Suoraviivaista koodia

Olli Majander • Kuva: Timo Simpanen

Suoraviivaista koodia

Viivakoodilukijasta on hyötyä sekä kotona että yrityksessä. Laskujen maksaminen tai varastonhallinta sujuu viivakoodeilla kätevästi.

Tavalliselle kuluttajalle tutuimmat viivakoodit ovat pankkiviivakoodi ja kulutustavaroiden merkinnässä käytettävä ean-koodi. Pankkiviivakoodi sisältää laskun viitenumeron, pankkitilin numeron, eräpäivän ja summan. Koodin lopussa olevalla tarkistussummalla varmistetaan, että koodi on luettu oikein.

Päivittäistavarakaupan kassalla ostosten hinnan laskeminen sujuu nopeasti viivakoodin avulla. Ean-koodi sisältää tuotteen valmistusmaan sekä valmistajan ja tuotteen numerot. Kassakone hakee hinnan tietokannasta tuotteen perusteella. Vain itse punnittavien tuotteiden tarroihin koodataan hinta sellaisenaan. Viivakoodin käyttö yksinkertaistaa myös varastonhallintaa, kun sekä lähtevät että tulevat tuotteet voidaan yksilöidä helposti koodin avulla suoraan tietokantaan.

Viivakoodilukijat voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään: Kynämalliset lukijat, pistoolikahvaiset ja kiinteät lukijat. Lisäksi lukijat eroavat toisistaan käytetyn tekniikan osalta, kun edullisimmat laitteet käyttävät yksinkertaista led-valoa ja parhaissa on tarkka ja etäältäkin toimiva laservalo.

Kynälukijat ovat edullisia, mutta hankalia käyttää. Lukeminen onnistuu vain, kun kynää kuljetetaan tasaisella nopeudella viivakoodin päästä päähän.

Halvimmat pistoolimalliset lukijat ovat jo lähes kynälukijoiden hinnoissa. Käytettävyydeltään ne ovat selvästi parempia, sillä ne lukevat koodin automaattisesti.

Kiinteitä lukijoita käytetään lähinnä kassoilla ja muualla missä lukijaa tarvitaan jatkuvasti yhdessä pisteessä. Lukijoiden liitäntätapoja ovat usb, ps/2 tai sarjaliitäntä.

Argox AS-8110

Argoxissa viivakoodin lukemiseen käytetään ccd-kennoa ja valaisuun punaista lediä. Lukeminen onnistuu jopa paperin pinnasta, mutta pisimmillään etäisyyttä koodin ja lukijan välillä voi olla vain reilut 5 senttiä. Pitkienkin pankkikoodien lukeminen onnistui kuitenkin ongelmitta. Kahva istuu mukavasti käteen, mutta liipasin ulottuu liian alas ja sitä tulee helposti painettua vahingossa keskisormella. Lukupiippaus on miellyttävän hiljainen. Pelkkään kotikäyttäjän laskujen maksamiseen laitteen hinta on turhan kova.

Hinta: 110 €
Lisätietoja: Kassone, www.kassone.fi

Birch BS970

Birch BS970 lukee viivakoodit lasersäteen avulla. Säteen poikkeutuskoneisto hurisee vaimeasti lukemisen aikana. Yleensä lukijoiden asetukset tehdään ohjekirjassa olevien asetusviivakoodien avulla, mutta Birchissä on mahdollista muuttaa säätöjä tietokoneeseen asennettavalla ohjelmalla. Laite tunnistaa koodit erittäin herkästi. Vaarana on, että laite lukee vahingossa viereisen tuotteen koodin, jos suuntauksen kanssa ei ole tarkkana. Kahvan muotoilu istuu hyvin käteen. Johto on hieman muita kokeiltuja laitteita lyhempi.

Hinta: 240 €
Lisätietoja: Kassone, www.kassone.fi

Zebex Z-3000U

Zebexin pienempi malli on selvästi kotikäyttäjälle suunnattu, vaikka tukeekin suunnilleen samoja koodeja kuin kalliimmat laitteet. Toiminta perustuu ccd-kennoon. Koodien luenta onnistuu sekä paperissa kiinni että pidemmältä matkalta. Muotoilultaan kahva on turhan leveä. Liipasinta painetaan peukalolla. Zebexin alku- ja lukupiippaukset ovat äänekkäät, mutta niitä voi säätää ohjekirjan viivakoodien avulla. Laitteen luvataan kestävän pudotuksen 1,5 metrin korkeudelta, kun muilla turvakorkeus on tasan metri.

Hinta: 60 €
Lisätietoja: Microdata, www.microdata.fi

Zebex 3051HS

Zebexin kalliimpi malli toimii laserilla ja säteenohjauskoneisto hurisee kuuluvasti koko ajan. Lukeminen ei onnistu aivan lähietäisyydeltä. Kahva on muotoiltu hieman pikkuveljeään pyöreämmäksi, mutta ote ei silti ole mukavuudessa Argoxin ja Birchin tasolla. Liipasin on oikealla paikallaan, mutta se saisi tulla selvemmin ulos rungosta. Laitteen mukana tulee kätevä pöytään kiinnitettävä tai sellaisenaan vapaasti seisova teline, joten automaattilukumoodiin säädettynä laite sopii hyvin yrityskäyttöön.

Hinta: 180 €
Lisätietoja: Microdata, www.microdata.fi

Tagit: -
Lähetä Tulosta Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Tietokone 5/2012 julkaisupäivä 16.5.2012

Katse näyttöön

Edessäsi ole oleva näyttö on kovin erilainen kuin ei-kovin-kauan-sitten yleisimmin käytetyt kuvaputkinäytöt. Eikä kehitys pysähdy. Toukokuun Tietokoneessa katsotaan näyttöjen tulevaisuuteen ja myös testataan terävät 27-tuumaiset näytöt. Ensituntumaa otetaan tulevan Windowsin palvelinversiosta. Vinkkejä tarjotaan muun muassa pc-hygienian ylläpitoon.

Takaisin ylös

Tietokone 11/2008

Lehden uusimmat numerot ovat vain tilaajien luettavissa. Vanhemmat numerot ovat vapaasti kaikkien luettavissa.

Voit myös ostaa Tietokoneen digilehden.

TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös