Ajankohtaista
Tietoturva muuttaa pc:stä nettiin
Uusia haittaohjelmia syntyy niin paljon, että työasemien tietoturva kaipaa uutta suuntaa.
TERO LEHTO
Nettiliikenne kasvaa kovaa vauhtia, ja internetissä liikkuu entistä enemmän isoja tiedostoja. Samalla uusia haittaohjelmia syntyy tällä hetkellä jopa 70 000 päivässä. Taiwanilaisen tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja David Perry sanoo, että koko työasemien tietoturva on ajateltava uudelleen.
David Perry vieraili Helsingissä matkallaan hakkerikonferenssiin Viroon. Hän on arvostettu puhuja tietoturvatapahtumissa; matkapäiviä kertyy yli 200 vuodessa.
”Kaistantarpeen valtava kasvu on tukehduttamassa asiakasohjelma- ja palvelinmallin. Tämän seurauksena laskenta siirtyy yhä enemmän työasemista verkkoon. Haittaohjelmatkin ovat kooltaan megatavuluokkaa, jopa 50 megatavua. Ne ovat isoja ja kehittyneitä.”
Haittaohjelmien julkaisuvauhti myös kasvaa. Tämän vuoden alusta lähtien niitä on syntynyt 50 miljoonaa, Trend Micro arvioi. ”Määrä saattaa kasvaa miljoonaan päivässä. Tämä johtuu toiminnan ammattimaisuudesta.”
Tunnistetiedostot paisuvat
David Perryn mukaan haittaohjelmien kehittäjien tavoite on julkaista uutta koodia niin nopealla tahdilla, että torjuntaohjelmien allekirjoitus- ja kuvaustiedostoja ei voida pitää ajan tasalla. ”Ne ovat kooltaan noin megatavun, ja keskivertokäyttäjä voi saada päivityksen 50 kertaa. Voimme joutua siirtämään käyttäjälle 50 megatavua päivässä.”
Perryn mukaan ratkaisu on se, että tietoturvaa siirretään verkkoon. Tiedostot luokitellaan epäluotettaviksi, luotettaviksi tai verkossa tehtävää tarkistusta kaipaaviksi. Työasemalta ei lähetetä epäilyttävää tiedostoja, vaan crc-tarkistuksen perusteella saatu tarkistussumma (hash-tiedosto). Yhtiö kutsuu tätä File Reputation Serviceksi eli ”tiedoston mainepalveluksi”.
Kyse ei ole kuitenkaan aivan uniikista keksinnöstä. F-Secure hyödyntää verkkopohjaista tiivistyssummien analysointia jo uudessa Internet Security 2009 -paketissaan ja Client Security 8.0 -ohjelmistossa yrityskäyttäjille.
”Verkossa tehtävä analyysi täydentää paikallisesti tehtävää laskentaa. En usko, että paikallisten tunnistetiedostojen käyttö loppuu koskaan kokonaan”, arvioi tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen F-Securesta. Tiedostot saavat riskiluokituksen, ja jos se on riittävän korkea, kaikkia käyttäjiä voidaan varoittaa avaamasta tiedostoja.
David Perry sanoi, että Trend Micro pystyy siirtymään laajasti verkkopohjaiseen mallin yritystuotteissaan noin vuodessa ja muissa tuotteissa kahdessa vuodessa. Uuteen kuluttajien Internet Security -pakettiin (palomuuri, virustorjunta ja niin edelleen) File Reputation -ominaisuus on tulossa ensi vuonna.
Myös McAfee ilmoitti äskettäin siirtyvänsä uudenlaiseen verkkopohjaiseen tiedostojen tarkistukseen työasemien kuormituksen vähentämiseksi.
Varas vie vain tiedot
David Perryn mukaan moni väheksyy tietoturvaohjelman tarvetta Windowsissa, koska ei ole havainnut koneensa hidastuneen tai mitään rikotun. Trend Micro on arvioinut valtaosan uudesta haittakoodista tietoja varastaviksi haittaohjelmiksi.
