Ekotuotteita etsimässä

Kysyimme tusinalta it-yritykseltä, mikä on vihreintä juuri nyt.

Autoja ja tietokoneita vertaillaan usein toisiinsa. Yhdessä suhteessa autot ovat edellä: Syyskuun puolivälissä Kuluttajavirasto, Autotuojat ja Autoalan keskusliitto pääsivät sopimukseen ympäristöväittämien esittämisestä autojen markkinoissa. Tietotekniikka-alalta tällainen yksimielisyys on vielä kaukana.

Kirjoittamalla Googleen hakusanoiksi Green ICT saa ruudulleen tietotulvan, jonka jäsentämiseen riittää harvan innostus ja vielä harvemman maksetut palkkatunnit. Vihreys on muuttunut ylevästä arvosta nopeasti kasvavaksi liiketoiminnaksi, johon pyrkivät mukaan kaikki, jotka suinkin kynnelle kykenevät.

Vihreästä tietotekniikasta tienaa nykyään leipänsä kirjava joukko toimijoita. Mukaan mahtuu vilpittömällä mielellä ympäristöarvoista huolestuneita tutkijoita, rahastavia konsultteja ja tuomiopäivää julistavia profeettoja. Viherpesua harjoittavia helppoheikkejä löytyy aivan kunniallisten yritysten markkinointiosastoilta. Ympäristövastuunsa kantavan asiakkaan ongelmana on erottaa nämä tahot toisistaan.

Monissa tutkimuksissa syyllistetään tietotekniikka-alaa lentoliikenteen veroiseksi energiankuluttajaksi. Toisaalta usein korostetaan tietotekniikan avulla voitavan säästää muilla aloilla tapahtuvaa energian tuhlausta.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi olisi mukaan otettava energian ohella muitakin tekijöitä. Laitteiden valmistuksessa käytettävien myrkyllisten tai vaikeasti saatavien raaka-aineiden tuottaminen ja käsittely kuluttaa ympäristöä. Samoin tekevät laitteiden romutuksen jälkeen tapahtuva materiaalien erottelu, kierrätys ja loppusijoitus.

Vihreyden lippulaivat

It-alan tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutusten arviointi on vielä lapsenkengissään. Vihreiden tuotteiden markkinoinnissa keskitytään mielellään yksittäisiin ympäristöä säästäviin tekijöihin ja jätetään tuotteen muut ominaisuudet huomiotta.

Usein itse tuotteen tai palvelun vihreyteen ei kiinnitetä lainkaan huomiota, vaan korostetaan sen avulla säästyttävän joltain ilmeiseltä ympäristönkuormitustekijältä. Laskelmissa oiotaan usein mutkat suoriksi tai syyllistytään selviin ylilyönteihin, jolloin ne kääntyvät esittäjäänsä vastaan.

Selvittääksemme, millaisilla lähestymistavoilla suomalaiset yritykset vihreätä liiketoimintaa tekevät, lähestyimme tusinaa johtavaa tietotekniikka-alan yritystä Suomessa. Mukaan mahtui niin ulkomaisten yritysten Suomen toimipisteitä kuin supisuomalaisiakin yrityksiä. Valitsimme mukaan laite- ja ohjelmistovalmistajien lisäksi myös palveluyrityksiä.

Pyysimme yrityksiä nimeämään tuote- tai palveluvalikoimastaan yhden esimerkin, jonka toimittaja haluaisi nostaa esille erityisen hyvin ympäristönäkökohdat huomioon ottavana. Pyysimme myös perustelemaan valinnan ympäristöystävällisyyden mahdollisimman monet näkökohdat huomioon ottavalla laskelmalla. Moni kysymys jäi kuitenkin vielä auki.

Kerro kerro tilasto, ken on maassa vihrehin

Yritysten vihreyttä voi mitata monella tavalla. Tärkeitä markkinointikeinoja ovat eri maissa noudatettavat ympäristönormit, joita laitevalmistajien on pakko noudattaa. Kaukaisten maiden normien noudattaminen, etuajassa täytetyt normit ja oma-aloitteiset ympäristöaloitteet ovat osa globaalien yritysten markkinointiviestintää. Johtavat valmistajat pystyvät myös aina kaivamaan esiin jonkin tilaston, jonka perusteella juuri he ovat vihreimpiä.

Tämä ei tietenkään ole paha asia, kertoohan se yritysten heränneen ympäristötietoisuuteen. Asiakkaan kannalta hankalaa on tilastoista puuttuva yhteismitallisuus.

