Milloin kaikilla on laajakaista?

Maija-Liisa Ihanus • Kuva: Timo Simpanen

kysyttyä

Milloin kaikilla on laajakaista?

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kertoo, miten operaattorit yritetään saada rakentamaan laajakaista koko Suomeen.

Suomi on iso maa, eikä teleoperaattoreilla tahdo olla halua tarjota palveluja, esimerkiksi nopeaa laajakaistayhteyttä harvaan asutuille alueille. Pitäisikö teleinfrastruktuurin rakentamista tukea enemmän julkisin varoin?

Kyllä pitäisi. Hallitushan on nyt tekemäni selvityksen pohjalta päättänyt tukea laajakaistan rakentamista julkisista varoista. Valtioneuvoston periaatepäätös asiasta saataneen vielä tänä vuonna, minkä jälkeen toimeenpano voi alkaa.

Maakunnat pääsevät kartoittamaan kysyntää ja tekemään suunnitelmia, joiden pitäisi olla valmiita ensi syksynä. Maakuntien kilpailuttamat operaattorit pääsisivät töihin vuonna 2010, ja aikaa rakentaa maan kattava laajakaistaverkko olisi kuusi vuotta.

Välitöntä apua ei siis ole luvassa, mutta kun verkko on valmis, sen ulkopuolella olisi mahdollisesti vain parituhatta taloutta.

Miten kansalaisten tasa-arvo toteutuu mielestänne palvelujen saatavuuden suhteen tällä hetkellä?

Vuonna 2003 tilanne oli se, että 94 prosenttia väestöstä oli laajakaistan piirissä; nyt luku on 99 prosenttia, ja 450-verkon käyttöönotto laajentaa sitä edelleen. Tilanne on parempi kuin ennen, mutta pelkkä saatavuusprosentti ei tee autuaaksi. Ei ole tasa-arvoista, että samalla rahalla, jolla Helsingissä saa sata megaa, maaseudulla saa jaetusta resurssista megan, jos sitäkään. Mikään ei valitettavasti viittaa, että maailma menisi tässä suhteessa parempaan suuntaan.

Tilanne on saatava vyörytettyä tasa-arvoisemmaksi. Olemme täällä ministeriössä varsinkin Teliasoneran palvelujen alasajon takia aikamoisessa kansalaisten höykytyksessä. He eivät tietenkään voi ymmärtää eivätkä hyväksyä tilannetta.

Nopeat laajakaistayhteydet eivät ole yleistyneet Vanhasen I ja II hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Oikeastaan hallituksen juuri tekemä päätös on Vanhasen I:n tavoitteen mukainen. Palvelujen saatavuus on kysyntää parempi. Mutta kaistaa onkin oltava tarjolla paljon, sillä kun sitä on, palvelujen syntyminen on mahdollista. Kun kaistaa on, se imee palveluita ja täyttyy. Tuomalla tietoyhteiskunnan moottoritie joka kodista kahden kilometrin päähän luodaan kysyntää palveluille.

Paikallisoperaattoreiden velvoite vuokrata laajakaistaliittymiä kilpailijoille koskee dsl-liittymiä, ei kuituverkkoa. Milloin myös valokuituyhteydet avataan kilpailulle?

EU on aloittanut valokuituverkon tarkastelun regulaation kannalta, samoin Viestintävirastossa selvitetään asiaa. Asia ajankohtaistuu viimeistään EU:n lakipaketissa ensi vuonna, eli lähivuosina tämäkin asia edistyy.

Tv-lupamaksujen periminen on osoittautunut haasteelliseksi. Miten tv-lupamaksu ylipäätään voi toimia internet-ajassa?

Pidemmän päälle nykymuoto, eli että on jokin laite, jonka hallussapidosta maksetaan, ei voi jatkua, mutta on haasteellista rakentaa järjestelmä, jolla julkinen palvelu rahoitetaan. Parlamentaarinen työryhmä pohtii tätä parhaillaan, ja sen ehdotusta odotetaan talven aikana.

Missä aikataulussa Suomen olisi mielestänne siirryttävä teräväpiirtoaikaan?

Teräväpiirtotekniikka on todellinen edistysaskel. Digi-tv-siirtymästä kannattaa ottaa sen verran opikseen, että teräväpiirtoon siirryttäisiin mieluummin evoluutionomaisesti, ei kertarysäyksellä vaan niin, että jokainen kuluttaja voi päättää siirtymästään itse. Nykytekniikalla mennään ainakin vuoteen 2016 saakka.

Telehintojen lasku on pysähtynyt, ja osin hintataso on kääntynyt nousuun. Toimiiko kilpailu markkinoilla oikeasti?

Hintojen laskua vaaditaan aina, mutta tilastojen mukaan Suomi on useimmissa telemaksuissa ellei halvin, niin halvimmassa päässä ainakin. Telehintatasoon on oltava kohtuullisen tyytyväinen kun ottaa huomioon, miten epäsuotuisa maa Suomi on tarjota palveluja.

Kilpailu toimii Suomessa, mutta sitä pitää valvoa. Viestintävirasto toimii tässä aktiivisesti, ja kyllä toimijat välillä aina ulahtavat, mikä vain osoittaa, että kalikka kalahtaa.

Entä teleyritysten asiakaspalvelu? Eikö sitä saada parannettua millään?

On todellakin aivan sietämätöntä, ettei asiakasta palvella kunnolla. Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén onkin pyytänyt teleyrityksiltä raporttia asiasta lokakuussa.

Teleyritysten huomio tuntuu olevan enemmän pörssipelissä kuin asiakkaissa. Olisi vastenmielistä, jos tämänkin asian kuntoon saattamiseen tarvittaisiin pykäliä.