsin iso markkina. Webissä puolalaiset yhteisöt keskustelevat keskenään puolaksi siitä, mitä kannattaa ostaa. Eikä sekään ole aivan suoraviivaista: keskustelun kieli riippuu myös aiheesta. Kulutustavaroista puhutaan omalla kielellä, monesta tietotekniikan aiheesta sen sijaan englanniksi – tai pikemminkin tietotekniikan globishiksi.
Sama juttu bloggaamisessa. Saksalainen bloggaaja mietti, pitäisikö blogata omalla kielellään saksaksi, jolloin lukijakunta on suppeampi, vai vieraalla kielellä englanniksi, jolloin tavoittaa paljon suuremman osan maailmasta. Molempiin aika ei välttämättä riitä, eikä ajatusten ilmaiseminen vieraalla kielellä ole aina yhtä selkeää kuin omalla kielellä. Konekäännös ei vielä vähään aikaan tuo ratkaisua tähän ongelmaan.
Ammattikieliä on ollut aina. Yksi USA:n ilmavoimien ensimmäisistä naispuolisista everstiluutnanteista kertoi, miten he työkavereiden kesken totesivat: ”Let’s speak Air Force”, jos ei tarvinnut välittää siitä, ymmärsivätkö maavoimien tai laivaston ihmiset, mistä oli kysymys. Lääkäreillä on latina, rahoitusmaailmalla oma ammattienglantinsa. Ammattikielen globish riittää hyvin tietojen siirtämiseen asiantuntijoiden kesken, mutta muille se on lähes käsittämätöntä.
Tietotekniikassa englantia voisi pitää riittävänä kielenä. Yritysten välisessä toiminnassa se pitääkin pitkälti paikkansa, mutta kuluttajien maailma on toisenlainen. Yritysten sisälläkään englanti ei ole täysin itsestään selvä valinta.
Pelkästään hallitustyöskentelyssä kieli tuottaa joskus yllätyksiä. Ulkomainen hallituksen jäsen tuo tärkeää asiantuntemusta, mutta jos muiden jäsenten on vaikeaa keskustella englanniksi, monia muita etuja voi jäädä saavuttamatta.
Oman lisänsä tuovat myös aikaeron aiheuttamat aikatauluongelmat, puhelinkokouksissa katkeilevat yhteydet tai lentokoneiden myöhästelemisestä aiheutuvat kokousten siirrot; osaan niistä erilaiset etäläsnäolon ratkaisut tosin tuovat helpotusta. Tämä ei tarkoita, että en kannata ulkomaisten hallitusten jäsenten valitsemista, päin vastoin. Pitää vain olla realisti ja ottaa sen vaikutukset huomioon riittävän laajasti.
Mitä kieli tarkoittaa tietotekniikkayritykselle? Englanti voi olla tarpeeksi, joskus jopa globish voi riittää. Kuluttajayhteisöissä toimittaessa kieli on valittava yhteisöjen mukaan. Parhaimmillaan yhteisön voi valjastaa tuottamaan kieliversioita; Microsoft Developer Networkin Brasilian wiki on brasilialaisten itse tuottama, ei käännös. Wikipediasta on lukuisia kieliversioita.
Web 2.0:ssa kielet kukoistavat. Yritys voi nähdä ne ikävänä kustannuksena tai erinomaisna mahdollisuutena.
Ai niin, globishin web-sivu www.jpn-globish.com on pääosin ranskaksi, totta kai.
