Ajankohtaista
Suomi luo tulevaisuuden internetiä
Nykymuotoisen internetin kuolemaa on povattu toistuvasti. Oikeaa hetkeä ei osaa kukaan varmasti sanoa, mutta faktana pysyy, että se on päivä päivältä lähempänä.
ARI KARKIMO
Suomessa on tartuttu härkää sarvista ja ryhdytty etsimään ratkaisuja haasteisiin yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteishankkeella.
Professori Jukka Manner TKK:sta luettelee koko joukon haasteita, joita internetin pelastamistyössä kohdataan. Näitä ovat muun muassa epätoivottu liikenne, reitityksen tukehtuminen, liikkuvuuden toteuttaminen, resurssien käyttö, luottamuksen palauttaminen ja energiatehokkuus.
”Epätoivottua liikennettä ovat muun muassa roskaposti ja haittaohjelmat. Ongelmana on se, että nykyisessä internetissä kaikki valta on lähettäjällä, vastaanottajalla ei ole sanomista. Vastaanottajahan voi olla roskapostin saaja tai webbipalvelin. Tilanne pitäisi kääntää toisinpäin”, hän sanoo.
Ip-osoitteiden loppumista on pidetty yhtenä internetin varmoista tappajista ja tuon hetken on laskettu olevan edessä parissa vuodessa. Ipv6:sta on odotettu pelastajaa, koska se tarjoaa valtavasti uusia osoitteita. Manner kuitenkin muistuttaa, ettei ipv6 poista liikenteen ohjaamiseen liittyviä ongelmia: ”Reititystiedon määrä kasvaa liian nopeasti, on ratkaistava, miten tiedonsiirto hoidetaan tulevaisuudessa”.
Toiveena saada uusia yrityksiä mukaan
Future Internet -hanke aloitti työnsä huhtikuussa. Määräaikaa sen päättämiselle tai valmistumiselle ei ole asetettu, mutta tutkimussuunnitelma on nyt laadittu kahdeksi vuodeksi.
”Tähän on laitettu niin paljon paukkuja ja työtunteja, ettei hommaa vuoden tai kahden päästä lopeteta”, Manner vakuuttaa.
Yrityksistä ovat mukana nyt Ericsson, Nokia, Nokia Siemens Networks sekä Teliasonera. Mukaan kaivattaisiin lisää yrityksiä, erityisesti pienempiä, jotka voisivat osallistua oman alansa työhön projektissa. Tutkijakumppaneina liikkeellä on joukko korkeakouluja sekä VTT.
Mallia piraattiverkoista
Kun ihminen alkaa kaivella vertaisverkoista itselleen luvattomia elokuvanautintoja, häntä ei kiinnosta, mistä elokuva lopulta latautuu. Palvelu yhdistää hakijan suoraan haluttuun sisältöön. Tällaista toiminnallisuutta kaivataan myös tulevaisuuden internetin ytimeen.
Yksi osa Future Internet -hankkeen työstä on keksiä nykyistä tehokkaampia tapoja yhdistää käyttäjä tietoon.
Helsingin yliopiston professori Jussi Kangasharju selvittää toteaa, että nykyinen internet on suunniteltu yhdistämään koneita toisiinsa. Se ei palvele hyvin, kun etsitään sisältöjä, ja tarve tällaiselle kasvaa esimerkiksi elokuvalatausten yleistyessä.
”Miksi sisällöntuottajan tai käyttäjän pitäisi välittää linkkien toimivuudesta, kun esimerkiksi palvelin vaihtuu? Haluamme rakentaa informaatioverkon, joka yhdistää sisällön tuottajat ja käyttäjät”, Kangasharju sanoo.
Työsarkaa uuden muotoilemisessa riittää. Mietittäviä asioita ovat muun muassa arkkitehtuuri, nimeämiskäytännöt, suorituskyky sekä turvallisuuteen, luottamuksellisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät seikat.
Selkeä haaste on, kuinka päästään siirtymään nykykäytännöstä uuteen malliin sitten, kun se lopulta on valmis.
”Iso kakku tämä on, mutta pienempiä tuloksia voidaan saada käyttöön jo lähivuosina. Ison vision läpimenoon tarvitaan todennäköisesti 5–10 vuotta”, Jussi Kangasharju arvioi.
