Video muuttaa nettiä
Uudistumiskyky on aina ollut internetin vahvuus. Juuri nyt vahvin muutosvoima on video.
Maailmanlaajuinen internet on niin laaja ja monimuotoinen olio, että sen sisäistä rakennetta on vaikea hahmottaa. Verkon tilaa valottavia tutkimuksia ovat säännöllisesti julkaisseet muun muassa Minnesotan yliopisto, sisällönjakeluyhtiö Akamai Technologies, verkkolaitevalmistaja Cisco Systems sekä liikenteen hallintaratkaisuja toimittava kanadalainen Sandvine. Seuranta perustuu useimmiten noin pariltakymmeneltä eri puolilla maailmaa toimivalta operaattorilta kerättyihin tietoihin, joista sitten ekstrapoloidaan vastaavat globaalit luvut.
Tutkimuksista laajin on Atlas Internet Observatory, joka on syntynyt palvelunhallintayhtiö Arbor Networksin, akateemisille yksiköille palveluja tarjoavan Merit Networkin ja Michiganin yliopiston yhteistyönä. Se kerää tietoja 110 operaattorilta 17 eri maasta ja viidestä maanosasta.
Arviot internetliikenteen kokonaismäärästä vaihtelevat usein jopa kertaluokan verran. Atlas ja Cisco ovat syksyllä julkaistuissa tutkimuksissaan kuitenkin päätyneet samoihin lukemiin: Netissä kulkee yhdeksän eksatavua eli yhdeksän miljoonaa teratavua kuukaudessa vuotuisen kasvun ollessa 45–50 prosenttia. Cisco havainnollistaa datamäärää Caltechin tutkijan Roy Williamsin arviolla, että jo viiteen eksatavuun mahtuisivat kirjoitettuina kaikki ihmiskunnan tähän mennessä puhumat sanat.
Uusi talous, sittenkin
Bitit eivät vastaa suoraan euroja, mutta verkon kasvuluvut ovat silti merkittäviä, kun ottaa huomioon, että ne on saavutettu kansainvälisen taantuman aikana. Atlas-tutkimus listaa syitä, joiden ansiosta kasvu on ollut viime vuosina mahdollista.
Tärkein niistä on internetin transit-liikenteen hintojen romahdus. Vielä vuonna 1998 operaattorit veloittivat kaistasta toisiltaan 1200 dollaria jokaiselta megabitiltä sekunnissa. Kymmenen vuotta myöhemmin hinta oli pudonnut sadasosaan, ja vuoteen 2014 mennessä sen ennustetaan laskevan vielä 90 prosenttia lisää. Hintojen laskun ansiosta netissä voidaan nyt välittää korkealaatuista videokuvaa.
Jostain rahaa on myös tultava. Pidimmepä me netin käyttäjät siitä tai emme, mainosrahoitteinen malli on osoittautunut vahvimmaksi. Vuonna 1998 verkkomainontaan käytettiin maailmassa vajaat pari miljardia dollaria, kymmenen vuotta myöhemmin summa oli yli kaksitoistakertainen.
Mainosraha ei tietenkään mene suoraan verkko-operaattoreille, vaan sisällöntuottajille ja -jakelijoille. Yahoon, Googlen ja Microsoftin kaltaiset hyperjättiläiset ovat jopa rakentaneet omia verkkojaan. Kun pilvipalveluista tulee merkittävää liiketoimintaa, myös niiden tarjoajat alkavat toimia samalla tavalla.
Rakennemuutoksia
Oman verkkonsa varassa toimiva riittävän suuri yritys ei tarvitse kansallisia operaattoreita, vaan se voi kytkeytyä suoraan internetin yhdysliikennepisteisiin ja kansainvälisiin runkoverkkoihin. Aiemmin vain Akamain ja Limewiren kaltaisilla sisällönjakeluverkkojen ylläpitäjillä oli mahdollisuus tällaisiin investointeihin. Toiminnan tehostuminen alentaa kustannuksia ja laskee palvelujen hintoja.
Keskittyminen on ollut nopeaa, mikä näkyy Atlas-tutkimuksessa analysoiduista liikenteen reititystiedoista. Vielä vuonna 2007 tarvittiin tuhansia autonomisia järjestelmiä (itsenäisten toimijoiden verkkokokonaisuuksia) luomaan tai välittämään puolet kaikesta internetin liikenteestä. Vuonna 2009 tähän riitti 150 suurinta toimijaa. Kun listan kärki koostui aiemmin puhtaista verkko-operaattoreista, oli sijalle kolme nyt kiilannut Google edellään vain kansainväliset runkoverkko-operaattorit Level 3 Communications ja Global Crossing.
Toinen yllättäjä on kuutostilalle noussut yhdysvaltalainen kaapeli-tv-yhtiö Comcast. Menestyksellisesti ip-puhe- ja internetoperaattoriksi laajentunut yhtiö on monipuolistanut palveluvalikoimaansa nopeasti. Se on muun muassa rakentanut oman maanlaajuisen runkoverkon sekä kaupunkialueiden ethernet-verkkoja, joista se myy kapasiteettia muille toimijoille.
