Ajankohtaista
Wlan ottanut yritykset syleilyynsä
Yhä useampi yritys päätyy verkko- ratkaisussaan langattomuuteen, nyt kun esteistä on päästy eroon.
ARI KARKIMO
Monet langattomien yritysverkkojen voittokulkua jarruttaneet tekijät ovat väistyneet, viimeistään 802.11n-standardin mukana. ”Langattomuuteen siirtyminen on iso metatrendi”, Forte Netservices -yrityksen teknologiajohtaja Hannu Rokka sanoo.
Hän näkee wlan-verkkojen suosion kasvun taustalla kolme tekijää.
”Ensinnäkin tietoturva on lankaverkkoja parempi. Koneet ja käyttäjät autentikoidaan ja autentikointi kulkee koko ajan mukana liikuttaessa verkon sisällä.
Tähän ei lan-verkossa ole pystytty. 802.11n-standardin kanssa päästiin eroon kapasiteettiongelmista. Normaalikäytössä ei ole mitään sellaista syytä, joka edellyttäisi lankaverkkojen käyttöä datakeskusten ulkopuolella. Kolmas tekijä on, että langattomien verkkojen luotettavuus on parantunut”, Rokka luettelee.
Hän näkee langattomien yhteyksien kysynnän kasvavan kaiken aikaa. Kannettavien tietokoneiden osuus myynnistä kasvaa kaiken aikaa, ja jo joka toisessa tänä vuonna myytävässä kannettavassa on n-standardin mukainen verkkokortti.
”Voip-puhelimet roskiin”
”Yrityskäyttäjät haluavat langattomuutta ja ymmärtävät sen arvon – yritäpä mennä ehdottamaan kännyköistä luopumista ja lankapuhelimiin palaamista. ”Tietoturvaupseerit” ovat enemmän epävarmoja”, Rokka toteaa.
Yleensä yritykset kokeilevat langattomia verkkoja ensin vierasverkkoina. Seuraava askel on ottaa niitä varovasti omaan käyttöön, kunnes lopulta siirrytään pelkästään langattomien verkkojen käyttöön.
”Puheliikenteen kannalta langaton verkko on ehdoton. Meillä kaikki voip-puhelimet on heitetty roskiin ja puhelut tulevat aina kännykkään. Ensi kesäksi saadaan Nokian puhelimia varten client-ohjelmisto, jolla puhelin käyttää soitettaessa ensisijaisesti omaa wlan-verkkoa, jos se on saatavilla. Silloin onnistuu myös siirtyminen kännykkä- ja wlan-verkon välillä, joka nyt ei toimi”, Hannu Rokka kertoo.
Forte laajentaa aktiivisesti
Espoon Keilarannassa päämajaansa pitävällä Fortella on asiakkaita noin 60 maassa, näistä nelisenkymmentä on valinnut sen toimittaman langattoman verkon. ”Suurimmat markkinat ovat Venäjällä ja Kiinassa”, Hannu Rokka kertoo.
Usein Forten ratkaisut päätyvät ulkomaille suomalaisen tai kansainvälisen yrityksen siivellä. ”Yritykset haluavat, että niiden ulkomaisissa toimipisteissä käytetään pääkonttorin hallinnassa olevia järjestelmiä. Jos jokainen sivukonttori hakee tukiasemansa lähikaupasta ja virittää ne käyttöön omin päin, kokonaisuus on hankala ja kallis ylläpitää sekä hallita”, Rokka toteaa.
Fortella on totinen pyrkimys Venäjän suurille markkinoille. Jalansijaa on jo otettu, osittain juuri sinne laajentaneiden suomalaisyritysten mukana. Syksyllä Moskovassa aloittaa myyntiyksikkö, tukipalveluita ja laitevarasto Venäjällä on ollutkin.
Forten helpdeskistä on jo ennestään löytynyt venäjäntaitoa. ”Kyllä Venäjä on suurin kasvava markkina, kaikki meidän asiakkaamme ovat joko menneet tai menossa sinne. Kiina on toinen iso markkina, jossa meillä on paljon aktiviteettia”, Rokka toteaa.