Professional Developers Conference 2008
Windows 7 korjaa Vistan virheitä
Microsoftin kehittäjätapaaminen esitteli maailmalle Windowsin seuraavan version.
TERO LEHTO – LOS ANGELES
Microsoft haluaa välttää Windows Vistan lanseerauksen virheet varmistamalla heti alkuun, että laitevalmistajat, ohjelmistoyhtiöt, it-kumppanit sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaat ovat valmiina Windows 7:lle. Käyttöjärjestelmän varhainen testiversio jaettiin kaikille yli 6000 asiantuntijalle ja kehittäjälle Professional Developers Conference (PDC) 2008 -tapahtumassa.
Ohjelmistoyhtiö vahvisti PDC:ssä, ettei Windows 7 ole niinkään käyttöjärjestelmien mullistus, vaan kehitysaskel Windows Vistaan nähden. Windows 7 perustuu samaan kerneliin eli ytimeen kuin Windows Vista ja Server 2008.
Uudistuksia on kuitenkin paljon sekä kuluttaja- että yrityskäyttäjiä varten.
Paljon uutta
Microsoft tuo Windows 7:ssä aivan uudenlaiset mediakirjastot, jotka ovat käytettävissä kaikkien sovellusten, kuten Internet Explorerin, mediasoittimien ja resurssienhallinnan kautta. Kotiverkkoihin tuodaan uusi haku tiedostojen jakoon kotiverkossa.
Windows 7 tukee kosketusohjausta esimerkiksi siten, että mitä tahansa valikoita voidaan hallita tavallisten näppäimistö- ja hiirikomentojen lisäksi sormilla koskettaen Apple Iphonen tapaan. Esimerkiksi Wordissä asiakirjoja pystyi selaamaan ja zoomaamaan nopeasti kosketuksen avulla.
Windows 7:ssä työpöydän aloitus- ja alavalikko uudistetaan siten, että käyttäjä pystyy tarkemmin hallitsemaan, mitkä kuvakkeet ja ponnahdusikkunat tulevat näkyviin.
Windows Vistan arvosteltu UAC-tietoturvatoiminto ei katoa, mutta siihen tulee useita säätöjä sopivan tasonlöytämiseksi. Yrityskäyttäjät arvostanevat myös sitä, että Windows 7 osaa erotella jatkossa koti- ja työverkkojen asetukset siten, että kannettavan kanssa ei tarvitse jatkuvasti vaihdella asetuksia. Lisäksi Bitlocker-ohjelmalla voidaan salata kiintolevyjen lisäksi usb-muistitikut.
Päivitä ensin Vistaan, toivoo Microsoft
Microsoftin mukaan yritykset ottavat ison riskin, jos viivyttävät järjestelmäpäivityksiään ohittaakseen Windows Vistan.
”Aina on uusi käyttöjärjestelmä tulossa. Vista on turvallinen, tuki on parantunut ja ympäristö on sille valmis”, sanoi Microsoftin Windows-liiketoimintojen johtaja Mike Nash toimittajatapaamisessa PDC:n yhteydessä.
Nashin mukaan yritysten voi olla vaarallista jäädä odottelemaan Windows 7:ää, koska Windows XP:n tietoturvan taso ei ole yhtä hyvä kuin Vistassa.
Microsoft on Nashin mukaan ottanut oppia Vistan huonoon imagoon johtaneesta lanseerauksesta. Nash arvioi, että keskeneräinen ajuri- ja sovellustuki sekä epäselvyydet laitevaatimuksista johtivat siihen, että Vistaa haukkuivat nekin, jotka eivät ole sitä edes kokeilleet.
Hänen mukaansa Vistan ja 7:n ohjelmistojen yhteensopivuus auttaa tässä, koska molemmissa toimivat samat ajurit ja sovellukset. Isoa rysäystä ei ole tulossa, ja toisaalta Vistalle uskalletaan kehittää laite- ja ohjelmistotukea.
”Kun Windows 7 aikanaan tulee, yritykset ovat valmiina sille. Se ei vaadi yhtä isoa migraatioprojektia kuin XP:stä Vistaan siirtyminen”, sanoi Nash.
Windows Vista, Server 2008 ja Seven perustuvat samaan kerneliin.