USA:ssa tietokoneiden sisältö kiinnostaa jo usein enemmän kuin itse kone. Perry kertoi vierailleensa Los Angelesin poliisin takavarikkotiloissa, joissa oli satoja löytyneitä kannettavia. ”Varasliigat kopioivat koneista arvokkaat tiedot ja hylkäävät sitten koneet.”
Vihreä it on säästöä ja tehokkuutta
Puheet vihreästä it:stä saavat jotkut näkemään punaista, ei vihreää. Asian ydin on silti järkevä ja käytännönläheinenkin.
ARI KARKIMO
”Konkreettisimmillaan kyse on vain tehokkuuden parantamisesta ja kustannusten leikkaamisesta”, muistuttaa Gartnerin tutkimusjohtaja Rakesh Kumar. Hän kävi syyskuussaa puhumassa Sunin Eco Innovation Iniative -seminaarissa Dipolissa.
”Pari vuotta sitten vihreä it ei aiheena olisi kiinnostanut yhtään. Nyt tämä tilaisuus varattiin täyteen muutamassa päivässä”, Suomen Sunin toimitusjohtaja Hannu Nyländen huomautti.
Gartner jakaa vihreyden nimissä tehtävät teot nopeasti hoidettaviin, ei niin kiireellisiin sekä sitten joskus hoidettaviin. Energiankulutuksen ja datakeskusten kanssa tehtävä työ on sellaista, johon pitäisi tarttua välittömästi.
Hieman pidemmällä tähtäyksellä voidaan esimerkiksi pyrkiä muuttamaan ihmisten asenteita ja käyttäytymistä. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi käyttämättömien laitteiden sammuttaminen ja videokokouksiin siirtyminen.
Hiilikuormituksen vähentäminen ja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat asioita, jotka konkretisoituvat vasta myöhemmin.
”Vihreyteen ajaa yleensä pyrkimys säästöihin. Kannattaa muistaa, että siihenkin pitää sijoittaa rahaa. Tärkeää on siis kyetä osoittamaan säästöjen ja sijoitusten suhde. Yleensä ainakin aluksi rahaa menee enemmän kuin säästyy. Esimerkiksi vihreän datakeskuksen perustamiskulut ovat 15–20 prosenttia [perinteistä] korkeammat, vaikka sen käyttäminen tuleekin ennen pitkää edullisemmaksi”, Kumar kertoo.
Onko vihreys hypeä?
”Se on täyttä totta ja sitä halutaan toteuttaa, kun vihreydellä tarkoitetaan pyrkimystä tehokkuuteen ja säästöihin. Jos aletaan puhua ympäristövastuusta, ollaan lipsuttu hypen puolelle. Kaikki nopeasti toteutettavat vihreät it-hankkeet liittyvät juuri kuluissa säästämiseen”, Kumar painottaa.
Hän toteaa, että ympäristötekijöitä käytetään markkinoinnissa ja yritykset yrittävät yhdistää vihreään aaltoon tuotteitaan, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. ”Näin tehdään vain hallaa asialle. Asiakkaat ovat fiksuja, ei heitä kannata yrittää huijata vaan antaa oikeaa tietoa.”
Hetken miettimisen jälkeen Rakesh Kumar ottaa Googlen esimerkiksi vihreydellä ratsastavista.
”Google puhuu paljon vihreydestään, mutta se ei anna mitään tietoja esimerkiksi edistyksellisiksi ja vihreiksi kehumistaan datakeskuksista. He voisivat olla avoimempia, ja jos heillä on hyviä ideoita, jakakoot ne muillekin”, Kumar haastaa.
Ihan kivaa, kunhan se ei maksa
Ympäristöä on mukava säästää, mutta omien rahojen säästäminen ajaa usein ohi tuon jalon pyrkimyksen. Rakesh Kumar arvelee, että eurooppalaiset ovat valmiita maksamaan hieman vihreyslisää, jenkit eivät. Ikävä kyllä tietotekniikkalaitteiden suunnittelua johdetaan pitkälti amerikkalaisista pääkonttoreista.