Hänen mielestään suomalaisen yrityksen on esimerkiksi Kiinaan mennessään on tietoturvan kannalta parempi viedä omat järjestelmänsä mukanaan: ”Jos asioita ryhdytään hoitamaan paikallisin voimin, käy helposti niin, että liian monella on hallussaan avaimet yrityksen tietojärjestelmiin.”
Joukossa tiivistyy viisauskin
Median ja tiedonvälitykset ovat muuttuneet; kuluttajista on tullut myös tuottajia.
TERO LEHTO – TAMPERE
Melkein kaikki nuoret luovat nettiin tekstiä päivittäin, ja melkein yhtä monet kuvia. Ihmiset jakavat tietoa toisilleen ilman korvausta. ”Jokainen meistä tietää paljon jostakin asiasta. Jokainen on nörtti jonkun asian suhteen”, sanoo Yahoon johtajistoon kuuluva sosiaalisen median guru Marc Davis.
Marc Davis ei viittaa vain tietokonenörttiin, vaikka monta sellaisia olikin kokoontuneena Tampereelle digitaalisen ja sosiaalisen median konferenssiin. Sen sijaan nörttiys on sitä, että jokin asia kiinnostaa tavattoman paljon, ja tästä halutaan jakaa tietoa muillekin. Se voi olla historiaa, ruokaa, kukkia tai mitä tahansa koskevaa erityistä kiinnostusta. ”Ihmiset tekevät asioita, joista pitävät paljon innokkaammin ja pidempään kuin asioita, joista saavat rahaa”, hän sanoi.
Yahoo hyödyntää ihmisten sosiaalista tiedonjakoa Yahoo Answers -palvelussaan. Siellä yli 500 miljoonaa ihmistä on vastannut toisten esittämiin kysymyksiin, ilman palkkaa. Palvelut halutaan viedä myös mobiililaitteisiin. Yahoo laskee tavoittavansa yli 600 miljoonaa kännykkää, kasvavassa määrin Aasiassa ja Euroopassa.
Marc Davis on tehnyt yhteistyötä muun muassa HIIT:n ja Nokian kanssa yhteisissä tutkimushankkeissa. Hän uskoo, että suomalaisilla on mahdollisuudet saada osansa sosiaalisen median bisneksestä. ”Hyödyntäkää osaamisenne mobiilissa ja yhdistäkää se avoimeen internetiin”, hän vihjaa. ”Palveluissa voidaan hyödyntää sosiaalisten verkojen lisäksi tieto ihmisten sijainnista”, neuvoo Davis.
Pelisuunnittelija Arend Stührmann EVE Online -peliä tuottavasta CCP Gamesistä antoi Tietokone-lehden haastattelussa konkreettisen idean: ”Nettiroolipelistä voisi tehdä massiivisen kännykkäpelin.”
Kahdettatoista kertaa järjestetty Mindtrek-tapahtuma oli tänä vuonna isompi kuin koskaan. Siihen osallistui yli 750 vierasta. Vieraista noin 150 tuli muualta kuin Suomesta. Mindtrek houkutteli paikalle laajasti internetyhtiöiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita runsaasta 20 maasta.
Mozilla-johtaja huolissaan webin avoimuudesta
”Pitäkää web avoimena ja kaikkien saatavilla”, kiteytti puheessaan Mozilla Europen johtaja ja yksi perustajista Tristan Nitot Mindtrek 2008 -tapahtumassa. Nitot on huolissaan tekniikoista, jotka rajoittavat webin kehitystä yhteen alustaan, erityisesti Microsoftin Windowsiin ja Internet Exploreriin.
Tristan Nitot antoi seminaarin jälkeen haastattelun muutamalle medialle.
Netissä käydään kovaa kilpailua tekstin sijaan jo videoissa, joita tulee koneisiin Google Videon ja Youtuben lisäksi monista yhteisöpalveluista. Tristan Nitot näkee ongelmia sekä Adoben Flashissä että Microsoftin Silverlightissa.