Office 14 tulee viimein web-selaimeen
Tänä vuonna saa rajattu testijoukko käsiinsä Microsoft Office 14:n, jossa esitysgrafiikka muistiinpanot, taulukkolaskenta ja tekstinkäsittely voidaan ajaa niin pc-koneella kuin web-selaimessakin.
Office 14:n Excel-, Onenote-, Powerpoint- ja Word-ohjelmistoilla pystyy siis sekä katsomaan että muokkaamaan asiakirjoja. PDC:ssä näytettiin, miten eri käyttäjät voivat käsitellä asiakirjoja samanaikaisesti – yksi esimerkiksi matkalla hotellissa selaimella ja toinen toimistolla. Teknisesti järjestelmä perustuu Microsoftin palvelimella pyörivään Sharepoint-palvelimeen.
Microsoftin Office Client -yksikön johtaja Takeshi Numoto ei halunnut tai osannut vielä kertoa kovinkaan paljon ohjelmistopaketin web-työkaluista. Vaille vastausta jäi muun muassa, saako web-sovellukset ostettua ilman pc-ohjelmistoa.
Kysymyksiin web-sovellusten offline-käytöstä Numoto ei myöskään vastannut suoraan. ”Kyse on siitä, miten ohjelmistoa halutaan käyttää. Näemme, että mobiili-, pc- ja web-sovelluksille on omat käyttötarkoituksensa.”
Microsoftin mukaan Office 14:n web-sovellukset toimivat niin Firefoxissa, IE:ssä kuin Safarissa. Osa toiminnoista vaatii kuitenkin Microsoftin Silverlight-laajennuksen, joka on tosin sekin saatavana useille käyttöjärjestelmille ja selaimille.
Kosketuskäyttöliittymä – luonnollisesti
Microsoftin Surface-kosketusnäyttötietokoneet ovat jo rajoitetussa käytössä USA:ssa. Projektin kehitysryhmässä käyttäjäkokemuksen tutkimusta johtava Joe Fletcher kuvailee Surfacea käyttöliittymien kolmanneksi sukupolveksi. Hän esitteli projektia Microsoftin Web Day -tilaisuudessa Helsingissä lokakuussa.
Joe Fletcher tähdensi eroa esimerkiksi Iphonesta tutun käyttöliittymän, jota hän nimitti multipoint-liittymäksi, ja Surfacessa käytettävän multitouchin välillä. ”Multipoint perustuu sähköiseen kosketukseen tietyssä pisteessä, multitouchissa kosketus rekisteröidään näytön pinnan alla olevilla kameroilla. Multipointissa on sama kosketanko ruutua sormenpäällä vai koko sormen mitalla, multitouch huomaa eron”, hän selvittää.
Käyttäjästä asiantuntija hetkessä
Fletcher jakaa tähänastiset tietokoneen käyttöliittymät kolmeen ryhmään. Aluksi liittymä oli tekstipohjainen, sittemmin edettiin graafisiin liittymiin, joista käytetään lyhennettä GUI. Surface edustaa kolmatta polvea, se on NUI eli natural user interface.
Hän havainnollisti näiden kolmen eroa sillä, mihin niiden käyttäminen perustuu. Komentorivillä keskeistä on, että käyttäjä muistaa tarvittavat komennot. Graafisessa käyttöliittymässä tärkeää on tunnistaminen, pitää ymmärtää, mitä käyttöliittymän suunnittelija haluaa kunkin symbolin merkitsevän. NUI-liittymä pohjautuu intuitioon – kokemuksen on tarkoitus olla niin luonnollinen, ettei käyttäjä joudu ajattelemaan lainkaan käyttöliittymää.
Surfacea on käytetty esimerkiksi kännykkäkaupassa tarjolla olevien mallien esittelyvälineenä. ”Ihmiset käyttävät laitetta vain muutaman minuutin. Siinä ajassa heidät pitää saada tuntemaan itsensä asiantuntijoiksi”, Joe Fletcher selittää.
Rinnalle, ei tilalle
Vaikka kyseessä on siirtyminen uuteen käyttöliittymäpolveen, Joe Fletcher ei usko graafisen käyttöliittymän joutavan romukoppaan: ”On paljon asioita, joihin hiiri ja näppäimistö sopivat huomattavasti paremmin. En ole vielä tavannut hyvää kosketusnäyttöön perustuvaa näppäimistöä. Erilaiset käyttöliittymät elävät rinnakkain, jossakin vaiheessa jo samassa laitteessa.”
