Piraatti ei hellitä
Tero Lehto • Piirros: Petri Rotsten
Piraatti ei hellitä
Sadattuhannet suomalaiset hakevat elokuvia, musiikkia, pc-ohjelmia ja pelejä netistä. Tekijänoikeuslain uudistus ei kitkenyt laitonta kopiointia, mutta voisivatko lailliset tiedostojen latauspalvelut auttaa? Toistaiseksi piraatti on saanut usein parempaa palvelua.
Tarkkaa tietoa piratismin laajuudesta Suomessa ei ole. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) arvioi aktiivisia vertaisverkkolevittäjiä olevan hieman alle 100 000. Kokonaismäärä satunnaisten kokeilijoiden kera on todennäköisesti moninkertainen. Järjestö iloitsee, että määrä on jopa hieman vähentynyt tekijänoikeuslain uudistuksen myötä, tai ainakin kasvu olisi saatu katkaistua.
Isompiakin arvioita on esitetty. Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT teki viime syksynä yhteistyössä Digitodayn, Taloussanomien ja Mikrobitin kanssa verkkokyselyn, jossa selvitettiin p2p-verkkojen käyttötapoja sekä niitä koskevia asenteita. Kyselyyn vastasi yli 6000 henkilöä.
Lähes 80 prosenttia vastaajista oli käyttänyt vertaisverkkoja luvattomaan tiedostojen lataamiseen. Vain joka kymmenes vastaaja oli käyttänyt vertaisverkkoja ainoastaan lailliseen tiedostojen jakamiseen. Tiedostojen jakaminen keskittyy selvityksen mukaan erityisesti nuoriin, alle 30-vuotiaisiin, mutta kyse voi silti olla useista sadoista tuhansista kansalaisista.
Suomalaisten isojen operaattoreiden solmupistettä ylläpitävän Ficixin puheenjohtaja Jorma Mellin arvioi, ettei vertaisverkkoliikenne ole laskussa, mutta sen suhteellinen osuus kaikesta operaattoreiden välisestä liikenteestä on pienenemässä.
”En ole varma, onko se mennyt jo alle puoleen. Operaattoreiden verkoissa näkyy kuitenkin vahvasti laillisten videopalveluiden liikenteen kasvu.”
Verkossa tuottavat paljon liikennettä Youtuben ja Tvkaistan kaltaiset palvelut sekä netissä toimivat digitallentimet. Tosin Youtube-videoistakin suuri osa on jaossa ilman oikeuksienhaltijoiden lupaa.
Laajakaistakasvu näkyy siinä, että päivittäiset Ficixin kaistapiikit ovat Suomessa nousseet jo 20 gigabittiin sekunnissa, kun pari vuotta sitten jäätiin vielä 15 tai 17 gigabittiin sekunnissa, ja 2000-luvun alkupuoliskolla 3 gigabittiin sekunnissa.
Nuoriso haluaa viihteen heti
Elokuva- ja ääniteteollisuuden oikeuksia ajavan TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen sanoo, että Suomessa vertaisverkkojen jakelussa korostuu kotimaisen tarjonnan suuri osuus.
Vertaisverkkojen kautta jakelua vauhdittaa se, että etenkin elokuva- ja tv-yhtiöt näkevät maailman edelleen ajallisesti ja markkina-alueittain jaoteltuna. Elokuvasta halutaan ensin tuotot teatterilevityksessä, sen jälkeen vuokravideona, maksu-tv-kanavien esityksinä ja lopulta dvd- tai blu-ray-myyntinä.
Kuluttajat taas haluavat viihde-elämyksensä heti, eikä viihdeteollisuus ole halunnut eikä kyennyt vastaamaan tähän kysyntään. Suomessa suositut amerikkalaiset tv-sarjat, kuten 24 ja Prison Break, voidaan esittää vuosia Yhdysvaltain ensiesityksen jälkeen. Netissä kasvaneelle nuorisolle tämä on liian pitkä aika.
Elokuvien ja tv-sarjojen laillinen tarjonta netissä on jäänyt Suomessa heikoksi. Viihdeteollisuus on investoinut varovaisesti palveluihin, ja Suomessa toimivat Film2home ja SF Anytime ovat harvoja poikkeuksia.
Parempaa laatua laittomasti
Lailliset palvelut eivät pärjää laadussa vertaisverkoille, sanovat netistä viihteensä lataavat. Ero näkyy esimerkiksi musiikissa. Netistä laillisesti ostetun musiikin kopiointia on yleensä rajoitettu tiukoilla kopiosuojauksilla.