”Flashia hyljeksittiin pitkään Linuxissa. Kesti vuosia ennen kuin se saatiin”, muistuttaa Nitot. Hän harmittelee, ettei Flash-videolle ole vielä ollut yhtä avointa ja helppoa vaihtoehtoa.
Tristan Nitot sanoo, että seuraava iso juttu webissä onkin html 5, johon yritetään kehittää videotukea suoraan ilman Flashiä tai Silverlightia. Standardin viimeistely vie Nitotin mukaan vielä vuosia, mutta videotuki alkaa olla jo käytettävissä. Se on tulossa jo Firefox 3.1:een mukaan.
Html 5:n valmistelussa ovat mukana kaikki webin isot toimijat Microsoftia myöten. Parhaillaan kiistellään siitä, mihin videoformaattiin standardin tukeman videon pitäisi perustua. Tristan Nitot näkee mpeg-4:n rojaltimaksujen vuoksi ongelmallisena avoimen koodin selaimille.
Nitot ei luota Microsoftin sanaan panostaa standardinmukaisuuteen, mutta hän myöntää IE8:n olevan silti parempi tässä suhteessa kuin IE7. Se taas oli parempi kuin IE6.
Toisaalta hän myöntää, ettei myöskään Firefox ole vielä täysin yhteensopiva web-standardien kanssa. ”Ongelma on se, ettei ole yhtä kattavaa testiä, joka voisi luotettavasti sanoa, mikä selain noudattaa kaikkia standardeja.”
Windows XP sai taas jatkoaikaa
SAMULI KOTILAINEN
Microsoft on myöntynyt ja järjestänyt Windows XP:n myynnille uuden puolen vuoden jatkoajan. Kotikäyttäjille XP:tä ei ole myyty kuukausiin, mutta yrityskoneissa pc-valmistajat kiertävät tämän ongelman. Jatkoaika on hienoinen yllätys, mutta Microsoftilla ei juuri ollut vaihtoehtoja.
Windows XP:n myynti loppui periaatteessa kesäkuun lopussa, mutta Vista Business -lisenssi mahdollistaa myös XP:n käytön mukana tulevilla downgrade-levyillä. Osa valmistajista tekee muutoksen jo tehtaalla, eli käytännössä koneita myydään entiseen tapaan Windows XP:llä.
XP-levyjen mukana toimittamisen aikaraja oli tammikuun 31. päivä. Nyt Microsoft on jatkanut aikarajaa heinäkuun loppuun. Tämä on sikäli yllättävää, että Microsoft jatkaa näin Windows XP:n myyntiä melkein 8 vuoden ajan. Aika on erittäin pitkä käyttöjärjestelmäversiolle.
Minikannettava myy mobiililaajakaistaa
TERO LEHTO
Edullisista minikannettavista on tullut operaattoreille oiva konsti myydä mobiililaajakaistaa eli kiinteähintaista mobiilidataa. Isoimmat 3g-operaattorit Elisa ja Teliasonera tarjoavat molemmat valikoimaa koneita, ja Elisa lanseerasi koneen jopa omalla tuotemerkillään.
Elisa uskoo, että etenkin nuoret aikuiset, tyypillisesti opiskelijat, haluavat ostaa minikannettavan liikkuvaan nettikäyttöön. Tärkeää on kohtuullinen kuukausimaksu, joka sisältää laitteen ja yhteyden. Elisa on paketoinut oman koneensa 28 euroon kuukaudessa.
Tuotejohtaja Panu Lehti Elisasta uskoo, että pikkukannettavat ovat myös kilpailija älypuhelimille. ”Jos minulle annettaisiin käyttöön 700 euroa, ostaisin pikkukannettavan ja pienen puhelimen”, hän laskeskelee.
Oppilaitoksista Helsingin yliopisto on jo ilmoittanut varustavansa uudet tietojenkäsittelytieteen opiskelijansa minikannettavilla.