Comcast on myös muuntautunut sisällön kuluttajasta sisällön tuottajaksi muun muassa myymällä videosisältöään muille kaapeli-tv-yhtiöille. Kaksi vuotta sitten kaksi kolmasosaa yhtiön verkon liikenteestä oli sisään tulevaa, mutta tänä vuonna jo 55 prosenttia suuntautuu muiden operaattorien verkkoihin.
Piratismi vähenee, striimaus lisääntyy
Liikennetutkimuksissa analysoidaan myös verkon sovelluksia. Ylivoimaisena ykkösenä on web, jonka osuus internetin liikenteestä on Atlas-tutkimuksen mukaan kasvanut jo yli 50 prosentin. Perinteisten ip-sovellusten kuten sähköpostin, newsien ja ftp:n osuus on laskussa, ja ne vastaavat yhteensäkin enää vain muutamasta prosentista liikennettä. Vpn-yhteyksien käyttö puolestaan kasvaa, mutta niidenkin osuus jää vajaaseen puoleentoista prosenttiin.
Pitkään suurimpina kaistasyöppöinä pidettyjen vertaisverkkojen osuus on kääntynyt laskuun, Sandvinen mukaan jopa neljänneksellä viime vuodesta. Asiasta on tosin vaikea saada yksiselitteistä näyttöä, koska p2p-ohjelmistot ovat siirtyneet käyttämään dynaamisia, satunnaisesti valittuja portteja ja ryhtyneet salaamaan liikenteensä. Pakettien sisältöä analysoimalla Atlaksen tutkijat päätyivät arvioimaan p2p-liikenteen osuudeksi 18 prosenttia, Sandvinen tutkijat 20,4.
Webin http-liikenne ei suinkaan ole pelkkää surffailua, vaan iso osa siitä on videota. Atlas-tutkimuksessa arvioidaan videoliikenteen osuudeksi tänä vuonna peräti 25 prosenttia koko internetin liikenteestä. Videota siirtyy edelleen myös p2p-muodossa, mutta kaupallisten toimijoiden tarjoamat lailliset suoratoisto- ja latauspalvelut ovat vihdoin kääntäneet piratismin suosion laskuun.
Tiedoston lataaminen työasemalle tallennettavaksi ja myöhemmin katsottavaksi on ylimääräinen vaiva, jota nykypolven kaikki-tänne-mulle-heti-nyt-asenne ei siedä. Yhä suurempi osa työasemalle ladatuista biteistä kulutetaankin saman tien. Tämä kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman liittymänopeuksien ja runkoverkkojen välityskyvyn kasvua.
Sandvinen tutkimuksen mukaan tosiaikainen viihdeliikenne onkin kasvanut 26 prosenttia viime vuodesta. Kehitystä tervehtivät ilolla niin operaattorit kuin sisällöntuottajatkin. Ciscon tutkimuksen mukaan yksi prosentti laajakaista-asiakkaista vastaa 20 prosentista kaikesta internetliikenteestä. Tähän ovat paljolti syynä p2p-sovellusten työasemaan lataamat tiedostot, joita ei siltä koskaan katsota. Suoratoisto poistaa turhan liikenteen – ja helpottaa siirtymistä laskutettaviin palveluihin.
Tunkua työasemaan
Myös videoiden katseluun soveltuvien laitteistojen kehittyminen lisää netin videoliikennettä. Tehokkailla moniydinsuorittimilla varustetut pc:t voivat jo toistaa elokuvat häiriintymättömästi muiden prosessien rinnalla, ja teräväpiirtoresoluutioilla riittävän kokoinen videokuva ei syö koko näyttöä.
Cisco onkin alkanut käyttää termiä ”ambient video”, joka tarkoittaa videon puolihuolimatonta katselua muun työn ohessa. Kotona television ajankohtaisohjelman seuraamisen lomassa voi vaikkapa asioida nettipankissa, ja työpaikalla näytön nurkassa voi näkyä nettikamera, joka vahtii kotiin jätettyä lemmikkiä.
Netissä liikkuvan videon määrän kasvu näkyy myös työaseman käyttäjälle toisto-ohjelmien kehityksenä. Koneelle ladattujen elokuvatiedostojen katseluun tarvittavien koodekkien metsästyksen tilalle tulee tarve päivittää selainta erilaisilla lisäosilla.
Web-sivuille upotettavien videoklippien esittämistä on pitkään hallinnut Adoben Flash, mikä on saanut kilpailijat aggressiivisiksi. Microsoft on pyrkinyt Silverlight-tekniikallaan horjuttamaan Flashin valta-asemaa, ja omilla videotekniikoillaan ratsastava Apple on pyrkinyt vaikeuttamaan Flashin tuloa Iphoneen tiukoilla sovelluskehitysrajoituksilla.
Esimerkiksi Mozilla-säätiö ja Google kuitenkin uskovat lisäosista kiistelyn laantuvan lähivuosina. Kun html 5 kypsyy käyttöön, selaimessa voidaan esittää standardia noudattavaa videota ja ääntä ilman lisäosia. Google on jo kehittänyt Youtubestaan html 5 -version, ja myös Microsoft on luvannut tukea html:n uusia toimintoja.
