Tekniikka syö aikaa
Petteri Järvinen
Tekniikka syö aikaa
Hidas käynnistyminen on Windowsin ärsyttävimpiä piirteitä. Koneen käynnistyminen, Windowsin lataaminen ja sovelluksen avaaminen kestävät niin pitkään, että mieleen tullut loistava idea ehtii unohtua, ennen kuin sitä pääsee kirjoittamaan muistiin.
Käynnistykseen kuluva aika vaihtelee suuresti eri koneissa, mutta on yleensä puolen ja täyden minuutin välillä. Pahimmillaan aikaa voi kulua useampikin minuutti, mikä alkaa jo olla sietämätöntä.
Miksi Windows käynnistyy niin hitaasti? Voiko asialle tehdä jotain?
Prosessien loputon lista
Windowsin hitaaseen latautumiseen on yksinkertainen syy: kaikessa hiljaisuudessa Windows käynnistää lukuisia pikku ohjelmia, taustaprosesseja ja palveluita. Jokainen niistä kuluttaa muutaman sekunnin prosessorin kallisarvoista aikaa.
Uunituore pc-kone käynnistyy ja toimii nopeasti. Ajan myötä toiminnot kuitenkin hidastuvat ja latausaika kasvaa. Jokainen uusi sovellus ja oheislaite lisää Windowsiin jotain itsestään, ja kasvattaa näin kuormaa.
Pahimmassa tapauksessa ne jäävät levylle kummittelemaan ja syömään muistia vielä senkin jälkeen, kun ohjelma tai laite on jo poistettu.
Myös levyn täyttyminen ja tiedostojen pirstoutuminen hidastaa toimintaa, mutta nykyisillä nopeilla levyillä se on harvoin mikään ongelma. Pirstoutumista Windows poistaa automaattisesti tehtävällä, joka on ajoitettu käynnistymään yöaikaan.
Valtaosa sovellusten tekemistä lisäyksistä on itsekkäitä ja tarpeettomia. Monet sovellukset asentavat automaattisesti käynnistyvän apuohjelman, joka nopeuttaa pääsovelluksen avaamista.
Toinen riesa ovat päivitystarkistimet. Esimerkiksi Sunin Java lisää käynnistyslistaan Sunjavaupdatesched-rivin, joka käynnistää pienen jusched.exe-ohjelman. Sen ainoana tehtävänä on tarkistaa, onko Javaan tullut päivityksiä.
Päivitystarkistukset olisi parempi integroida Windowsin omaan update-toimintoon tai edes lisätä muiden ajastettujen tehtävien joukkoon. Windowsin ajastin on monipuolinen työkalu ja Vistassa se on saanut vielä paljon uusia ominaisuuksia.
Sammutuskin hidasta
Käynnistymisen hitaus on helppo ymmärtää. Suurempi mysteeri on se, miksi myös Windowsin sammuttaminen kestää luvattoman pitkään – jopa yli minuutin.
Välitöntä sammutusta kaipaava katkaisee koneesta sähköt ja välttyy odotukselta. Tällaista väkivaltaista katkaisua ei kuitenkaan voi suositella, sillä lopetuskäskyn saatuaan Windows suorittaa erilaisia siivous- ja ylläpitotöitä ennen kuin se antaa koneelle luvan sammuttaa itsensä.
Jos virta katkaistaan väkisin, siivoustyöt jäävät tekemättä.
Windowsin sammuttaminen on käynnistyksen käänteinen versio. Windows lähettää jokaiselle prosessille ja palvelulle yksi kerrallaan lopetuskäskyn. Ne tyhjentävät muistipuskuriensa sisällön levylle, sulkevat mahdolliset lokitiedostot sekä tekevät merkintöjä Windowsin omaan tapahtumalokiin.
Verkkoyhteydet suljetaan, mikä edellyttää palvelimelta saatua kuittausta. Lopuksi Windows poistaa ajurit muistista niiden omilla unload-kutsuilla ja sammuttaa omat järjestelmäprosessinsa.
Kaikki palvelut ja prosessit eivät lopeta itseään kunnolla tai niiden lopetuskutsua ei ole toteutettu lainkaan. Windows odottaa jonkin aikaa ja pysäyttää sen jälkeen prosessin pakotetusti.
Monimutkaiset sovellukset koostuvat useista itsenäisistä palveluista, jotka on käynnistettävä ja suljettava oikeassa järjestyksessä. Esimerkiksi Microsoftin oman Exchange-sähköpostipalvelimen sammuttaminen on kaikissa versioissa työläs ja aikaa vievä operaatio. Käynnissä on useita prosesseja, jotka antavat lopetuskomentoja toinen toisilleen tietyssä järjestyksessä.