Elisa Miniläppärin valmistaa taiwanilainen Elitegroup Computer Systems (ECS). Siinä on muun muassa Intelin Atom N720 -suoritin, 10,2 tuuman ja 1024 x 600 kuvapisteen näyttö, 80 Gt kiintolevy, integroitu 3g-hspa-/hsupa-yhteys sekä kuuden kennon akku, joka kestää Elisan mukaan liikkuvassa käytössä parhaimmillaan neljä tuntia.
Sonera miettii vielä
Teliasonera ei ole vielä tuonut laitteita markkinoille omalla brändillään. ”Ei se mahdoton ajatus ole”, toteaa kuitenkin Soneran mobiiliyksikön kaupallinen johtaja Pasi Mehtonen. Sen sijaan Sonera on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Dellin kanssa. Dellin kannettavaa tarjotaan Soneran punaisella värillä.
Suurimman pc-valmistajan HP:n Suomen markkinointijohtaja Aimo Asikainen ei ole huolissaan siitä, että Elisa tuo markkinoille koneen omalla tuotemerkillään. ”En näe, että ne uhkaavat meitä. Enemmän uhka kohdistuu heikompiin brändeihin.”
Asikainen toivottaa operaattorikoneet tervetulleiksi, mutta muistuttaa, että koneiden myyminen on helpoin osuus. ”Toivon mukaan he hoitavat jälkiasiat kunnolla”, hän toteaa esimerkiksi huoltoon ja tukeen viitaten.
Analyytikko Eszter Morvay tutkimusyhtiö IDC:stä sanoo, että, etteivät minikannettavat ole olleet pois isompien ja kalliimpien pc-kannettavien myynnistä pois. IDC laskee, että pikkukannettavien osuus kaikista koneista oli huhti-kesäkuussa vasta 3-4 prosenttia. Arvio heinä-syyskuulle oli jo selvästi yli 10 prosenttia. ”Netbookit ovat aivan uusi tuoteryhmä. Niitä hankkivat eivät välttämättä ostaisi isoa kannettavaa lainkaan”, toteaa Morvay.
Muistitikku-Openoffice räätälöitiin virastokäyttöön
ARI KARKIMO, TERO LEHTO
Toimisto-ohjelmistoista on käyty kädenvääntöä myös ja etenkin julkishallinnossa. Openofficen voisi ajatella sopivan valtion ja kuntien virastoihin ja vastaaviin, koska se on ilmainen ja se käyttää avoimia tiedostomuotoja. Nyt näille on räätälöity oma Openoffice-paketti, jota voi käyttää suoraan muistitikulta ilman asennusta.
Paketti sisältää suomenkielisen ohjelmiston, oikeusministeriön tuottamat ohjeet ja taustaselvitykset ohjelmiston käytöstä, SFS:n asiakirjastandardien mukaisia asiakirjamalleja sekä lisäosia, joilla ohjelmistolla tallennettuja tiedostoja voi avata ja muokata Microsoftin Office-tuotteilla.
Ohjeet laatinut oikeusministeriö on ollut edelläkävijänä Openofficen käyttöönotossa Suomen julkkishallinnossa. Mukana paketin valmistelussa on ollut myös Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS. Taustalla ovat Valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto.
Paketin Openoffice on niin sanottu portable-versio, jota voi käyttää esimerkiksi muistitikulta ilman asentamista. Sen voi ladata omaan käyttöönsä kuka tahansa Kuntait-projektin sivuilta.
MS-Office hallitsee
Projektipäällikkö Tommi Karttaavi valtiovarainministeriöstä kertoo, että jo valtionhallinnossa on noin 173 000 työasemaa, joista yli 100 000:ssa arvioidaan olevan käytössä toimisto-ohjelmisto. Microsoft hallitsee tätä kenttää. Myös kunnissa käytetään pääasiassa Microsoftin Officea, Kuntaliiton arvion mukaan se on asennettuna 180 000 työasemaan.