Fletcherillä on jo tarjota visioita siitä, millaisia käyttöliittymiä meille tarjotaan NUI:n jälkeen.
”Seuraava käyttöliittymäsukupolvi voi olla XUI, joka on jo aika tavalla cyberpunkia. Se on synteesi koneen ja ihmisen välillä. Kone pyrkii ymmärtämään, mitä haluat tehdä. XUI tulee olemaan eräänlainen digitaalisen ja fyysisen todellisuuden yhdistyminen. Tällaisia asioita on jo kehitteillä, kun on yritetty luoda vaikeasti vammaisille tapoja käyttää tietokonetta”, hän kertoo.
Antti Tuurala Tietokoneeseen
Tietokone-lehden uutena toimittajana aloitti marraskuun alussa Antti Tuurala. Antti on toiminut aikaisemmin Mikrobitti-lehdessä teknisenä toimittajana ja web-ylläpitäjänä.
Kahdeksan viime vuotta Mikrobitissä työskennellyt Antti tuo Tietokone-lehteen mukanaan perinteisen tietotekniikan osaamista höystettynä uuden tekniikan laitteista saadulla kokemuksella. Hänen työnkuvaansa kuuluvat Tietokoneessa erilaisten vertailujen, vinkkien, lukujuttujen sekä viihteellisempää sisältöä tarjoavan Vikasivun tuottaminen.
Antti Tuurala peri työpöydän Toni Stubinilta, joka siirtyi Tietokoneen toimituspäälliköksi syyskuussa.
Suomenkieliset näppäimistöt uudistuvat
TERO LEHTO
Suomalaisiin näppäimistöihin tulee vuoden lopussa uudistuksia, kun ruotsalais-suomalaisesta näppäimistöasettelusta saadaan virallinen standardi näillä näkymin joulukuussa. Tavalliselle pc-käyttäjälle muutos näkyy siinä, että useita merkkejä pystyy kirjoittamaan aiempaa helpommin, ja myös vieraskielisten nimien ja paikkakuntien kirjoittaminen tulee helpommaksi.
Uuden asettelun tavoitteena on laajentaa niiden merkkien valikoimaa, jotka voi helposti kirjoittaa suoraan näppäimistöltä. Tähtäimessä on ollut, että näppäimistöllä voi kirjoittaa sujuvasti pohjoismaisia valtakieliä eli suomea, ruotsia, norjaa, tanskaa ja islantia.
Standardin pohjana oleva oivallus on niin sanotun kuolleen näppäimen eli Altgr:n käyttö. Se ei yksin tuota mitään merkkiä tai lisää välilyöntiä. Esimerkiksi lyhyet ja pitkät ajatusviivat voidaan uudella näppäimistöasettelulla kirjoittaa helpommin. Uudesta suomalaisesta näppäimistöstä saadaan helposti myös aste- ja promillemerkit.
Ehdotus ei muuta fyysistä näppäimistöä, mutta joihinkin näppäimiin voidaan selkeyden vuoksi lisätä kaiverruksia osoittamaan uusia vaikutuksia. Uuden standardin mukainen ajuri on jo saatavana Linuxille ja Windowsille. Uudistukset saataneen myös Mac-näppäimistöihin.
Creativepro Maclive & Linuxlive Expo 2008
Mac-messut Linux-maustein
Apple-tuotteet ja Linux-tarjonta sopivat mainiosti saman katon alle perinteisillä brittimessuilla.
TEEMU MASALIN – LONTOO
Luovan alan ammattilaisille suunnattu, alan suurimpiin messutapahtumiin Euroopassa kuuluva Maclive Expo järjestettiin kahdeksannen kerran Lontoossa. Ensimmäistä kertaa yhdessä Linuxlive Expon kanssa pidetyt messut keräsivät lokakuun lopussa Olympia-halliin Adoben ja IBM:n johdolla alan suurimmat yritykset sekä arviolta noin kaksikymmentä tuhatta kävijää, mutta ei Applea.
Apple ei osallistunut Maclive Expoon viime vuonnakaan, minkä takia messujen järjestäjät yrittivät laajentaa messujen kohderyhmää Mac-käyttäjistä laajemmin luovan alan ammattilaisiin. Käytännössä messut olivat kuitenkin edelleen täysin Maciin painottuneet ja Maceja näkyi myös messujen yhteydessä järjestetyssä Linuxlive Expossa.