”Jos vaakakupeissa on vihreys ja raha, raha painaa enemmän. Ihmiset ovat valmiita maksamaan virheämmästä tuotteesta muutaman prosentin ylimääräistä, ei enempää. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, jos asiaan liittyy muita tekijöitä, esimerkiksi sosiaalinen hyväksyntä”, Kumar toteaa.
Hänen mukaansa suuret amerikkalaiset tietotekniikkavalmistajat eivät ole hirveän kiinnostuneita esimerkiksi ympäristöystävällisten materiaalien käyttämisestä. ”Ne toki noudattavat eurooppalaisia säädöksiä tänne tuotavissa laitteissa. Kehittyvillä markkinoillakaan ei haluta maksaa yhtään ylimääräistä vähemmän haitallisista materiaaleista, joten niitä ei käytetä sinne menevissä laitteissa”, Kumar kertoo.
Kasvu silti vihreää
Maailman it-kasvu painottuu yhä enemmän niin kutsutuille kehittyville markkinoille, joten niissä tehtävillä ratkaisuilla on suuri merkitys.
”Esimerkiksi Intiaan rakennetaan paljon datakeskuksia, ja niissä vihreitä arvoja huomioidaan jo. Liiketoiminta kasvaa vahvasti, ja datakeskukset haluavat ulkomaisia asiakkaita. Palveluntarjoajat haluavat näyttää asiakkaiden silmissä edistyksellisiltä”, Kumar selittää.
”Siellä halutaan tehdä parempia datakeskuksia, kynnykseksi tulee usein se, onko niihin varaa”, hän toteaa.
Greenpeace ylistää uusia Ipodeja
Ympäristöjärjestö Greenpeace on usein moittinut Apple siitä, ettei se piittaa ympäristöstä laitteita suunnitellessaan – kauniista puheistaan huolimatta. Äsken julkistetut uudet Ipodit saavat kuitenkin täyden synninpäästön ja Apple kehut.
Järjestö kiittelee, että uusissa Ipodeissa on luovuttu vahingollisten kemikaalien ja materiaalien käytöstä.
Sen mukaan Ipod on hyvä esimerkki siitä, ettei elektroniikkaan ole pakko käyttää haitallisia aineita tehokkuuden ja kustannusten nimissä: virheämmät Ipodit ovat edullisempia kuin vanhemmat mallit.
Hintojen ja myrkkyjen lisäksi Apple on leikannut Ipodien kokoa. Greenpeace toivoo, että Apple jatkaa nyt löytämällään tiellä.
Acer haluaa pc-myynnin piikkipaikalle
KIM LEIDENIUS – BUDAPEST
Taiwanilainen Acer on vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla noussut kannettavissa mikroissa myydyimmäksi merkiksi Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan kattavalla Emea-alueella. Acerin osuus markkinoista oli Gartnerin laskelmien mukaan 22 prosenttia. Kakkoseksi jäi HP 20,5 prosentin osuudella. Dell, Toshiba ja Asus ottivat markkinoista 10–12 prosenttia. Viiden suurimman osuus markkinoista kasvoi ja oli yli kolme neljännestä.
Kannettavien ja pöytäkoneiden yhteenlasketussa myynnissä kärkiviisikko on sama, mutta kärkipari on vaihtanut paikkaa. Emea-alueella myydään tänä vuonna noin sata miljoonaa pc-mikroa, ja se on tänä vuonna kivunnut suurimmaksi ja nopeimmin kasvavaksi markkinaksi.
Tavoitteekseen Acer on asettanut nousun pc-mikrojen ykkösasemaan Emea-alueella vuonna 2009. Kannettavissa tavoitellaan 25 ja pöytäkoneissa kymmenen prosentin markkinaosuutta.
Acer uskoo pc-markkinoiden kasvavan seuraavat viisi vuota kaksinumeroisin prosenttiluvuin. ”Näette meidän kasvavan monimerkkistrategialla nopeammin kuin markkinat”, julisti yhtiön pääjohtaja Gianfranco Lanci Budapestissä pitämässä puheessaan.