Tavoitteena 15 sekuntia
Microsoft on hyvin tietoinen ongelmasta. Sen omien mittausten mukaan Vistan yleisin käynnistymisaika on 30–40 sekunnin välillä. Tähän tai nopeampaan käynnistykseen yltää selvästi yli kolmannes käyttäjistä.
Alle 50 sekunnin selviää 75 prosenttia. Odottavan kannalta se on pitkä aika. Siksi seuraavassa Windows 7 -versiossa tavoitteeksi on asetettu 15 sekunnin käynnistymisaika.
Tavoitteeseen pyritään karsimalla turhia palveluita ja nopeuttamalla jäljelle jäävien latausta. Ajureita pyritään myös lataamaan rinnakkain, jolloin yhden hitaus ei vaikuta kokonaisaikaan.
Lisää nopeutta heti
Käynnistystä voi nopeuttaa siivoamalla Windowsista pois kaiken tarpeettoman: turhat sovellukset, apuohjelmat, ajurit, aputiedostot ja niin edelleen.
Käynnistyvien ohjelmien listaa voi tarkastella Windowsin omalla msconfig-apuohjelmalla. Vielä tehokkaammin siivous käy Ccleaner-ohjelmalla, jonka voi ladata netistä ilmaiseksi (www.ccleaner.com).
Jos tarpeellisia ohjelmia on paljon, keskusmuistin kasvattaminen voi olla ainoa lääke.
Käynnistys- ja sammutusajat
Mittasimme Windowsin käynnistymistä ja sammumista eri koneissa. Aika laskettiin bios-tarkistuksen loppumisesta ja käyttöjärjestelmän latauksen alkamisesta siihen hetkeen, kun työpöytä ilmestyi näkyviin ja sivupalkki oli saatu piirrettyä. Osa koneista kysyi käyttäjätunnuksen ja salasanan, joten niissä huomioitiin myös tämä vaihe. Lisäksi mitattiin sammutusaika.
Taulukossa mainitut laitemerkit ovat uusia multimediakannettavia, joita tutkittiin lehden vertailua varten. Poikkeuksena ovat työkäytössä ollut Lenovon kannettava, Mikromafian kokoama neljän ytimen tehokone sekä HP:ltä testiin saatu niin ikään neliytiminen tehokone, joskin alemmalla kellotaajuudella.
Tehomikrot mitattiin uusina, kun niissä oli vasta Vista ja pakolliset ajurit.
Nopeimmin käynnistyi HP:n neliytiminen tehokone; 21 sekunnin aika on jo lähellä seuraavan Windowsin tavoiteaikaa. Osa nopeudesta selittyy sillä, ettei kone kysynyt käyttäjätunnusta eikä salasanaa lainkaan. Siksi HP asettaa rajan, jota nopeammaksi nykymuotoisen Vistan käynnistymistä tuskin voi saada.
Sama kone teki pohja-ajan myös sammutuksessa: 13 sekuntia. Koneen tyhjyyden huomioiden se on varsin pitkä aika.
Kannettavien erot olivat tuntuvia. Uusista multimediamikroista hitaimmalta käynnistymiseen kului 107 sekuntia, kun nopein selvisi 47 sekunnilla. Myös sammutusajoissa nopeimman ja hitaimman välinen ero oli yli kaksinkertainen.
Kuin etana kaarteessa
Vanhan vitsin mukaan hitauden huippu on, kun etana jarruttaa kaarteessa. Vai olisiko Windowsin käynnistyminen vielä hitaampaa? Siltä ainakin tuntuu, kun itsellä on kiire, mutta kiintolevyn merkkivalo vain vilkkuu villisti ja Windows antaa odottaa itseään.
Ylivoimaisesti hitain käynnistysaika mitattiin 1,5 vuotta vanhalle Lenovon kannettavalle, jossa oli Vista ja vain yksi gigatavu muistia. Koneessa oli kokeiltu erilaisia ohjelmia ja lisälaitteita, joten siihen on kertynyt paljon kaikenlaista tauhkaa.
Vistan käynnistyminen kesti huimat 269 sekuntia – siis melkein viisi minuuttia! Sammumiseenkin kului yli minuutti. Tällainen hitaus ei ole enää mukavuuskysymys, vaan haittaa jo vakavasti tuottavuutta.
Koneessa pyöri yhteensä 102 prosessia. Niiden karsimiseksi poistettiin joitakin sovelluksia ja levytilaa siivottiin. Vaikutus oli minimaalinen. Vasta turhaan käynnistyvien apuohjelmien karsiminen toi edes jotain hyötyä: käynnistysaika nopeutui 244 sekuntiin ja sammuminen 59 sekuntiin.
Hitaus johtui riittämättömästä keskusmuistista. Yhden gigatavun muistista oli heti käynnistyksen jälkeen vapaana enää 31 prosenttia. Siksi ainoa keino nopeuttaa konetta merkittävästi olisi ollut muistin kasvattaminen kahteen gigatavuun
