Ajankohtaista
Google pyrkii läpinäkyväksi
Google haluaa päästä eroon vanhasta mustan laatikon maineesta, sillä se uskoo ihmisten pelkäävän nettimammuttia silkkaa tietämättömyyttään.
ARI KARKIMO
Vielä muutama vuosi sitten Google oli kaikkien paitsi Microsoftin rakastama kiva kaveri, joka keksi kaikkea mukavaa ja heitteli siinä sivussa kapuloita Microsoftin rattaisiin. Sittemmin on esiin noussut kriittisempiäkin ääniä. Googlen äskettäin Suomessa käynyt Peter Fleisher pitää tuulen kääntymistä luonnollisena, mutta vakuuttaa yhtiön seisovan edelleen ylpeänä ”älä tee pahaa” -sloganin takana.
Googlea on moitittu siitä, että se tietää paljon käyttäjistään, mutta se itse on suuri ja hahmoton jättiläinen, johon ei voi edes ottaa yhteyttä.
”Yritämme kaiken aikaa lisätä läpinäkyvyyttä. Meillä on töissä paljon väkeä, joiden tehtävänä on selittää toimintaamme suurelle yleisölle etenkin Youtube-videoiden avulla. Google on ollut eräänlainen musta laatikko, mutta ei enää”, yhtiössä yksityisyyteen liittyvistä asioista vastaava Fleisher sanoo.
Käyttäjällä samat tiedot kuin Googlella
Hän pitää pelkoja siitä, että Google keräisi asiakkaidensa tietoja liioiteltuna ja tietämättömyyteen perustuvina.
”Palveluidemme käyttäjiksi rekisteröidyistä on tietoja tallessa, mutta ne ovat jokaisen käyttäjän tarkistettavissa tilinhallinnan kautta. Verkkohistoriansa voi käydä siivoamassa koska tahansa. Muualle käyttäjän tietoja ei ole tallennettu”, Peter Fleisher vakuuttaa.
Ilman Googlen palveluihin rekisteröitymistä tehtävistä hauista yhtiölle ei jää mitään tietoa, jonka kautta olisi mahdollista tunnistaa hakija.
Hakutiedot kuitenkin tallentuvat verkkohistoriaan, jos hakijalla on Google-tili ja hän on siihen kirjautuneena esimerkiksi avoinna olevan Gmail-ikkunan kautta. Tätä Fleisher pitää vain hyvänä palveluna, kun yksi kirjautuminen avaa oven kerralla kaikkialle.
Gmailia ei kytätä
Gmailin käyttäjiä ovat hämmentäneet sähköpostiviestien viereen avautuvat mainokset, jotka näyttävät liittyvän viestissä käsiteltyihin aihepiireihin. Fleisher rauhoittaa mieliä vakuuttamalla, ettei minnekään kerry tietopankkia siitä, kenen kanssa sähköpostitse on keskusteltu mistäkin aiheesta: ”Tarjottavat mainokset valitaan reaaliaikaisesti viestissä esiintyvien sanojen mukaan. Niiden hakemiseen ei käytetä asiakkaan historiatietoja eikä mainoslinkkien painamista rekisteröidä.”
”Chrome ei flopannut”
Googlen Chrome-selain herätti heti julkaisunsa jälkeen valtavasti mielenkiintoa, mutta ensi huuman jälkeen sen saavuttama siivu selainmarkkinoista on jäänyt erittäin vaatimattomaksi. Peter Fleisher kiistää pettymyksen.
”Chromelle ei oltu asetettu mitään käyttäjätavoitetta, kuten ei muillekaan Googlen palveluille. Me tarjoamme palveluita ja ihmiset käyttävät niitä, jos haluavat”, hän selittää.
Muita tavoitteita sen sijaan oli, ja niiden Fleisher katsoo toteutuneen hyvin. ”Halusimme lisätä valinnanvapautta ja avoimen koodin käyttöä, tarjota nopean selaimen ja tuoda innovaatioita hieman pysähtyneeseen selainmaailmaan. Näissä Chrome onnistui”, hän sanoo.
Fleisherin mukaan Chromen kehitystyö jatkuu niin yhtiön sisällä kuin avoimen koodin projektinakin.
Uusia ideoita riittää
Vaikka Google tuntuu ulottaneen lonkeroitaan kohta jo kaikkeen mahdolliseen webissä, uusia suunnitelmia riittää.
”Mobiliteetti on ala, jossa on vielä valtavasti tehtävää. Samoin erilaiset paikkasidonnaiset palvelut tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Myös hakupalvelut kehittyvät edelleen. Nythän haut ovat tekstipohjaisia, mutta ei kehitys siihen lopu. Kuvia, ääniä ja musiikkia voidaan hakea muutenkin kuin niihin liitetyillä sanallisilla kuvauksilla. Mahdollisuuksia on rajattomasti”, Peter Fleisher innostuu.
Teknologia juoksee, laki laahustaa
Teknologia määrittelee, mitä voidaan tehdä ja lait määrittelevät, mitä saa tehdä. Teknologia harppoo kuitenkin sellaista vauhtia, ettei lainsäädäntö pysy millään perässä.
ARI KARKIMO
Lainsäädännön ja teknologisen kehityksen eri vauhdilla kulkevan kehityksen problematiikkaa valotti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa kansanedustaja ja vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.
Kasvi piti esityksensä tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Hän nosti keskeiseksi ongelmaksi sen, että lainsäädäntötyö kaikkine kiemuroineen vie vuosia. Nyt saadaan voimaan lakeja tekniikoista, jotka on jo ehditty hylätä.