Applen kaupasta ostettua musiikkia ei voi kuunnella Nokian kännykässä, eikä Nokian kaupasta ostettua musiikkia voi kuunnella Applen Ipodissa. Jos musiikkinsa lataa p2p-verkoista, mitään rajoituksia ei ole.
Viime aikoina isot levy-yhtiöt ovat sallineet musiikin myymistä ilman drm:ää, ja Suomessakin on aloittanut pari kauppaa.
Erimielisyyttä on siitäkin, missä määrin elokuvien, musiikin ja tv-sarjojen lataaminen vähentää niiden kauppaa. Ääniteteollisuuden mukaan joka kolmannella musiikin lataajalla musiikin ostaminen vähenee. Elokuvissa tilanne arvioidaan synkemmäksi, koska useimmat elokuvat kestävät vain yhden katselukerran. Ilmaiseksi ladatusta ei viitsitä enää maksaa.
Suljettuja yhteisöjä
Julkisuudessa näkyvimmät laittoman kopioinnin lähteet ovat Pirate Bay, Mininova ja muut avoimet vertaisverkkojen tracker-sivustot. Nämä ovat kuitenkin tiedostonjakamisen jäävuoren huippu.
TTVK:n Antti Kotilainen arvioi, että käyttäjätunnuksen vaativia, osin suljettuja vertaisverkkoja on Suomessakin viidestä kymmeneen. ”Niitä ylläpitävät suomalaiset, ja käyttäjätkin ovat suomalaisia.”
Kotilaisen mukaan TTVK on rekisteröitynyt useisiin suomalaisiin suljettuihin p2p-verkkoihin ja kerää niistä aineistoa levittäjistä ja ylläpitäjistä. Ip-osoitteita vastaan voidaan aikanaan saada käyttäjien liittymätiedot. Lievimmillään kotiin lähtee varoituskirje. Suurimpia levittäjiä ja ylläpitäjiä taas odottaa yleensä rikossyyte.
Suomalaisten suljettujen dc-hubien ja torrent-sivustojen suosiota selittää se, että ne ovat kotimaisten nopeiden laajakaistayhteyksien takana. Palvelutaso on siis huomattavasti parempi kuin esimerkiksi tunnetummassa Pirate Bayssä.
”Arvioisin, että Pirate Bayn suomalaiskäyttäjät ovat satunnaisia lataajia. Aktiivisimmat pyrkivät kotimaisiin verkkoihin”, toteaa Kotilainen.
Poikkeaviakin arvioita on esitetty. Kun Tietokone-lehti kysyi asiaa alkuvuodesta, Pirate Bayn tiedottaja ja toinen perustaja Peter Sunde arvioi, että tracker-sivuston etusivulla käy reilut 100 000 käyttäjää Suomesta kuukausittain.
Pääsy suljettujen verkkojen jäseneksi käy yleensä ilman suurempia vaikeuksia. Näin arvelevat ainakin TTVK:n lakimiehet, jotka kertovat soluttautuneensa helposti mukaan.
Myös kopiointi on laitonta
Nykyisen tekijänoikeuslain mukaan luvattomasta lähteestä kopiointi on laitonta. Toistaiseksi tekijänoikeusjärjestöt eivät ole vieneet oikeuteen lieviä tapauksia, joissa vain ladataan teoksia omaan käyttöön. Antti Kotilaisen mukaan tämä johtuu siitä, että bittorrent- ja directconnect-verkkojen ylläpitäjissäkin riittää selvitettävää, ja oikeustoimet halutaan keskittää näihin.
Luvattomasta lähteestä kopiointi on lain mukaan ”moitittavaa”, mutta ei rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Se tarkoittaa, ettei sakkoja tai vankeutta voida tuomita, mutta lataamansa teokset on velvollinen hyvittämään. Jos siis jää kiinni.
Kotilainen sanoo, että voidakseen ladata paljon elokuvia, musiikkia ja tv-sarjoja, joutuu bittorrent-ohjelmilla aina myös jakamaan itse tiedostoja. Ohjelmissa pystyy rajoittamaan jakamista. Kotilaisen mukaan erityisesti kutsusta toimivat verkot (invite only) vaativat kuitenkin jäseniltä jonkinlaista jakamis- ja lataamissuhdetta.
Monet vertaisverkkokäyttäjät ovat myös puolustelleet asiaa siten, että he jakavat tiedostoja nettiin niin lyhyen aikaa, ettei kukaan ehdi ladata kokonaista teosta. TTVK:n lakimies Jaana Pihkala huomauttaa, ettei tämä poista rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä.