Acer, Packard-Bell ja Emachines
Acerin liikevaihdon Lanci arvioi nousevan tänä vuonna 20 miljardiin dollariin (noin 13,7 miljardia euroa) ja toimitettujen mikrojen määrän ylittävän 30 miljoonaa.
Yhtiön tavoitteena on nousta johtavaksi pc-valmistajaksi vuonna 2011. Myyntimäärissä se vaatii 35 prosentin vuosikasvua.
Tämä on Lancin mukaan mahdollista profiloimalla Acerin omistamat tuotemerkit vastaamaan markkinoiden segmenttejä. Teknologian osto on lähestynyt kulutustavaroiden kauppaa ja tuotemerkillä on suuri vaikutus mielikuvaan. ”Ihmiset menevät kauppaan tunnustelemaan koneita. Kaupassa ei enää ole konsultoivaa myyjää, vaan tuotemerkin on myytävä itse itsensä.”
Acer tuotemerkki poistuu 399 ja 599 euron mikrojen hintaluokasta tehden tilaa edulliseksi mikroksi profiloituvalle Emachinesille. Packard Bell suunnataan kuluttajille ja Aceristä rakennetaan laadukkaan merkin tunnus.
Ensi vaiheessa yhdistetään merkkien materiaalihankinnat, myöhemmin suunnittelu. Packard Bellin myyntiorganisaatio säilyy itsenäisenä. Acerin ja Emachinesin -brändit hoitaa Acerin maaorganisaatio.
Hiiristä joka paikan höyliä
ARI SAARELAINEN – SEATTLE
Tähän asti on ollut utopiaa kuvitella, että hiiri toimisi ongelmitta sohvalla, kokolattiamatolla tai kivipintaisilla kahviloiden pöydillä. Ohjelmistojättiläisenä tunnettu Microsoft on kuitenkin ratkaissut eri pintojen haasteen, ja marraskuussa tulevat myyntiin ensimmäiset hiirimallit, jotka hyödyntävät uutta bluetrack-tekniikkaa liikkeen mittaamiseen.
”Ihmisillä ei ole enää tietokone pöydällä, vaan he pitävät kannettavaa mukanaan ja käyttävät sitä vaihtelevissa paikoissa. Tarpeet ovat muuttuneet. Siksi meillä on nyt tarjolla vallankumouksellinen tuote, joka toimii käytännössä kaikissa paikoissa, missä kannettavaa käytetään”, Microsoftin rautapuolen markkinointipäällikkö Barb Schwabe kehui julkistustilaisuudessa.
Microsoftin patentoima bluetrack-tekniikka yhdistää optisen tekniikan valotehon laserin tarkkuuteen, mutta näkyvin ominaisuus on sinisen valon käyttö pinnan lukemisessa. Uutuushiirien lukuvalo leviää yli neljä kertaa isommalle alalle kuin perinteisen optisen hiiren.
”Sinisellä värillä on väliä, koska juuri sen ansiosta hiiri toimii lukuisilla eri alustoilla. Lisäksi lika ja epäpuhtaudet heijastavat sinistä valoa parhaiten”, yksi tekniikan keksijöistä, suunnittelupäällikkö Mark DePue kertoi.
Bluetrack-hiirien salaisuuksia ovat myös tavanomaisesta poikkeava valon tulokulma sekä Microsoftin kehittämät kuvakenno ja pikseligeometria.
”Usein unohtuu, että hiiri on erittäin nopea kamera. Bluetrack-hiirien tarkkuus perustuu osaltaan siihen, että ne ottavat noin 8000 kuvaa joka sekunti liikkeen ja paikan mittausta varten”, DePue huomautti.
Uusi tekniikka ei kuitenkaan nosta energiankulutusta. Uutuusmalleista Explorer Mousen akun lataus riittää Microsoftin mukaan kolme viikkoa ja Explorer Mini Mousen pariston pitäisi kestää neljä kuukautta.