Esimerkiksi Greenpeace julkaisee neljännesvuosittain Guide to Greener Electronics -tilastoa (greenpeace.org/electronics), jossa mitataan 18 kulutuselektroniikan tuottajan vihreyttä myrkyllisten kemikaalien, kierrätyksen ja energiatehokkuuden perusteella. Yritysten sijoitukset listalla ovat saattaneet vaihdella hurjasti tilaston peräkkäisissä julkaisuissa.

Greenpeace on muutellut tilastointiperusteitaan matkan varrella useaan otteeseen. Muutokset yrityksen lähivuosien suunnitelmissa ja jopa tiedotuspolitiikassa saattavat vaikuttaa sijoituksiin huomattavasti. Onneksi Greenpeace dokumentoi tilastointinsa perusteet huolellisesti.

Digilehti ei olekaan aina vihreä

Lähes itsestäänselvyytenä pidetään, että tietotekniikka säästää ympäristöä muuttaessaan monia materiaalisia prosesseja sähköisiksi. Puunhalaajanörttien mielestä esimerkiksi uutisten lukeminen netistä pelastaa pahan paperiteollisuuden uhkaamat metsät.

Tätä nimenomaista kysymystä on selvitetty Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2007. Tutkimuksessa vertailtiin tietokoneella netin kautta luettavan digilehden ympäristövaikutuksia muun muassa painettuun sanomalehteen Euroopan oloissa.

Lopputulos oli, että digilehti voitti paperin, jos sitä luettiin kymmenen minuuttia päivässä, mutta osat vaihtuivat lukuajan kasvaessa puoleen tuntiin. Digilehteä tietokoneen ruudulta luettaessa kuluu paljon energiaa, kun taas paperilehden ympäristökuormitus painottuu paperin valmistukseen, lehden painamiseen ja kuljetuksiin.

Ruotsissa tosin vesivoimalla tuotetun sähkön ympäristöystävällisyys käänsi puntit digilehden eduksi vielä puolen tunnin lukuajallakin. Koko perheen voimalla aamukahvin ääressä luettu sanomalehti sai joka tapauksessa synninpäästön.

Raporttia kritisoitiin muun muassa siitä, että laskelmissa käytetyt tietokoneet olivat kohtalaisen energiasyöppöjä. Tutkijat julkaisivatkin tänä vuonna päivityksen, jossa laskelmat oli tehty käyttäen nykyaikaista energiatehokasta pöytäkonetta ja matkamikroa.

Laskelmiin otettiin nyt mukaan myös aiemmasta tutkimuksesta puuttunut tiedonsiirtoon kuluva energia. Huomioon otettiin sekä kuluttajan internetpäätelaitteen, itse internetin että mediatalon palvelinten kuluttamasta energiasta yksittäisen lehden lukemisen osuus. Vertailun lopputulos ei sanottavasti muuttunut vuoden 2007 laskelmista.

Tutkijat huomauttivat lopuksi, että laskelmista puuttuvat vielä elektroniikkaromun kierrätyskulut ja haitallisten aineiden ympäristökuormitus.

Laskut sähköisiksi

It-palveluyritys Logica valitsi vastuullisempaa ja vihreämpää liiketoimintaa tukevista asiakasratkaisuistaan esimerkiksi verkkolaskutuksen ulkoistuspalvelu Rondon. Kokonaisuuteen sisältyy sähköisen laskutuksen, dokumentoinnin, kierrätyksen, arkistoinnin ja laskujen perinnän palvelut.

Kokonaisuuteen sisältyy paljon turhia työ-, materiaali-, kuljetus- ja tilakustannuksia poistavia yksityiskohtia, joilla Logica pystyy perustelemaan järjestelmään tehdyn investoinnin kannattavaksi.

Kaikilla näillä on epäilemättä ympäristövaikutuksensa; esimerkiksi 200 gigatavun tallennuskapasiteetin Logica kertoo sovelluksessaan vastaavan 4,3 hyllykilometriä paperitulosteita. Valitettavasti Logicalla ei ollut esittää kulusäästöjen lisäksi suoranaisia ympäristönäkökohdista tehtyjä laskelmia.

Palvelun ympäristöhyödyt vaikuttavat ilmeisiltä, mutta kuka tekisi kaikki osapuolet huomioon ottavan ympäristöselvityksen, joka kattaisi laskun koko elinkaaren? Jos laskun saava pienyritys tulostaa kopion omaan kirjanpitoonsa, energiaa kuluu taatusti enemmän kuin datakeskuksen suurtehotulostin yhtä laskua kohti käyttäisi.

