Windows ja/tai Linux?
Windows ja/tai Linux?
Jos käytät pc-konetta, käyttöjärjestelmänä on todennäköisesti Microsoftin Windows.
Pc ja Windows eivät kuitenkaan ole sama asia. Alkuperäinen pc (1981) käytti Ms-dos-järjestelmää. Windows tuli markkinoille vasta 1985, emmekä me silloiset käyttäjät siitä paljoa piitanneet ennen versiota 3 (1991). Windows 95, 98 ja ME varsinaisesti valtasivat pc-markkinat.
Uuden Windows-kehityksen alkua merkitsi Windows NT (New Technology, 1996), josta sitten vuonna 2000 julkaistiin uusi versio Windows 2000. Minun mielestäni se on ollut tavallisen käyttäjän kannalta paras versio. Se toimi hyvin eikä mitään lupia tarvinnut kysellä uudisteisiin tai uuteen koneeseen siirryttäessä.
Seuraaja Windows XP (2001) toimii sinänsä mukavasti, mutta tänään viimeksi piti saada Microsoftin ”aktivointilupa”, kun levyvirheen takia pöytäkoneen järjestelmä piti siirtää uuteen, suurempaan kovalevyyn. Kerran on tällaiselle rakentelijalle käynyt niin, että piti ostaa uusi kallis XP, kun samaa emolevyä hyödyntävä uusi kokoonpano katsottiin uudeksi koneeksi.
Viimeisin Windows-versio Vista (2006) lienee saanut kansainvälisissä atk-lehdissä enemmän haukkuja kuin kehuja. Se vaatii koneilta kehittynyttä tekniikkaa ja käyttäjiltä täysin uuden opettelemista. Arvostelijoihin olen minäkin yhtynyt, Vistaa käyttävä kannettava on meillä syrjässä odottamassa XP:n asentamista. Tietoturva on Windows-versioilla ollut kehnonlainen, mutta ainakin siinä Vista on kohtalaisen hyvä.
Todellinen vaihtoehto Microsoftin Windows-maailmalle lähti liikkeelle Suomesta vuonna 1991. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen nuorella opiskelijalla ei ollut tarpeeksi rahaa valmiin käyttöjärjestelmän hankkimiseksi, joten hän kehitti unix-järjestelmän mallista suppeamman version.
Hän lähetti tuloksen internetin verkkoon ja pyysi kommentteja, parannusehdotuksia ja lisäyksiä. Niitä alkoi sitten tullakin, ja ennen pitkää hänen järjestelmäänsä alettiin kutsua tekijänsä Linus Torvaldsin etunimen mukaan nimellä Linux. Haastattelin häntä yliopistolla Tekniikan Maailman tiedekolumniani varten (TM 6/96). Jo tuolloin Linuxia käytettiin laajalti kansainvälisesti.
Nykyään Yhdysvalloissa asuva Torvalds valvoo edelleen järjestelmää ja hyväksyy viime kädessä ytimeen tehdyt muutokset. Muuten järjestelmää kehittävät ”vapaalisenssillä” tuhannet alan harrastajat eri puolilla maailmaa, ja eräät suuret ohjelmayhtiöt ovat ottaneet järjestelmän siipiensä suojaan.
Nyt Linux on käyttöjärjestelmänä ainoa vakavasti otettava Windowsin kilpailija. Tätä vapaasti saatavissa olevaa järjestelmää käyttävät lukuisat tieteelliset laitokset, valtaosa tähtitieteellisistä observatorioista sekä monet palvelimet ja muut verkkolaitteet. Linux on vapaasti ohjelmoitavissa ja muunneltavissa mitä erilaisimpiin tarkoituksiin.
Linuxin taustalla oleva käyttöjärjestelmä unix poikkeaa melkoisesti alkujaan dos-järjestelmään pohjautuvasta Windows-maailmasta. Ehkä siksi Linux tuntuu tietokoneen tavallisesta käyttäjästä vieraalta ja vaikealtakin.
Perusjärjestelmästä puuttuvat levy- tai osiomerkinnät, sanotaan, että ”kaikki on Linuxissa tiedostoja”. Esimerkiksi sovellusten lataaminen poikkeaa Windowsista, lisäksi on erilaisia latausjärjestelmiä jakelujen välillä.
Minulla on ollut aina jokin Linux-järjestelmä koneessani 12 vuotta, ja siitä huolimatta joskus lataus tuottaa vaikeuksia. Linux on kuitenkin muuttumassa entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Viimeisimmät Linux-jakelut, kuten Ubuntu, Mandrake ja Suse, muistuttavat suuresti Windows-liittymiä. Linuxissa on suoria vastineita Windowsista tutuille sovelluksille kuten Wordin tapainen ilmainen Openoffice. Tärkeimmät Linux-jakelut ja sovellukset on myös suomennettu.
Linux-jakeluiden ykkönen on tällä hetkellä Ubuntu, jonka voi ladata ilmaiseksi omalle cd-levylle. Hankkeen takana on eteläafrikkalainen atk-miljonääri Mark Shuttleworth, jonka säätiö huolehtii Ubuntun kehittämisestä.
Todennäköisesti käyttäjäystävällinen Linux tulee saamaan lisäpotkua uusista pien-pc-koneista, joista useat käyttävät yksinkertaista Linuxia mukana tulevana käyttöjärjestelmänä. Yksi Linuxin suurista eduista on se, että järjestelmä sopii myös vanhoihin tietokoneisiin. Ubuntusta on jopa erityinen muunnos ”vanhanaikaisille” pc-koneille.
Normaalisti Linux vaatii omat osionsa, vähintään kaksi. Jos haluaa tutustua Ubuntuun ilman asennusta erilliseen asennusosioon, sen voi ladata Windowsin sisään kuin minkä tahansa sovelluksen. Edellytyksenä on melko suuri 10–12 gigatavun perusosio, jonne Linux ladataan.
Haku verkosta tapahtuu Windowsissa tarkoitusta varten kehitetyllä Wubi-hakusovelluksella. Sen avulla jakeluasemista ladataan koneeseen Ubuntu, joka samalla asentuu Windowsin sovellusten joukkoon. Tarkempia ohjeita löytää verkosta hakusanalla Wubi.