Syksyn mittaan Microsoftilta tulee myyntiin useita muitakin uusia hiiri-, näppäimistö- ja webbikameramalleja. Ensi helmikuussa markkinoille saapuu langaton bluetrack-pelihiiri Sidewinder X8.
TTL patistaa kuntia it-remonttiin
Suomi sijoittui Economist Intelligence Unitin toista kertaa tekemässä it-alan kilpailukykytutkimuksessa tänä vuonna 13. sijalle. Tietotekniikan liitto patistaa kuntia ja valtiota satsaamaan yhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen.
Liiton mielestä lokakuussa järjestettävien kunnallisvaalien alla olisi hyvä aika miettiä, miten kuntien palveluja voidaan parantaa ja tehostaa tietotekniikan avulla.
”Kuntien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä yli kuntarajojen. Valitettavasti on vielä paljon pieniä järjestelmiä, jotka eivät toimi tehokkaasti”, toteaa liiton toiminnanjohtaja Robert Serén.
Serén sanoo, että kuntien ja valtion pitäisi selvittää, missä parhaat käytännöt ovat ja ottaa mallia.
Lenovo räätälöi Thinkserverit pk-yrityksille
Lenovo lupaa Thinkserver-palvelinsarjansa olevan pk-yritysten monien tähän asti turhien toiveiden täyttymys.
ARI KARKIMO – GROVE
Lenovo on kuunnellut tarkasti asiakkaiden huolia ja toiveita, ja katsoo löytäneensä oikeat vastaukset. Tällä saralla kannattaa yrittääkin, sillä kohderyhmä on iso ja markkinaan uppoaa yhä enemmän koneita.
”Gartner ennustaa x86-palvelinmarkkinan kasvavan tänä vuonna 8 prosenttia ja puolet tämän kokoluokan palvelimista menee pk-yrityksiin. Tänne tähtäämme Thinkservereillä”, selittää Damian Crotty Lenovon Emea-alueen johdosta.
Hän mainitsee, että Lenovo on maailmanlaajuisen toimijana vain kolmen vuoden ikäinen ja näin nopeimmin kasvava pc-valmistaja.
”Thinkpadit ja Thinkstation-pöytäkoneet ovat olleet suuri menestys, palvelinmarkkinat ovat seuraava looginen askel. Nyt voimme olla täysi järjestelmätoimittaja” Crotty sanoo. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että yhtiö tulevaisuudessa laajentaa skaalaansa myös esimerkiksi korttipalvelimiin ja tallennukseenkin.
Helppoa olla pitää
”Olemme tutkineet kuukausia markkinoita sekä asiakkaiden toiveita ja kehittäneet heille sopivia tuotteita. Pk-yrityksille helppous tärkeää sekä ostamisessa, käyttöönotossa että hallinnassa. Lisäksi halutaan luotettavuutta: jos palvelimet ovat poissa käytöstä, se maksaa yrityksille rahaa” Lenovon Emea-alueen palvelinjohtaja Ajoy Philip toteaa.
”Suunnittelimme palvelimet näihin tarpeisiin. Esimerkiksi maanantaina tilattu palvelin toimitetaan torstaina. Easysetup-ohjelmistolla ne on helppo ottaa käyttöön, hallinnassa auttaa Easymanage. Lisäksi laitteilla on 90 päivän ajan laajennettu tuki, joka auttaa mahdollisissa pulmissa”, Philip luettelee.
Lenovo pitää tuota 90 päivän jaksoa koeaikana, jonka kuluessa asiakkaalla on oikeus perua kauppa. Yleensä mahdolliset ongelmat esiintyvät heti ensimmäisinä käyttöönoton jälkeisinä kuukausina, joiden jälkeen palvelimet raksuttavat vuosikausia tasaisen luotettavasti.
Thinkservereissä käytetään IBM:ltä lisensoitua tekniikkaa, mutta kokonaisuus on Lenovon räätälöimä.