Etäluenta säästää ajoja

Teleyhtiö Soneran valinta oli kulutusmittareiden etäluentapalvelu esimerkkiasiakkaana energiayhtiö Vattenfall.

Vattenfall kertoo laskeneensa vuosittain säästyviksi hiilidioksidipäästöiksi 708 tonnia. Säästöt tulevat siitä, että määrämuotoisia mittariluentoja ei enää käydä tekemässä asiakkaan luona vaan kulutustiedot saadaan automaattisesti verkon kautta.

Paikan päällä joudutaan käymään vain vikatilanteissa, mutta etäluettavat mittarit säästävät myös tässä: Vikapaikka tiedetään tarkasti, eikä huoltomies joudu ajelemaan ympäriinsä vikaa etsimässä. Tästä koituva nettosäästö on mukana yllä olevassa luvussa.

Uusimiskäynneistä aiheutuvat kertaluontoiset hiilidioksidipäästöt ovat lisäksi olleet noin 400 tonnia. Tietoliikenneverkon päästöt eivät ole mukana laskelmassa, koska kapasiteetin lisäyksiä ei ole tarvittu ja mittarit luetaan aikana, jolloin muuta liikennettä ei juurikaan ole.

Perusteellisesta laskelmasta jää enää kaipaamaan itse mittarilaitteistojen (uusien ja romutettavien) aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Kirjoittajan kodin sähkömittari on toiminut ilman huoltoja 1960-luvun alusta – mikä lienee digitaalitekniikalla toteutettujen etäluettavien mallien elinikä?

Viimeisen watin metsästäjät

Sekä Dell että Fujitsu nostivat tuotevalikoimastaan vihreimmiksi vähävirtaiset näytöt.

Dellin 22-tuumainen G2210- näyttö kuluttaa virransäästötilassa vain 0,15 wattia, ja sitä myydään muutenkin ympäristöargumentein. Kielletyistä myrkyistä vapaa, kierrätettävistä materiaaleista valmistettu näyttö, pakkaukset ovat kierrätettäviä ja vähän tilaa vieviä ja niin edelleen.

Fujitsu panee vielä paremmaksi. Sen Scenicview Premium Line ECO -näytöt eivät kuluta sähköä virransäästötilassa lainkaan. Näytön virtalähde sammuu kokonaan herätäkseen digitaalisen tai analogisen näyttöliitännän kautta tulevasta sähköisestä impulssista.

Fujitsulla on valikoimissaan myös oman tarkastelunsa arvoinen nollan watin pc, mutta näyttö ei vaadi Fujitsun tietokonetta virtaa säästääkseen. Nollan watin tilasta näyttö herää myös kilpailijoiden koneisiin kytkettynä.

Dell ja Fujitsu ovat etukenossa yleiseen kehitykseen nähden. Suomi on Euroopan unionin mukana kieltämässä vuoden 2011 alusta sellaisten mikrotietokoneiden, näyttöjen ja muiden vastaavien elektroniikkalaitteiden myynnin, jonka virrankulutus virransäästötilassa ylittää kaksi wattia. Vuoden 2013 alusta raja laskee yhteen wattiin.

Liikkuvat osat pois levyistä

Tallennusjätti EMC valitsi vihreäksi kärkituotteekseen flash-levyt. Nämä ilman liikkuvia osia toimivat tallennuslaitteet kuluttavat merkittävästi vähemmän energiaa perinteisiin pyöriviin levyihin verrattuina.

Kapasiteettiin suhteutettuna tämän päivän flash-levyt kuluttavat EMC:n mukaan 38 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset levyt. Suorituskyvyn suhteen energiatehokkuusylivoima on vielä selvempi: saman määrän iopseja saa flash-levyistä 98 prosentilla siitä energiasta kuin perinteisistä levyistä.

Pelkät levyt eivät kerro koko totuutta. Tallennusjärjestelmätasolle vietynä 36 teratavun EMC Clariion CX4 -esimerkkikokoonpano kuluttaa perinteisin levyin 3,32 kW ja flash-levyin 1,69 kW. Lämmöntuottoluvut ovat vastaavasti 10 600 Btu/h ja 5 300 Btu/h. Jäähdytettävää tehoa on 1630 wattia vähemmän.