Määrällisiä tavoitteita Openofficen käytölle ei ole ministeriössä ole asetettu. ”Seuraamme kuitenkin, kuinka paljon ohjelmistoa ladataan. Pyrimme muutenkin keräämään tietoa siitä, miten tärkeänä asiaa pidetään.”
Suunnitelmissa on myös kysely siitä, miten valtionhallinnon virkamiehet suhtautuvat asiaan. Laki sähköisestä asioinnista julkishallinnossa edellyttää, että kansalaisten on voitava asioida kaikissa yleisesti käytössä olevissa asiakirjaformaateissa.
Julkishallinnossa vasta oikeusministeriö ja Uudenkaupungin kunta ovat ilmoittaneet julkisesti siirtyvänsä Openofficeen. Karttaavin mukaan ongelma on monesti ollut sekin, että työasemien vakiointi on estänyt uusien ohjelmistojen asentamisen.
Openoffice eteni kolmospesälle
Avoimen lähdekoodin maksuton toimisto-ohjelmisto Openoffice.org on juuri uudistunut ja saatavana muun muassa englannin- ja suomenkielisenä Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille.
Openoffice.org 3.0 tuo nykyaikaisemman ja pirteämmän käyttöliittymän lisäksi teknisiä uudistuksia. Niitä on esimerkiksi kaavioiden luonnissa, esitys- ja piirto-ohjelmissa, taulukkolaskennassa.
Myös xml-formaattitukea on päivitetty, ja yhteensopivuusongelmia opendocument format (odf) 1.2:n ja Microsoft Office 2007:n ooxml-tuontityökalun välillä on saatu vähennettyä. Pdf-dokumentteja ei vieläkään pysty avaamaan muokattavaksi, mutta pdf-tiedostoon tallentamista on parannettu.
Kiinnostus uutta versiota kohtaan oli niin suuri, että lataussivustot menivät julkaisupäivänä polvilleen.
Web-hyökkäysten kanssa ei leikkimistä
Viruksia ja muita haittaohjelmia tehtaillaan internetiin kymmenien tuhansien päivävauhtia. Taustalla on web-hyökkäysten uudenlainen nykyaalto, jonka kanssa ei kannata leikkiä.
SAMULI KOTILAINEN – HAAG
Tänä vuonna tehtaillaan jopa puolisen miljoonaa uutta haittaohjelmaa, eli enemmän kuin tähän saakka historiassa yhteensä. Miksi rikolliset ovat ryhtyneet pommitukseen, ja missä tällaisia määriä levitetään? Yksi pääsyy löytyy web-hyökkäyksistä, joista on tullut erittäin ammattimaista toimintaa.
Tietoturvatalo Symantec kertoo, että internetsivujen hyökkäykset noudattavat tiettyä kaavaa. Käyttäjiä houkutellaan rikollisten nettisivuille linkkien, mainosten ja monesti aivan asiallisten nettisivujen kautta. Kun käyttäjä tulee rikollisten sivuille, alkaa automatiikka skannata käyttäjän ohjelmistoja. Ensin selvitetään, mitä nettiselainta käytetään ja millaisia selainlaajennuksia on käytössä. Sitten niistä etsitään turva-aukkoja, jotka olisivat jääneet paikkaamatta.
Täsmäisku aina uudella tuholaisella
Mahdollisuus aukon löytämiseen on yllättävän suuri, vaikka automaattiset päivitykset olisivatkin käytössä. Symantecin mukaan viime vuonna esimerkiksi Internet Explorer -selaimesta löytyi melkein 60 turva-aukkoa ja Firefoxista yli 120. Vielä suurempi ongelma ovat selainten lisäosien turva-aukot. Niitä löytyi viime vuonna 476, eikä lisäosia useinkaan päivitetä automaattisesti. Hyökkäysmahdollisuuksia on siis paljon.
Kun rikollisten nettisivusto löytää koneelta turva-aukon, se valitsee juuri siihen sopivan haittaohjelman ja aloittaa hyökkäyksen. Automatiikka rakentaa haittaohjelmasta hieman uudenlaisen version jokaista hyökkäystä varten, jotta turvaohjelman olisi vaikeampi tunnistaa se.