Emo-Applen poissaolosta huolimatta messuilla oli esillä koko valmistajan tuotevalikoima Ison-Britannian suurimpien Mac-jälleenmyyjien osastoilla. Ainoastaan O2-operaattorin saarivaltakunnassa myymä Iphone puuttui.
Eniten huomiota herättivät Applen uudet Macbook-kannettavat. Applen päätös jättää kannettavista pois ammattikäyttäjien suosima firewire 400 -liitäntä herätti paljon kritiikkiä.
Adobe otti tähden viitan
Applen jäätyä pois messujen tähti oli Adobe. Messujen selvästi suurimmalla osastolla esiteltiin näyttävästi Adoben uutta Creative Suite 4 -ohjelmistoa. Photoshopin, Indesignin ja muiden Creative Suiten ohjelmien uusien ominaisuuksien esittelyt vetivät paljon yleisöä Adoben yli 300-paikkaiseen demoteatteriin.
Creative Suite 4:n lisäksi messuvieraita kiinnostivat eri ohjelmien esittelyt ja varsinkin kamerat. Canonin uudet digijärjestelmäkamerat kokosivat ympärilleen ammattilaisten lisäksi myös valokuvauksen harrastajia.
Videoratkaisuissa teräväpiirtovideo on puolestaan yleistymässä Euroopassa nopeasti. Final Cut Pron ja Avidin esittelyt kiinnostivat kävijöitä ja messuilla esiteltiin myös järeää san-pohjaista videopalvelinratkaisua ja Final Cut Serveriä.
Maclive Expon selvä pääpaino oli valokuvauksessa sekä julkaisu- ja videoratkaisuissa, mutta messuilla esiteltiin myös Mac-pohjaisia yritysohjelmistoja, kuten taloussovelluksia samoin kuin kotikäyttäjille suunnattuja ohjelmia ja laitteita, kuten Iphone-lisälaitteita ja digivirittimiä.
Messut keräsivät paljon kävijöitä, mutta merkittävien tuotejulkistuksien ja Applen puuttuminen latisti tunnelmaa selvästi.
IBM ja minikannettavat Linuxliven pääosassa
Maclive Expon rinnalla järjestetyssä Linuxlive Expossa esiteltiin avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja messujen pääsponsorina toimineen IBM:n johdolla.
IBM korosti Linuxin luotettavuutta sekä alhaisia kustannuksia ja esitteli Microsoft-vapaata työpöytää. IBM:n ratkaisuun kuuluu Red Hat, Suse tai Ubuntu Linux, Linux-pohjaiset Web 2.0-sovellukset sekä IBM:n kehittämät työryhmäohjelmisto Lotus Notes ja toimisto-ohjelmistopaketti Lotus Symphony.
IBM:n osastolla oli esillä myös messujen näyttävin laite, puhelinkopin kokoinen Linuxia tukeva System Z10 -mainframe. Pienet kannettavat ja Linux-pohjainen kosketusnäytöllä varustettu Neo Freerunner -älypuhelin olivat puolestaan messujen suosituimpia laitteita. Esimerkiksi brittiläisen Elonexin kehittämää Webbook One -kannettavaa myydään Isossa-Britanniassa alle sadan punnan hinnalla.
Uusia jakajia kannettavien kakulle
Ari saarelainen
Kannettavien tietokoneiden myynnistä kertyville euroille tulee uusia jakajia. Samsung on Suomessa ja monessa muussakin maassa aivan uusi peluri kannettavamarkkinoilla. Vanha veteraani Toshiba puolestaan yrittää ryhdistäytyä ja siirtyä Pohjoismaissa näyttämön sivusta taas valokeilaan.
Viihde-elektroniikasta, näytöistä ja kiintolevyistä tuttu Samsung aloittaa kannettavien tietokoneiden myynnin Suomessa. Ensimmäiset neljä mallia tulevat myyntiin marraskuun jälkipuolella samanaikaisesti noin tusinassa eri maassa. Lanseeraustilaisuuskin pidettiin samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa.
Aasiassa Samsung ehti kannettavien markkinoille joitakin vuosia sitten. Sen ulkopuolella myynti alkoi Saksassa ja Britanniassa parisen vuotta sitten, mutta suuri rysäys tapahtuu vasta nyt, kun muun muassa Yhdysvallat tulee mukaan.