Molempien levyjen käyttöiäksi arvioidaan tallennusjärjestelmissä viisi vuotta, mutta flash-levyt maksavat vielä noin kahdeksan kertaa perinteisten levyjen hinnan. Käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksista EMC:llä ei ole tarkempaa tietoa, kuin että kaikki levyt täyttävät (tietenkin) RoHS-normin.

Flash-levyjen hintojen nopea lasku jarruttaa epäilemättä konesalien energiankulutusta lähivuosina.

Blade-palvelimilla tehoa

IBM ja Hewlett-Packard valitsivat molemmat vihreytensä lippulaivaksi korttipalvelimet. Argumentit olivat molemmilla samansuuntaisia: blade-kehikossa päästään erillispalvelimia vähemmillä virtalähteillä, jäähdytys on tehokkaampaa ja laitteistoille sovitetut hallintaohjelmistot tasaavat tehonkulutusta ja lämmöntuottoa laitekehikoiden puitteissa ja niiden välillä.

Järjestelmät hyödyntävät Intelin uusimpia teknologioita, kuten joutilaiden suoritinydinten sammutusta alhaisen kuormituksen aikana. Kehikoihin ripoteltujen sensorien avulla on mahdollista seurata laitteiston lämmönkehitystä ja ohjata yksittäisiä laitekomponentteja, kuten tuulettimia, ja hallintaohjelmistoilla voidaan rajoittaa yksittäisten palvelinten käyttöastetta ylikuormitus- ja kuumenemistilanteiden estämiseksi.

HP laskee, että korvaamalla 40 kolmen vuoden takaista räkkipalvelinta neljällä uusimman tekniikan mukaisella blade-järjestelmällä asiakas voi laskea konesalinsa tehonkulutusta jäähdytyskulut mukaan lukien 83 prosentilla. IBM korvaa omassa laskelmassaan 184 vuoden 2005 palvelinta 21 nykypalvelimella ja päätyy 92 prosentin vuotuisiin energiansäästöihin.

HP todistelee Proliant Bladesystemsiensä energiatehokkuutta niiden menestyksellä riippumattomissa Specpower-testeissä. IBM taas korostaa Blade Centereidensä hyvää menestystä superkoneiden energiatehokkuutta mittaavalla Green500-listalla.

AC floppaa, DC rokkaa

Tehonsyöttöjärjestelmiä valmistava suomalainen Efore valitsi vihreäksi ratkaisukseen tasasähköön perustuvan ups-järjestelmänsä. Yhtiön toimitusjohtaja Reijo Mäihäniemi selvittää, että koko nykyinen vaihtovirtaan perustuva sähkönjakelu- ja syöttöjärjestelmä tuhlaa suunnattomat määrät tehoja asiakaspäässä.

Vaihtosähköllä on etunsa sähkön kaukosiirrossa, mutta sähköä kuluttavat laitteet kodinkoneista tietokoneiden komponentteihin käyttävät lähes poikkeuksetta tasasähköä. Ac/dc-muuntimia käytetään niin palvelinten teholähteissä kuin kännyköiden latureissa. Led-tekniikan yleistyessä myös valaistus siirtyy tasavirtaan.

Tasasähkön jakeluyksiköt, muuntimet ja virtalähteet ovat tekniikaltaan yksinkertaisempia ja hyötysuhteeltaan parempia kuin vaihtosähköä käyttävät. Keskeytymättömän virransyöttöjärjestelmän akuista saadaan tasasähköä. Ympäristöystävälliset energiantuotanto- ja varastointitekniikat kuten aurinkokennot, tuulivoimalat ja polttokennot tuottavat tasasähköä. Edestakaiset dc/ac- ja ac/dc-muunnokset aiheuttavat turhia tehohäviöitä.

Siirtymällä tasasähkön käyttöön koko datakeskuksessa voidaan Mäihäniemen mukaan päästä jopa 28 prosentin energiansäästöihin. Massamarkkina ei ole vielä auennut, koska tietokonevalmistajien laitteet on suunniteltu vaihtosähkölle ja toimitusten painopiste on vielä asiakaskohtaisissa järjestelmissä. Erityisesti telecom-puolella ollaan Mäihäniemen mukaan jo herätty tasasähkön etuihin

Kiinteistöjen energia kuriin

Tietoliikennelaitteiden valmistaja Cisco Systems ei lähtenyt näpertelemään konesalin tai omien tuotteidensa virrankulutuksen kanssa, vaan kohdisti katseensa koko rakennukseen. Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan toimistorakennukset kuluttavat peräti 70 prosenttia maassa käytetystä energiasta.