”Emme näe kilpailevamme näillä laitteilla IBM:n kanssa vaan ennemminkin haastamme HP:n ja Dellin. IBM:n palvelinmyynnissä paino on raskaamman pään laitteissa, joten Thinkservereissä voittavat sekä Lenovo että IBM”, Ajoy Philip uskoo.
Thinkservereiden ensimmäinen aalto koostuu kahdesta tornipalvelimesta ja kahdesta räkkipalvelimesta. Kummassakin formaatissa on tarjolla sekä kahden että yhden suorittimen versio. Muut optiot voi valita helppokäyttöiseksi laaditulla web-työkalulla.
Käyttöjärjestelmäksi tarjotaan aluksi erilaisia Windows-versioita ja Suse Linux Enterprise Server, myöhemmin myös Redhat.
IBM ei ole luopumassa leikistä
TERO LEHTO
It-jätti IBM lisensoi kiinalaiselle Lenovolle x86-palvelinten tekniikkaa. Julkisuudessa on epäilty, että IBM olisi luopumassa kevyimmistä palvelimistaan. Yhtiön mukaan asia on aivan päinvastoin. Nyt IBM:n palvelintekniikkaa voidaan viedä pienempiin yrityksiin kuin tähän asti. Tähtäimessä on HP:n ja Dellin johtoaseman kaventaminen.
IBM:n mukaan x86-palvelinten markkinasegmentti on yhä tärkeä osa tarjontaa. IBM katsoo, että yhteistyösopimus Lenovon kanssa parantaa asemia x86-markkinassa, erityisesti pienissä yrityksissä.
IBM hakee voimakkaasti kasvua pk-yrityksissä. Yhtiössä uskotaan, että lisensointi ja teknologiayhteistyö tuovat tätä kasvua ja antavat pohjan IBM:n muullekin tarjonnalle, kuten ohjelmistoille ja palveluille.
”System x -tuotebrändi pysyy tärkeänä ja strategisena liiketoiminnan alueena. Se kattaa sekä volyymi- että korkean suorituskyvyn x86-järjestelmät”, IBM:n palvelin- ja tallennusjärjestelmistä vastaava johtaja Leena Vainio selvittää.
Panostuksista kertoo ainakin se, että IBM laskee käyttäneensä x86-palvelintensa kehittämiseen 500 miljoonaa dollaria (nykyrahassa noin 347 miljoonaa euroa) viimeisen 10 vuoden ajan. Tätä ei haluta heittää hukkaan.
Williams luottaa Lenovoon
Williamsin F1-talli ei aivan sovi Lenovon pk-yrityksen raameihin. Henkilökuntaa tosin on viitisensataa ja näkyvä toiminta koostuu kahden sinivalkoisen auton ajeluttamisesta muutamia kymmeniä kertoja vuodessa. Williamsin it-varustus ja -osasto ovat kuitenkin eri luokkaa kuin keskivertofirmassa.
Williams aloitti Lenovo-yhteistyönsä viime vuonna. Kumppanukset ovat ilmeisen tyytyväisiä toisiinsa, sillä Thinkserverien Euroopan julkistustilaisuus järjestettiin formulatallin tiloissa Grovessa, lähellä Oxfordia.
Williams käyttää Lenovon laitteita sekä radalla että tehtaalla. Kilpailuissa ja testeissä kerätään ja prosessoidaan tietoa sekä lähetetään sitä tehtaalle. Tänä vuonna tehtaalla on otettu käyttöön toistasataa Thinkstation-työasemaa, joita käytetään niin muotoilussa, simuloinnissa kuin valmistuksessakin.
”Kallista tuulitunnelitestausta on pitkälti korvattu simuloinneilla”, Williamsin it-pomo Chris Taylor kertoo.
Thinkpadeja tv-katsojat ovat nähneet F1-kisojen varikkomuurilla, josta kisan kulkua seurataan ja taktiikoita hiotaan.
”Kisoissa kulkee mukana myös liikuteltava datakeskus, jolle on asetettu rankat tekniset vaatimukset. Siltä vaaditaan äärimmäistä luotettavuutta, vaikka kiusana ovat lämpötilat, kosteus ja pöly. Lisäksi kokonaisuuden on oltava helposti siirrettävä, purettava ja huollettava”, Taylor luettelee.
Raskaimpaan laskentaan käytetään Lenovon superkonetta.
Ohjelmistoalan kasvu halusta kiinni
ARI KARKIMO
Suomalaisen ohjelmistoalan näkymiä luotaava Kasvufoorumi 08 -hankkeen loppuraportti kertoo, että ala on jo nyt kansainvälisempi kuin on uskottu. Menestyksen tiellä on kuitenkin yhä esteitä, joiksi nimetään puutteet myynti- ja markkinointitaidoissa sekä huono yrittäjyysasenneilmasto.
Raporttiin on koottu talouden ja teknologian päättäjien näkemyksiä suomalaisen ohjelmistoteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Sen mukaan ohjelmistoyritysten kasvuun vaikuttavat eniten johdon sekä omistajien halu kasvaa. Sillä on jopa suurempi vaikutus kuin rahoituksen saatavuudella, kokemuksella tai resursseilla. Jarruina ovat myynti- ja markkinointitaitojen puutteet sekä pieni yrityskoko, samoin markkinoiden ja asiakkaiden heikko tuntemus.
Kasvupyrkimyksiä tukahduttavat myös huono yrittäjyysasenneilmastoa ja pääomamarkkinoiden toimimattomuus, todetaan raportissa.
Porkkanaa ja oppia
Pitkän aikavälin ratkaisuiksi Kasvufoorumin työryhmät ehdottavat muun muassa kannustimien lisäämistä, kasvua tukevien rahoitusratkaisujen parantamista sekä erityisesti varhaisen kasvuvaiheen rahoituksen tarjoamista. Lisäksi yrittäjien osaamista ja kokemusta tulisi kehittää sekä hyödyntää entistä paremmin.
Lyhyellä aikavälillä toimialan haasteisiin voidaan vastata lisäämällä kasvuyrittäjyyttä tukevaa koulutusta, mentorointia ja verkostoja sekä perustamalla yrittäjille suunnattu myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelma.
Kasvufoorumi 08 on Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Microsoftin tukema projekti, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen ohjelmistoalan kasvua ja kansainvälistymistä.
Windows 7 karistaa painolastia
SAMULI KOTILAINEN
Microsoft on päätynyt varsin radikaaliin vetoon Windows 7:n lisäohjelmien kohdalla. Valokuvien editoinnin, elokuvien tekemisen ja sähköpostin apuohjelmat jätetään pois Windows 7:stä. Ne korvataan netistä ladattavilla versioilla, jotka käyttävät Microsoftin vastaavia palveluja netissä.
Microsoft kertoi uutispalvelu Cnetille, että Vistasta tutut Windows Photo Gallery, Windows Mail ja Windows Movie Maker pudotetaan pois tulevasta käyttöjärjestelmästä. Tilalle on tehty ohjelmaversiot, jotka kytkeytyvät Windows Live -nettipalveluihin.
Vistasta tuttuja perusversioita ei tule lainkaan käyttöjärjestelmän mukana, vaan käyttäjät voivat ladata ilmaiseksi netistä Windows Live -versiot.
Microsoft laskee saavansa turhia rönsyjä katkomalla vauhtia itse Windowsin kehitystyöhön. Myös yhteistyön muiden ohjelmistotalojen kanssa uskotaan helpottuvan.
Sadan megan laajakaista kaikkialle
TERO LEHTO
Hallitus haluaa huippunopeat laajakaistayhteydet lähes kaikkien ulottuville, käytännössä 99 prosentille kotitalouksista vuonna 2015. Suomi tekee lähes täyskäännöksen laajakaistapolitiikassa.