Juuri tämä on suuri syy nykypäivän haittaohjelmapommitukseen. Kun uusille kävijöille tarjotaan aina uudenlaisia haittaohjelmia, nousee uusien tuholaisten määrä kymmeniin tuhansiin päivässä. Torjuntaohjelmien on vaikeampi pysyä perässä, ja torjunnassa joudutaan turvautumaan yhä enemmän ennakoiviin menetelmiin, jotka etsivät koodista haitallisia toimintoja.
Tuholaisten suuren määrän vuoksi useat tietoturvayhtiöt ovat luopumassa perinteisestä mallista, jossa virustunnisteet ladataan käyttäjien koneille. Valtavia virustietokantoja on helpompi pitää internetissä. Symantec ei ole vielä mennyt tähän, mutta tietoturvapaketteihin lisätään koko ajan uusia ennakoivia menetelmiä. Käyttäjät voivat itse parantaa turvaansa varomalla netin sivukujia.
Messagelabs-ostolla vauhtia nettipalveluihin
Tietoturvan sovellusten siirtyminen internetiin oli suurin teema, kun Symantec osti noin puolen miljardin euron kaupalla Messagelabs-yhtiön. Brittiläinen Messagelabs on sähköpostin turvapalveluiden pioneeri, jonka kautta kulkevat noin 19 000 yrityksen ja 8 miljoonan käyttäjän sähköpostit. Messagelabs puhdistaa posteista erittäin tarkasti roskapostin, haittaohjelmat ja muut hyökkäykset.
Symantec toi markkinoille ensimmäiset omat nettipalvelunsa helmikuussa, mutta yhtiö on vasta alkumetreillä palveluiden rakentamisessa. Symantecin pääjohtaja John Thompson kertoo, että kaupan houkuttelevin tekijä olivat Messagelabsin kolmella mantereella sijaitsevat 14 datakeskusta. Symantec voi tuoda nopeasti omat palvelunsa näihin datakeskuksiin ja laajentaa niiden myynnin ympäri maailmaa Messagelabsin palveluiden rinnalle.
Messagelabs on alansa suurin yhtiö, joten Symantec nousee kaupan myötä heti sähköpostin turvapalveluiden markkinajohtajaksi. Messagelabsin pahin kilpailija on Googlen ostama Postini, mutta Messagelabs on tätä kaksi kertaa suurempi.
Tietoturvapaketit riittämättömiä
SAMULI KOTILAINEN
Tietoturvayhtiö Pandan mukaan yksikään tietoturvapaketti – ei edes yhtiön oma – suojaa kunnolla käyttäjiä. Joka ikisen tietoturvapaketin käyttäjistä vähintään noin 12 prosenttia on jonkin tartunnan saastuttamia.
Panda on julkaissut syksyn tietoturvaraporttinsa, jossa yhtiö kertoo internetin tietoturvan tilanteesta.
Heti raportin alussa Panda toteaa, että heidän tutkimustensa mukaan yksikään tietoturvapaketti ei anna täyttä suojaa. Kaikilla turvapaketeilla käyttäjien koneiden saastumisprosentti on vähintään 12-13 prosenttia, ja pahimmillaan jopa 30 prosentin tienoilla. Tämä koskee myös Pandan omaa turvapakettia.
Panda ei kerro, mitä se tarkoittaa koneen saastumisella. Havainto on kuitenkin linjassa useiden muiden tietoturvan asiantuntijoiden havaintojen kanssa.
Kosketusnäyttö on kova sana
ARI KARKIMO
Iphone myy USA:ssa hurjaa vauhtia. Iphone 3G on noussut NPD:n tuoreiden tilastojen mukaan Blackberryn mallien ohitse tämän hetken myydyimmäksi älypuhelimeksi ja toiseksi myydyimmäksi matkapuhelimeksi USA:ssa. Sen rivakka voitonmarssi saattaa kuitenkin hyytyä, kun vakavia haastajia alkaa ilmaantua.