Ciscon vastaus on uusi Energywise-konsepti. Sen avulla voidaan mitata verkkoinfran ja verkkoon liitettyjen laitteiden virrankulutusta ja säätää sitä asetettujen käytäntöjen mukaan. Cisco näkee ratkaisulleen potentiaalia it-laitteiden ohella myös kiinteistöjen energianhallinnassa.

Loppukesästä yhtiö julkistikin Building Mediator -tuotteen, jonka avulla Ciscon hallintaohjelmisto voi kommunikoida taloautomaatiojärjestelmien kanssa. Liittämällä kaikki energiaa kuluttavat laitteet ip-pohjaiseen verkkoon voitaisiin luoda pohja tulevaisuuden kiinteistöjen energiansäästölle.

Valvonnan ja ohjauksen kehittäminen ei silti ole hetikään ainoa kohta, jossa rakennusten energiatehokkuutta voisi parantaa. Konesalien lämmöntuoton talteenotto on nykyisin peräti heikosti toteutettu. Useimmat datakeskukset puhaltavat jäähdytysjärjestelmiensä poistoilman suoraan katolle. Suomen IBM on pyrkinyt tekemään asialle jotain ja lämmittää Munkkiniemen toimitalonsa autotallin konesalin tuottamalla lämmöllä. Sielläkin lämmöntuotosta saadaan talteen enintään neljännes, eikä autotallia tarvitse lämmittää kesäisin

Virtualisoinnilla palvelimet tehokäyttöön

Vaikka kysyimme kultakin valmistajalta vain heidän kaikkein vihreintä tuotettaan, monella oli vaikeuksia valita yhtä muiden edelle. Rinnalle edellä lueteltujen kanssa ehdottivat virtualisointia IBM, HP, Microsoft ja EMC. Jälkimmäisen tytäryhtiö Vmware saa kunnian liputtaa virtualisoinnin vihreyden puolesta.

Virtualisoinnin potentiaali ympäristökuormituksen vähentämiseen onkin kiistaton. Kun vajaakäytöllä olevista palvelinlaitteista siirretään palvelut yhteen tehomyllyyn, säästetään niin laitteistojen materiaalikuluissa kuin niiden energiakulutuksessa. Talouslaman ohella virtualisointi on varmasti yksi taustatekijä palvelinten myynnin romahduksessa tänä vuonna. IDC:n mukaan palvelinmyynti laski tämän vuoden toisella neljänneksellä 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tälläkin itsestäänselvyydellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Siirtyminen entistä tehokkaampiin palvelimiin nostaa laitetiheyttä datakeskuksissa. Vmwaren tutkimuksen mukaan yhden laitekehikon virrankulutus nousee ensi vuoteen mennessä viisinkertaiseksi vuoden 2003 viidestä kilowatista. Tämä pakottaa uusimaan konesalien virransyöttö- ja jäähdytysjärjestelmiä, jotka nykyisellään kuluttavat yli puolet konetehosta.

Sanomattakin on selvää

Ohjelmistoyhtiö Microsoft ja it-alan palveluyritys Tieto valitsivat vihreimmäksi tuotteekseen monien ympäristöjärjestöjenkin vihreäksi ylistämän palvelun: yhdistetyn viestinnän. Rahaa säästyy ja ympäristö kiittää, kun väki etäneuvottelee oman työasemansa ääressä sen sijaan, että istuisi paperit mukanaan tuntikausia autossa tai lentokoneessa.

Rahalliset säästöt on helppo esittää laskelmina. Ympäristöhyödyt ovat sen sijaan niin ilmeisiä, ettei kumpikaan toimittaja ollut katsonut tarpeelliseksi laatia väitteidensä tueksi varsinaisia laskelmia. Matkakilometreistä säästyviä hiilidioksiditonneja on arvioitu monissakin asiakascaseissa ja tutkimuksissa, mutta yhdistetyn viestinnän itsensä aiheuttamaa ympäristökuormitusta on tutkittu todella vähän.

Videoneuvottelun nettovaikutusta on selvitetty japanilaisen NTT:n vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa, jonka mukaan 115 minuutin mittainen videoneuvottelu tuotti 400 kilogramman hiilidioksidipäästöt verrattuna 2000 kiloon, jonka olisi tuottanut 625 lentokilometriä vaatinut kasvokkain käyty neuvottelu. 90 prosenttia videoneuvottelun päästöistä aiheutui säästyneellä ajalla ja rahalla toteutetuista muista aktiviteeteista!