Tekijänoikeuslain mukaan nimittäin laitonta on sekä laittoman teoskopion valmistaminen että yleisön saataville saattaminen. Oikeuksienhaltijat tulkitsevat lakia siten, että jo tiedostojen tarjoaminen netissä täyttää jälkimmäisen kriteerit.
Käräjillä ja hovioikeuksissa on oltu tähän asti samaa mieltä. Suomen laajimmassa, vuonna 2004 käynnistyneessä Finreactor-vertaisverkkojutussa tuomioissa riitti se, että tiedosto oli saatavana. Kokonaiset lataukset ovat lisäksi laittomia teoskappaleita.
Finreactor-juttu jatkuu yhä. Sekä oikeudenomistajat että puolustus ovat hakeneet valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen. Mahdollinen KKO-käsittely menee pitkälle ensi vuodelle.
Operaattorit eivät halua portinvartijoiksi
Yhdysvalloissa suurimmat laajakaistaoperaattorit ovat ottaneet käyttöön estotoimia liittymissä. P2p-verkkojen kuormitus on noussut niin korkeaksi, että se alkaa jo hidastaa muuta käyttöä. Ennen kaikkea operaattorit kokevat laittoman p2p-liikenteen vievän jo omien viihdepalveluidensa kapasiteettia.
Suomessa näin pitkälle ei ole jouduttu, arvioi Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton Ficom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento.
Monelta on jäänyt kuitenkin huomaamatta, että Suomessakin useimpien laajakaistaliittymien sopimusehdot kieltävät laittoman tiedostojen jakelun.
TTVK:n Kotilainen epäilee tämän johtuvan siitä, että suomalaiset operaattorit ovat laillisten palveluiden kehittämisen sijaan myyneet liittymiään sillä, että nopeampi liittymä soveltuu paremmin p2p-käyttöön.
Operaattorit eivät niele syytöstä. Sventon mukaan väite ei edes pidä teknisessä mielessä alkuunkaan paikkaansa, koska videoita ladataan jo suuren yleisön palveluissakin paljon, kuten Youtubessa ja Facebookissa.
Svento sanoo, että operaattorit eivät voi jatkossakaan ryhtyä valvomaan ja suodattamaan liikennettä. Sen sijaan mahdolliseksi voi tulla nykyistä tehokkaampi tiedottaminen.
Silloin oikeuksienhaltija toimittaisi operaattorille tiedon liittymästä, jonka kautta jaetaan laittomasti tekijänoikeuksien suojaamaa materiaalia. Usein kyse on siitä, että kotikoneet vallannut nuoriso jakaa ja kopioi tiedostoja mielin määrin, eivätkä vanhemmat tiedä asiasta välttämättä mitään.
Oikeuksienhaltijat toivovat, että kirje kotiin vanhempien nimellä katkaisee latailut. Esteitä on kuitenkin vielä matkalla. Nykyinen lainsäädäntö ei salli teletunnistetietojen, kuten laajakaistaliittymän tietojen, käsittelyä tämän tason rikoksen takia. Siksi tekijänoikeuslakiin voidaan harkita syksyn mittaan muutosta.
Piuhat poikki piraatilta
Kulttuuriministeri Stefan Wallin (rkp) asetti keväällä työryhmän, joka selvittää keinoja yhtäältä laillisten nettikauppojen suosion lisäämiseen ja toisaalta laittoman levityksen kitkemiseen.
TTVK on toivonut, että myös laajakaistaliittymien tekniset estokeinot selvitettäisiin. Se tarkoittaisi, että operaattori voitaisiin määrätä panemaan liittymä väliaikaisesti kiinni, jos sitä käytetään laittomaan levitykseen.
Antti Kotilainen muistuttaa, että operaattorit suodattavat myös roskapostia, joten myös laitonta tiedostojenjakoa voitaisiin harkita suodatettavaksi.
Myös opetusministeriön työryhmässä on oltu varovaisia laajakaistaliittymien teknisen rajoittamisen suhteen. ”Linjojen katkaisemiset ja liikenteen suodattamiset voivat olla liian pitkälle menevä toimi”, kommentoi johtaja Jukka Liedes ministeriöstä.
Piraattipuolue haluaa pelisäännöt uusiksi
Ruotsissa tiedostonjaon vapauttamista ajava Piratpartiet on noussut näkyväksi mediavaikuttajaksi, mutta Suomessa vastaava Piraattipuolue keräsi syyskuun alussa vasta kannattajakorttejaan voidakseen osallistua ensi kevään eurovaaleihin ja vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.
