Kysyttyä: Toimitusjohtaja Petteri Uljas
Tietotekniikan konsulttiyhtiö Capgeminin suomalaisia asiakkaita palvelee 700 suomalaista sekä 200 intialaista ja puolalaista it-ammattilaista. Toimitusjohtaja Petteri Uljas kertoo, mikä on suomalaisen osaamisen taso ja siirtyykö meiltä vielä lisää työtä halpamaihin.
MIKÄ ON IT-ALAN KOULUTUKSEN TASO SUOMESSA?
Koulutussysteemimme eivät ole seuranneet viimeisimpiä trendejä. Peruspaino on vielä liikaa teknisessä puolessa. Paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota helppokäyttöisyyteen, visuaalisuuteen ja viestintään yleensä. Kaikki, mikä liittyy loppukäyttäjän kokemukseen, tökkii mielestäni vielä.
Määrät ovat Suomessa riittävät, mutta painotukset eivät ehkä ole oikeat. Pitäisi miettiä, miten asioista kerrotaan ja miten selvitetään käyttäjiltä, mitä he hakevat.
MITEN OSAAMISTA PITÄISI PARANTAA?
Suomalainen systeemi on ehkä liiankin demokraattinen. Täältä on puuttunut huippukoulutus. Ehkä se kuuluu tähän pohjoismaiseen sosiaaliyhteiskuntaan, että kaikki yritetään tehdä samalla tavalla. Meidän pitäisi rohkeammin löytää huiput, oli ala mikä tahansa, ja antaa heille keskimääräistä parempaa koulutusta.
Aalto-yliopisto on ehkä yritys vastata tähän, mutta en vielä näe sitä. On vasta siirretty papereita, perustettu virastoja ja nimitetty johtajia. On suuri riski, että hukkuu omaan byrokratiaansa. Monesti ehkä pieni opinahjo olisi parempi. No, resursseja on ainakin enemmän, ja yrityksiltä saadaan rahaa.
MISTÄ HUIPULLE SAADAAN OPETUSTA?
Huipputyyppejä on Suomessa varmaan ihan sama määrä väestöstä kuin missä tahansa muualla. Suomessa halutaan vetää kaikki samassa nipussa ylioppilaaksi. Näin sekä vähän hitaammat että nopeammat kärsivät.
Huippuopetusta voisi olla joko meillä tai Pohjoismaiden tasolla. En oikein näe, että edes Ruotsinkaan yliopistot olisivat samaa tasoa kuin parhaat Yhdysvalloissa tai Ranskassa.
Suomalaisen järjestelmän hyvä puoli on se, että kaikilla on taloudellisesta asemasta ja perheen taustasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua minne vain, jos vain lahjakkuutta riittää. Mutta sitten se aivan viimeinen huippu jää puuttumaan. Mielestäni se vaatisi yksityistä opetusta.
MIHIN KOULUTUKSEEN KANNATTAA NYT PANOSTAA?
Ongelma tässä maassa on, että esiintymis- ja viestintätaidot ovat usein hirveän heikkoja. Vaikka olisi kuinka hyvä tekniikka tai mikä tahansa, mikäli sitä ei osaa esittää ja myydä, niin ei sitä kukaan osta. Tähän Suomessa pitäisi keskittyä.
Pitäisi osata puhua ja mennä rohkeasti myymään itseämme, eli olla vähän vähemmän nöyriä. Luulen, että syy siihen, että esimerkiksi Ruotsissa on paljon uusia menestyviä yrityksiä, on se, ettei siellä pyydellä niin paljon anteeksi. Pakkoruotsin voisi korvata esiintymis- ja kommunikointitaidolla. Luulen, että siitä olisi tälle yhteiskunnalle paljon enemmän hyötyä.
PITÄÄKÖ SIIS INSINÖÖRIN OPPIA MYYJÄKSI?
Meillä voi olla edelleen pieni porukka, joille riittää se, että potkuri pyörii pään päällä. Se porukka pienenee koko ajan. Heidän pitää sitten olla tosi guruja. Meillä on sen sijaan hirveä määrä ihmisiä, jotka haluaisivat olla tällaisia potkuripäitä. Sen takia he eivät puhu, koska ovat niin guruja. Tämän oloinen tekninen keskiluokka tulee häviämään.
Uskon, että Suomessa on ollut paljon mahdollisuuksia vastaavaan, kuin mitä Nokia on. Niitä ei vain ole ajateltu kaupallisesti, eikä lähdetty myymään ja markkinoimaan. On vain haluttu duunailla jotain kivaa. Tarvitaan sellainen kulttuuri, että ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään ja myydään sitä.
Esimerkiksi jos Linus Torvaldsia olisi kiinnostanut kaupallinen puoli, voisi Linux olla samanlainen firma kuin Oracle tai SAP. Pitää hyväksyä, ettei kaupallisuus ole pelkästään pahe.
Hyvätkin ideat jäävät pöytälaatikkoon sen takia, ettei niitä osata tuoda esille. Olen itsekin sitä sukupolvea, joka joutui vain kerran kuukaudessa puhumaan jotain koululuokan edessä.
MIKÄ TYÖ SEURAAVAKSI KARKAA HALPAMAIHIN?
Työn siirtyminen halvemman työvoiman maihin on yhtä todellinen trendi it-alalla kuin on nähty metsä- ja muussakin teollisuudessa. Uskon, että nykyiselle määrälle it-ammattilaisia Suomessa ja nyt koulutettaville riittää töitä edelleen. Ihmisten pitää ymmärtää, että pitää olla valmis muutokseen ja ottamaan uusia haasteita vastaan.
Meillä on ratkaistu asia niin, että on kuvattu kaikki ammatit oppaaseen, ja uusien työntekijöiden pitää olla sellaisia, että työlle on tulevaisuutta Suomessa.
Moni pelkää työpaikan puolesta, mutta yhtä moni taitaa pelätä myös sitä, että 20 vuoden jälkeen joutuu tekemään jotain uutta. Tämä on se suurempi pelko mielestäni.
Uskon, että yritysten pitää kiinnittää enemmän huomiota henkilöstön tyytyväisyyteen ja koulutukseen. Ihmisille, joilla on valmiuksia kohdata muutoksia ja opetella uutta, löytyy tästäkin maasta töitä myös it-alalta. Vahvimmilla ovat työt, joissa palvellaan suomalaisia ja käännetään tietotekniikkaa liiketoiminnan kielelle.