Tähän asti Suomessa on luotettu lähes kokonaan markkinavoimiin, mutta nyt on luvassa jopa 200 miljoonaa euroa julkista tukea nopeiden valokuituyhteyksien vetämiseen. Aivan Ruotsiin malliin asti ei mennä, koska yhteyksiä ei viedä koteihin ja yrityksiin asti, vaan kahden kilometrin päähän.
Tavoitteena on 99 prosentin peitto huippunopeille yhteyksille vuoden 2015 loppuun mennessä.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen perusteli uutta linjaa sillä, ettei laajakaista ole enää vain viihdettä varten, vaan yhteiskunnan peruspalvelu. Operaattorit kuitenkin karsivat adsl-tarjontaa haja-asutusalueilla.
Jatkossakin kuluttaja tilaa liittymän haluamaltaan operaattorilta. Kahden kilometrin kuidun vetämisen kustannushaarukaksi on arvioitu laajalti 2000-7500 euroa.
100 megabitin laajakaistan arvioidaan tulevan markkinavoimien ehdoilla 95 prosentille kotitalouksista, lopuille julkisella tuella. Tuki rahoitetaan langattomien radiotaajuuksien huutokaupalla ja tarvittaessa myös operaattoreilta perittävillä tasausmaksuilla.
Tietotekniikka- ja teleyritykset kiittelevät laajakaistan edistämistä, mutta eivät kannata valtion rakentamaa valokuituverkkoa.
Yrityksiä edustavan Tietotekniikan ja tietoliikenteen keskusliiton Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento kommentoi Tietokone-lehdelle, että Ficom pitää perusajatusta myönteisenä, mutta: ”Toivoisimme, että puhuttaisiin nimenomaan nopeista yhteyksistä, eikä sitouduttaisi yhteen tekniikkaan”, sanoo Svento.
UUTISHUONEESTA
Kromikiilalla nettiin
Selainrintamalla ehti jo vähän aikaa ollakin melko rauhallista, kunnes Google tömisteli kentälle suurine saappaineen. Alkurysäys oli vakuuttava, mutta aika näyttää, onko Chromesta voittajaksi. Epäilen suuresti.
Elintilan löytäminen on todella vaikeaa. Kaikki, jotka ovat halunneet ja osanneet luopua IE:stä, ovat jo tehneet niin. Voittajana on ollut lähinnä Firefox, johon tyytyväisten käyttäjien en jaksa uskoa Tulikettua ihan kevyin perustein hylkäävän. Tästä joukosta voisi silti kuvitella jotakin irtoavan, kunhan Chrome kehittyy.
Operan käyttäjäkunta on jo kutistunut niin pieneksi, ettei sen kaappaaminen kokonaankaan toisi merkittävää markkinaosuutta. Sitä paitsi oopperalaiset taitavat olla porukan merkkiuskollisinta väkeä. Koko lailla samoin lienee Safarinkin kanssa.
Veikkaanpa, että Chrome jää suurimmalla osalla käyttäjistä kakkosselaimen asemaan – ellei jopa kolmosselaimeksi. Uutta sellaistako tässä nyt kaivattiin?
Olisi kovin mukavaa, kun olisi muutama selain, joiden välillä voisi vapaasti valita. Mutta kun ei. On yksi selain, jota haluaisi käyttää. Sitten on toinen selain, jota on pakko käyttää siellä, missä tällä ensimmäisellä ei jostakin syystä pärjää. Ja viime aikoina kotikoneella on ollut selittämättömiä flash-ongelmia kummallakin aiemmin käytössä olevalla selaimella, joten asennettiinpa vielä kolmaskin.
Sitten tuli tarjolle Googlen Chrome, ja pitihän sitäkin kokeilla. Niin että nyt koneelle asennettuna on jo neljä selainta. Toivottavasti ei tule jotakin uutta vastoinkäymistä, joka pakottaa asentamaan vielä lisää.
Eihän tässä ole mitään järkeä, eihän? Selaimen pitäisi olla vain väline, jolla mennään nettiin – eikä netin jotakin, jossa voi ajella erilaisilla selaimilla.