Puolue ajaa epäkaupallisen kopioinnin vapauttamista. Sen määritteleminen voi olla vaikeaa, mutta kyse on pohjimmiltaan kopioinnista yksityiskäyttöön, jossa ei tavoitella taloudellista voittoa.
”Väitteet siitä, että tiedostojen jakaminen on tappamassa kulttuurin, eivät ole kovin uskottavia. Amerikkalainen elokuva-alan etujärjestö MPAA tiedotti äskettäin, että elokuvateollisuus on tekemässä voittoja enemmän kuin koskaan”, sanoo Piraattipuolueen tiedottaja ja yksi perustajista Kaj Sotala.
Sotalan mukaan valtaosa ladatusta tavarasta on sellaista, jota käyttäjät eivät kuitenkaan ostaisi. Siksi perusteluita oikeuksienhaltijoiden taloudellisista menetyksistä ei hyväksytä. Hänen mielestään musiikkiteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt eivät läheskään aina aja artistien etua, vaan ne pyrkivät suojelemaan omaa asemaansa.
”Järjestöt pyrkivät luomaan tilanteen, jossa vanhaa musiikkia ei voida julkaista uudelleen, sitä ei voida arkistoida, eli käytännössä luodaan tilanne, jossa saatavilla oleva musiikki on pääasiassa isojen firmojen listahittejä.”
Puolueessa ollaan huolissaan siitä, että tiedostojen jakamisen takia Suomessa ja muissakin EU-maissa harkitaan jopa nettiyhteyksien katkaisemista. ”On vaarallista mennä näin pitkälle yksittäisten lokitiedostojen perusteella. Ne voisi kuka tahansa väärentää.”
Kaj Sotala sanoo, ettei puolueella ole kantaa kaupallisiin palveluihin. Omana mielipiteenään hän uskoo, että myös kaupallisilla musiikkikaupoilla on mahdollisuuksia.
”Jos tuotaisiin palveluita helposti käytettävällä tavalla saataville, näkisin että se voisi melko paljon pudottaa niidenosuutta, jotka pelkästään lataavat musiikkia netistä, eivätkä osta sitä lainkaan.”
BSA keskittyy yritysten valvontaan
Suomessa ohjelmistojen laittomat kopiot ovat vähentyneet vuosi vuodelta kahdeksan vuoden ajan, ja nykyisin noin joka neljäs kopio on laiton. Näin arvioi tutkimusyhtiö IDC, joka on selvittänyt asiaa ohjelmistoyhtiöiden etujärjestön BSA:n toimeksiannosta.
BSA Finlandin puheenjohtaja Erkko Skantz sanoo, että järjestön painopiste Suomessa on yritysten lisenssien hallinnassa ja valvonnassa. ”Yrityksissä haasteena on ohjelmistojen lisenssien hallinta. Myös piittaamattomuutta esiintyy”, hän toteaa. Skantz toimii päivätyössään kumppanikanavista vastaavana päällikkönä ohjelmistoyhtiö Symantecissa.
Suomessa ohjelmistoyhtiöt olivat mukana isossa Finreactor-vertaisverkkojutussa, sillä p2p-verkossa levitettiin suurta määrää pelejä ja tietokoneohjelmia. Skantzin mukaan ohjelmistoyrityksiä kiinnostivat ne, jotka olivat päävastuussa toiminnasta. ”Haluamme panostaa tiedottamiseen ja valistaa kuluttajia, jotta he ymmärtäisivät mikä on oikein.”
Ohjelmistoyhtiöt varovat visusti leimaamasta koko p2p-levitystä laittomaksi. Tiedostojen jakamisesta vertaisverkkojen avulla on tulossa entistä tärkeämpi väylä myös lailliseen tiedostojenjakoon.
Arkinen toiminta Suomessa keskittyy yrityksiin, joita lähestytään esimerkiksi suorilla yhteydenotoilla kirjeitse.
”Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä pitäisi panostaa enemmän lisenssien hallintaan, mutta myös julkishallinnossa on korjattavaa.”
BSA on saanut julkisuutta näyttävillä ilmiantokampanjoilla, mutta Erkko Skantz ei halua puhua näiden määristä tai maksetuista vihjesummista. ”Tavallisin ilmiantaja on katkeroitunut entinen työntekijä”, hän kuitenkin kertoo.
Suomessa ohjelmistoyhtiöiden työkalupakkiin kuuluvat Skantzin mukaan sovittelun lisäksi yksityisetsivät, asianajotoimistot ja poliisitutkinta vakavissa tapauksissa. BSA:n ykköstavoite on kuitenkin tiedottaa etukäteen, jotta käräjille ei tarvitse edes mennä, hän vakuuttaa.
