Pienin askelin vihreämmäksi
Pienin askelin vihreämmäksi
Ilmaston muuttumiseen ja kasvihuoneilmiöön törmää päivittäin uutisia ja mainoksia myöden. Aiheen käsittely vaihtelee tilanteen mukaan neutraalista moittivaan. Asia on tärkeä ja sen pitää pysyä esillä.
Laajasti tarjoiltujen ajatusten mukaan tärkeimmät kohteet energiansäästölle ovat henkilöautojen polttoaine, valaistus, viihdelaitteiden valmiustilat ja asuntojen huonelämpötilan laskeminen. Viihdelaitteisiin luetaan mukaan myös tietokoneet. Erillisenä aiheena mainitaan melko usein myös palvelinkeskusten laitteiden energiankulutus.
Kaikki mainitut kohteet ovat tärkeitä, mutta eivät yksin erityisen merkittäviä osia kaikesta kuluttamastamme energiasta. Uskon niiden pysyvän esillä kahdesta syystä; aiheet on helppo ymmärtää, eikä niihin puuttuminen pakota muuttamaan teollisuuden toimintaa.
Tilastokeskuksen mukaan teollisuus kulutti vuonna 2006 yli puolet (51 %) kuluttamastamme kokonaisenergiasta. Liikenteen kanssa (16 %) yhteenlaskettu osuus oli kaksi kolmannesta. Sähkönkulutuksesta teollisuuden osuus oli samaan aikaan hiukan suurempi.
Jos tavoitteena on kulutuksen tehokas pienentäminen, ei säästötoimia kannata kohdistaa alle puoleen kokonaisuudesta. Julkisesti näkyvissä painotuksissa toivottavasti korostuu kotien ja yksilöiden osuus, koska teollisuus on suuren osan säästöistään jo tehnyt. Tästä huolimatta kulutuksen hallintaa pitää harjoittaa ainakin yhtä suurella innolla myös teollisuudessa.
Kuluttajien kannustaminen säästämiseen on vaikeampaa kuin yrityksen. Suurilla energiankuluttajilla merkittävä osa kuluista liittyy tavalla tai toisella energiaan. Pienetkin säästöt näkyvät suurina numeroina yrityksen tuloksessa, ja monien säästötoimien takaisinmaksuaika voidaan mitata vuosien sijaan kuukausissa. Selvä ja nopea takaisinkytkentä on auttanut kehittämään toimintaa parempaan suuntaan pelkin teknistaloudellisin perustein.
Kokonaisuuteen verrattuna yksittäisen kuluttajan säästömahdollisuudet ovat pienet, eikä mahdollisten investointien takaisinmaksuaikaa kannata edes laskea. Paras tulos on usein hyvä mieli. Sama ongelma koskee myös pieniä yrityksiä ja niiden tietotekniikkaa.
Jos tietokone kuluttaa sata wattia tehoa, yhden koneen sammuttaminen työpäivän lopuksi voi säästää 16 tunnin kulutuksen. Tänä aikana sähköä kuluu periaatteessa 1,6 kilowattituntia. Euroina tämä vastaa suunnilleen viittätoista senttiä. Vuoden mittaan summaksi saadaan arvonlisäveroineen 54 euroa. Edes kymmenellä tai sadalla kerrottuna summa ei juuri yrityksen tulokseen vaikuta.
Vaikutus laimenee entisestään, kun periaatteellisen tarkastelun sijaan tutkitaan tietokoneiden sähkönkulutusta mittarilla. Sammutettuna kulutus ei putoa nollaan. Tekniikasta riippuen keskusyksikkö kuluttaa sammutuksen jälkeen useimmiten yli kymmenen wattia, ja näyttö muutaman watin sen päälle. Laitteiden virtakytkimet eivät katkaise yhteyttä sähköverkkoon kokonaan. Näin osa lasketusta säästöstä jää saavuttamatta.
Tuhansien tietokoneiden organisaatioissa laitteiden energiankulutus muuttuu kiinnostavaksi samaan tapaan kuin teollisuudessa. Tietokonetta kohden saatava muutaman kympin säästö kertyy jo tuhannen laitteen kokonaisuudessa kiinnostavaan mittakaavaan.
Palvelinkeskusten energiankulutuksen ja säästön logiikka toimii samaan tapaan; pienen yrityksen pari palvelinta eivät kannusta säästämiseen kuin melun hiljentämiseksi. Suuren yrityksen tai palveluntuottajan konesaleissa koneiden ja jäähdytyksen kulut ovat niin suuret, että optimointi on taloudellisesti kannattavaa.
Suurten organisaatioiden mittakaavassa tieto- ja muun tekniikan energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota pelkästään taloudellisten seikkojen takia. Kodeissa ja pienissä yrityksissä merkittävää taloudellista vaikutusta ei voida osoittaa.
Avainasemassa ovat oma etu ja yhteinen hyvä. Minulle merkittävä osa omaa etua on ollut koneiden hurinan hiljeneminen. Samaan tapaan energiansäästölamppujen suurin etu on ollut vähäisempi vaihtotarve ja kuumeneminen. Yhteinen hyvä syntyy asennemuutoksen myötä hiljalleen.
Tietotekniikan energiankulutuksen suitsimisen tekniset ratkaisut ovat pieniä. Selkeimmän oman valinnan voi tehdä valitsemalla pöytäkoneen sijaan kannettavan ilman ulkoista näyttöä. Kannettavan tekniikka on viritetty kuluttamaan vähemmän, ja laitteiden oletuksissa on huomioitu säästötilojen käyttö.
Merkittävin askel samaan suuntaan on myyjien ja valmistajien ohjaaminen oikeaan suuntaan. EU:n laajuudella voisimme ajaa vaatimusta kaikkien tietokoneiden ja niiden käyttöjärjestelmien virransäästön oletusasetuksista sekä sallia vain tiettyä rajaa pienemmällä valmiustilan kulutuksella toimivien laitteiden kaupan.