Ennakkomyyntilukujen valossa ainakin Google Android -kännykkänä tunnettu T-Mobile G1 -puhelin tarjoaa äärimmäisen kovan vastuksen Iphonelle. Lokakuussa julkaistulle puhelimelle oli aikaisemmin povattu 1,5-2 miljoonan laitteen myyntiä loppuvuoden aikana, mutta noihin lukuihin päästiin jo ennakkomyynnillä. Näyttääkin siltä, että Android-kännyn menestystä ei pysty varjostamaan muu kuin mahdolliset toimitusvaikeudet.
Nokia puolestaan julkisti Iphonen haastajaksi suunnitellun Nokia 5800 Xpressmusic -puhelimensa lokakuun alussa. Se tulee saataville Suomessa joulukuun loppuun mennessä 420 euron suositushintaan, eli reilut 100 euroa edullisempana kuin vastaava 16 gigatavun Iphone 3g. Kilpailuetua Suomen markkinoilla nokialainen saa myös siitä, että luurin voi ostaa itselleen ilman Apple-puhelimen pakollista operaattorikytkentää.
Etenkin USA:n älypuhelinmarkkinoilla Blackberry on kova sana. Puhelimesta julkaistiin myös lokakuussa uusi Storm-malli. Sen menestystä siivittänee kosketusnäyttö, joka on myös Iphonen menestyksen kulmakiviä.
Kännykkä seuraa askelia ostosparatiisissa
ARI KARKIMO
Lähes kaikki kuljettavat nykyään mukanaan seurantalaitetta – kännykkää. Brittifirma Path Intelligence on jalostanut ihmisten seuraamisesta itselleen liiketoimintaa. Sen välineillä voidaan seurata hyvinkin tarkkaan esimerkiksi asiakkaan kulkua ostoskeskuksen sokkeloissa.
Path Intelligencen ensimmäinen toimeksianto onkin ollut juuri ostoskeskuksen asiakkaiden käytöstä luotaava selvitys, josta kertoo BBC. Löydökset ovat hätkähdyttävyydessään samaa luokkaa kuin taannoisessa suomalaistutkimuksessa, joka paljasti vanhusten liikkuvan nopeammin silloin, kun heillä on kiire. Ostoskeskustutkimus todistaa, että enemmän aikaa kaupoissa käyttävä asiakas käyttää myös enemmän rahaa.
Tarkkuus kohdallaan
Tutkimustuloksia mielenkiintoisempaa onkin tarkkuus, jolla kännykänkäyttäjän liikkeitä voidaan selvittää. Operaattorin verkon tukiasemien avulla kännykkä voidaan paikantaa noin 50 metrin tarkkuudella. Brittifirman Footpath-tekniikalla päästään metrin tai kahden tarkkuuteen.
Kännykät saavat operaattorin tukiasemalta tmsi-tunnusnumeron (temporary mobile subscriber identity), jonka puhelin aika ajoin lähettää tukiasemalle. Brittifirman Footpath-järjestelmä seuraa tätä liikennettä omilla tukiasemillaan. Niiden määrää lisäämällä päästään hyvinkin tarkkaan sijainnin määritykseen.
Kulkijan henkilöllisyyden pitäisi pysyä salassa, sillä ainoastaan puhelinoperaattori pystyy yhdistämään tmsi-tunnuksen puhelinnumeroon.
Path Intelligence ei näe menetelmässään mitään syytä huoleen. Se vertaa sitä netin webbisivustojen suorittamaan seurantaan. Dynaamisten ip-osoitteiden vuoksi sivuston ylläpitäjä ei tunnista kävijöitä, mutta pystyy rekisteröimään, kuinka nämä sivustolla toimivat.