”Jo nyt olemme toiseksi suositelluin kannettavamerkki joillakin markkinoilla. Suomessa tavoitteemme on vakiinnuttaa paikkamme kannettavamarkkinoilla niin kuluttaja- kuin yrityspuolella. Nyt aloitamme kuluttajapainotuksella, mutta yrityspuoli tulee pian perässä”, Samsungin Suomen-päällikkö Ossi Luoma kertoi. Mitään markkinaosuustavoitteita Samsung ei halua kertoa.
Toshiba nostaa profiilia
Toshiba on julkistanut neljä uutta yrityskannettavaa, joilla se pyrkii valtaamaan reippaasti uusia markkinaosuuksia. Julkistus oli yhtiön EMEA-johtajan Alan Thompsonin mukaan yhtiön yrityspuolen merkittävin koskaan.
Euroopassa Tosbiba on viidenneksi suurin pc-valmistaja noin 5,5 prosentin markkinaosuudella. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa Toshiban markkinaosuus on kuitenkin jäänyt marginaaliseksi, vaikka merkki on monelle tuttu jo 1990-luvulta.
”Emme ole antautuneet Pohjoismaissa, päinvastoin. Pohjoismaiden tilanteen takana on historiallisia tekijöitä, kuten se, että meillä ei ollut siellä pitkiin aikoihin omaa suoraa edustusta. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Pohjoismaiden myyntimme on kasvanut 80 prosenttia. Toki lähtötaso on ollut hyvin matala, mutta kehitys näyttää hyvältä, ja tuotteillamme on hyvä imago”, Thompson selostaa.
Toshiba tavoittelee Pohjoismaissakin viiden prosentin markkinaosuutta.
Palvelinhotelli tuottaa hyvin
PERTTI HÄMÄLÄINEN – SLOUGH
Kapeaan markkinasegmenttiin erikoistumalla voi löytää mehevän kasvu-uran. Texasilainen palvelinhotelli Rackspace on kasvanut kymmenessä vuodessa tyhjästä puolen miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittäväksi pörssiyhtiöksi.
Rackspace on vahvimmillaan pienten asiakkaiden palvelemisessa. 33000 asiakkaalla on yhteensä 42000 palvelinta, ja viidellä palvelimella saavuttaa jo merkittävän asiakkaan statuksen. ”Vaativimpien suurasiakkaiden kuten pankkien palveluihin yhtiö ei edes tähtää”, Euroopan johtaja Brian Thomson sanoo.
Yhtiö ottaisi mielellään asiakkaita myös Suomesta.
Rackspacella on kahdeksan datakeskusta Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Hong Kongissa. Kesäkuussa yhtiö avasi uusimman datakeskuksensa Slough’ssa Lontoon lähellä, ja puoli vuotta kestävä muutto vanhoista tiloista uuteen on täydessä käynnissä.
”Slough’ssa on varta vasten datakeskuskäyttöön sovitettu rakennus, johon ups-hallit ja varavoimalat on voitu sijoittaa tarkoituksenmukaisesti”, selvittää keskuksen johtaja Gary Boyd. Palvelimia varten on tilaa viisituhatta neliömetriä jaettuna kolmeen konesaliin. Näistä vasta ensimmäistä ollaan täyttämässä.
Datakeskuksen sijainti on valittu strategisesti. Parin korttelin päässä on pellettikäyttöinen voimalaitos. Keskuksen jokaiseen nurkkaan tulee eri internetoperaattorin valokuitu, joten yhteydet on turvattu.
Uutishuoneesta
Koskettavaa
Pääsin äsken kuuntelemaan Microsoftin Surface-kosketusnäyttötietokoneen kehitystiimissä työskentelevää kaveria. Ja kyllä miestä, joka matkustaa Amerikasta asti kertomaan meille, että Children of Bodom on kansallisaarteemme ja aloittaa presentaationsa bändin kuvalla, kannattaa kuunnella.
Tämä Joe Fletcher vakuutti, että kosketusnäytöt tarjoavat käyttöliittymänä niin paljon ekstraa tähän asti käytettyihin komentoriveihin ja graafisiin liittymiin verrattuna, että ne yleistyvät varmasti. Hän ei kuitenkaan epäröinyt myöntää, että näppäimistö ja hiiri ovat moniin tarpeisiin ylivertaiset kosketuskäyttöliittymään verrattuina.
On vaikea keksiä, kuinka näytön hiveleminen voisi antaa lisäpotkua esimerkiksi tämän Uutishuoneen kirjoittamiseen. Näytön vierittäminen ja zoomaaminenkin on hiiren rullalla näppärämpää kuin sormielein. Tällä hetkellä useimmin tarvittu sormiele työläppärille tehdään keskisormella, eikä siihen touchscreeniä tarvita. Windowsin bluescreen riittää.
Mutta vastineeksi olisi varmasti keksittävissä monia toimia, joissa kosketusnäytöstä voisi olla iloa. Hieman ihmettelen, kuinka ne käytäntöön istuvat. Kun työasento on jokseenkin ergonominen hiiri- ja näppiskäyttöön, näytön koskettaminen ei ihan käden käänteessä käy.
Työkaverini tuosta sermin takaa käväisi Jenkeissä Microsoftin kehittäjätapaamisessa. Juuri ennen matkan alkua huomattiin, että siihen osallistuvilla on mahdollisuus ostaa Surface-koneita erikoishintaan. Kannustettiin Teroa tuomaan sellainen: jos matkakassassa olisi kymppitonnin verran ylimääräistä, jäljelle jäisi enää logistiikkaongelma. Laite nimittäin antaa ihan uuden merkityksen termille pöytäkone. Eipä tullut toimitukseen Surfacea.
Ari Karkimo
Digiexpo 2008
Kuvia, kameroita, koneita
Suomalaisten kiinnostus kodin uuden tekniikan laitteisiin ei tunnu Digiexpon perusteella maailmantalouden heilahteluista horjuneen.
ANTTI TUURALA
Paikkansa suuren yleisön digiajan messuina vakiinnuttanut Digiexpo keräsi loka-marraskuun vaihteessa Helsingin messukeskukseen 48 000 uudesta tekniikasta kiinnostunutta kävijää.
Messuhallista löytyi mielenkiintoista katseltavaa niin olohuoneen äänentoistosta kuin digikuvaamisesta kiinnostuneille. Hallin toisen puolen täyttivät erilaiseen pelaamiseen liittyvät osastot, joilla messujen nuorempi yleisö näytti viihtyvän mainiosti.
Perinteisempää tietotekniikkaa messuilla edustivat lähinnä HP ja Fujitsu-Siemens, jotka esittelivät osastoillaan nykyisten malliensa lisäksi myös tulevia uutuuksiaan.
Digikamerat olivat kuitenkin selvästi messujen kuumin aihe. Erityisesti digijärkkäreiden suosio on kasvanut valtavasti. Järjestelmäkameroiden rynnistäessä markkinoille moni kalliimpaa pokkaria harkitseva on päätynyt monipuolisempaan, mutta edulliseen järjestelmäkameraan.
Messujen kävijämäärä laski viime vuodesta, jolloin vetonaulana oli hieman aiemmin tapahtunut digisiirtymä. Muutaman tuhannen kävijän menetys ei kuitenkaan juuri messuruuhkassa näkynyt. Tämänkaltaisille messuille on Suomessa selvä tilaus.
Ongelmaksi näyttääkin muodostuneen se, että näytteilleasettajat ovat vuodesta toiseen tismalleen samat. Jos messut siirrettäisiin suurempaan messuhalliin ja houkuteltaisiin paikalle uusia laitevalmistajia, kävijät saisivat paremman vastineen rahoilleen. Messujen nykyisen laitevalikoiman kun näkee ilmaiseksikin kävelemällä lähimpään laajan valikoiman kodinkoneliikkeeseen.
Messujen anti yleisölle ei onneksi rajoittunut pelkästään erilaisten laitteiden esittelyyn. Messujen tietoiskulavalla Tietokone- ja Mikrobitti-lehtien asiantuntijat jakoivat tietoaan digikameroiden eroista, auttoivat kannettavan tietokoneen valinnassa, neuvoivat televisiokuvan säätämisessä ja pohtivat netin uusia uhkakuvia. Digiajan neuvolasta puolestaan sai henkilökohtaista apua tietoteknisiin ja digiajan ongelmiin.