AMD jakautuu kahtia
JARMO PITKÄNEN
Talousvaikeuksissa pitkään paininut prosessorivalmistaja AMD jaetaan kahtia. Toisen, piirien kehitykseen ja suunnitteluun keskittyvän yrityksen nimenä säilyy tuttu AMD. Piirien teknisestä valmistuksesta ja monistuksesta vastaava yhtiö tunnetaan tästä eteenpäin nimellä The Foundry Company.
The Foundry Companyn taustalla uskotaan olevan roimasti Lähi-idästä peräisin olevaa öljyrahaa. Foundryn suurimmaksi omistajaksi nousee näet abudhabilainen ATIC-sijoitusyritys (Advanced Technology Investment Company). ATIC omistaa syntyvästä yhteisyrityksestä 55,6 prosentin enemmistöosuuden AMD:n osuuden jäädessä 44,4 prosenttiin.
Uuden valmistusyhtiön toimitusjohtajaksi siirtyy AMD:n tuotantotiimin johtotehtävissä toiminut Doug Grose. Uusi yhtiö valmistaa prosessoreja AMD:n entisillä tehtailla, jotka lahjoitetaan perustetulle tuotantoyhtiölle kalustoineen. The Foundry Company aikoo myös jatkaa AMD:n suunnitelmia uuden, yli 1400 työntekijää työllistävän puolijohdetehtaan perustamisesta Amerikkaan, New Yorkin osavaltioon.
Kaupan myötä AMD pystyy keskittymään rauhassa prosessorien suunnitteluun. Pääomavaltaisen sirujen valmistuksen siirtyminen talon ulkopuolelle tarkoittaa kuitenkin sitä, että Foundry Companylle siirtyneet tehtaat saattavat tulevaisuudessa tuottaa myös kilpailevien yrityksien puolijohdetuotteita.
UUTISHUONEESTA
Roskapostia tilauksesta
Roskapostin määrä sen kuin kasvaa. Suurin osa ryönästä tarttuu suodattimiin, mutta ärsyttää se silti. Henkilökohtaisen Gmail-laatikkoni roska-osastolle putoilee kaiken aikaa enemmän viestejä, nyt jo kymmenkunta päivässä. En ole antanut osoitetta mihinkään ilmiselvästi väärään paikkaan, mutta näyttää riittävän sekin, että sen joutuu kertomaan tarpeeksi monelle asialliselle taholle. Kun osoite kerrankin päätyy jollekin roskaajien osoitelistalle, peli on menetetty.
Miksi ihmeessä joka hemmetin paikkaan pitää rekisteröityä ja antaa sähköpostiosoitteensa varmistusviestiä varten? Ymmärrän, että se on tarpeen monissa etenkin suurissa nettiyhteisöissä ihan yleisen hygienian kannalta, mutta kun käytäntöä sovelletaan kaiken maailman tuotteiden ja valmistajien tukifoorumeihin, mennään liian pitkälle.
Asennat uuden softan tai ostat uuden laitteen. Oletetaan, että eteen tulee jokin ongelma, jonka selvittämiseksi pitäisi kysyä jotakin. Epätodennäköistähän se on, mutta oletetaan kuitenkin. Valmistaja on ystävällisesti pystyttänyt hienon foorumin, jossa firman edustajat ja käyttäjätoverit odottavat auttaakseen sinua – mutta kysymään pääsee vasta rekisteröitymisen jälkeen. Joskus ei riitä edes tuotteen käyttäjäksi rekisteröityminen, vaan foorumirekisteröityminen vaaditaan sen päälle.
Onko tässä nyt mitään järkeä? En varmasti ole ainoa, joka on rekisteröitynyt monelle sellaisellekin foorumille, joiden olemassaolon on jo autuaallisesti unohtanut. Kun asian voi tehdä fiksumminkin, miksei tehdä?
Tuli äsken kysyttävää yhdestä Cdburnerxp-ohjelmiston ominaisuudesta. Kas kummaa, sen foorumille ei tarvinnutkaan rekisteröityä - riitti, että ratkaisi eteen lyödyn captcha-arvoituksen. Näin sen pitäisi toimia.
Ari Karkimo