”Nyt tarvittaisiin esimerkiksi bottiverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Varmasti siinä vaiheessa, kun meillä tällaiset lait on, viimeistä bottiverkkoa voi käydä katsomassa tekniikan museossa”, Kasvi ironisoi.
Hän hämmästelee, miksi aivan yksinkertaiset muussa maailmassa toimivat asiat eivät toimi tietokonemaailmassa. ”Kun Unabomber ja pernaruttokirjeiden lähettäjät terrorisoivat USA:ta, ei kenellekään tullut mieleen aloittaa kirjepostin seurantaa näihin vedoten. Miksi kirjepostin osoitetiedot ovat suojassa, mutta sähköpostin eivät?”
Identiteettivarkaus ei ole rikos
Toisen ristiriidan Kasvi osoittaa identiteettivarkauksista – identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos. Kuitenkin sähköisen identiteetin merkitys kasvaa kaiken aikaa, ja esimerkiksi USA:ssa arvioitiin identiteettivarkauksien vahingot viime vuonna kymmeniksi miljardeiksi. Suomen lainsäädännön puolustukseksi on todettava, että väärän identiteetin käyttö sentään ei ole sallittua.
Sähköiseen identiteettiin liittyy sähköisen henkilöllisyyden varmistaminen, jonka Kasvin mukaan pitää olla ehdottomasti aukotonta. Viime keväänä tapahtunut sotku Kelan tunnistuspalvelussa selitettiin harvinaiseksi sattumaksi, jollaisen mahdollisuus on yksi miljoonasta.
”Se ei kelpaa. Tällainen yksi miljoonasta -tarkkuus ei riitä mihinkään, kun tunnistustapahtumia tulee pian miljoonia päivässä”, Jyrki Kasvi painotti.
Kirjastojen nettisuodatus ajoi harhaan
Monet Suomen kirjastoista ovat ottaneet käyttöön lastensuojelun nimissä läpi nuijitun yleisöpäätteiden sensuroinnin. Suomen kirjastoseura on selvittänyt suodatuksen käyttöä sekä testannut suodattimia. Tulokset ovat samaan aikaan surullisia ja surkuhupaisia.
Projektisuunnittelija Taru Björkman esitteli Kirjastoseuran kattavaa selvitystä Tietoyhteiskunta-akatemiassa. ”On pelätty, että kun estojen tielle lähdetään, ne laajenevat helposti muillekin aloille kuin oli tarkoitus. Näin on jo käynyt”, hän totesi.
Kyselyyn vastasi yli 300 kirjastoa, joista 55 kertoi käyttävänsä jotakin teknistä sisällönsuodatusta tai estoa. 21 kirjastossa ei tiedetty, suodatetaanko niiden yleisöpäätteitä. 15 kirjastossa puolestaan ei tiedetty, millä ohjelmalla tai suodatinjärjestelmällä sisältöjä suodatetaan. Yhdeksässä kirjastossa ei tiedetty, mitä sisältöjä suodatetaan.
”Suodatusta perusteltiin lastensuojelulla, mutta monessa kirjastossa suodatetaan kaikkia yleisöpäätteitä, ei vain lasten- ja nuortenosastojen koneita. Suuri osa kirjastoista ei tiedota suodatuksesta asiakkaille lainkaan. Vaikea tosin on tiedottaa, kun asiasta on kirjastoissakin niin paljon tietämättömyyttä”, Björkman sanoi.
Folklore haitallista?
”Kirjasto ei välttämättä ole itse päättänyt, mitä suodatetaan. Suodatettavat asiat saattaa valita vaikkapa palveluntarjoaja, joka kytkee palomuurista päälle estoja mielensä mukaan ja pääsee laskuttamaan sisällönsuodatuksesta”, Björkman selitti.
Suodatettavien kohteiden kirjo yllättävän laaja. Kohteita ryhmiteltäessä käyttöön piti ottaa peräti 45 eri kategoriaa, vaikka ensin arveltiin 15:n riittävän. Pornon suodattivat melkein kaikki, väkivalta ja huumeetkin olivat estolistan kärkikolmikossa.
Näiden yleisimpien kohteiden lisäksi oli päädytty suodattamaan hyvin hämmästyttäviä asioita kuten hakkerointia, seksuaalikasvatusta, aborttiaiheita, Irc-galleriaa ja folklorea.
Kirjastoseuran tutkimukseen liittyi myös laaja testaus, johon valittiin viisi kirjastoissa yleisesti käytettyä menetelmää. Niitä testattiin lähes tuhannella valikoidulla url-osoitteella.
Löperöimmät suodattimet päästivät jopa 60 prosenttia kokeilluista pornosivuista läpi, tiukimmat taas estivät runsaasti sivuja, joita ei pitänyt estää.
Apple ei päästä F-Securea Iphoneen
TERO LEHTO
Apple Iphonen ja Ipod touchin mobiilialustasta on tullut huippusuosittu sovelluskehittäjien keskuudessa. Softia on julkaistu paljon, ja latauksia on kertynyt yli 200 miljoonaa. Apple kuitenkin valvoo tiukasti, millaiset ohjelmat pääsevät App Store -palveluun. Mozilla ja Opera Software eivät ole pystyneet julkaisemaan kilpailevaa selainta Safarille. Apple ei myöskään ole päästänyt suomalaista tietoturvayhtiötä F-Securea tuomaan sovellustaan Iphonelle.
Tietoturvayhtiö myöntää asian. ”Olemme tutkineet Iphonea. Haavoittuvuuksia on ollut. Apple ei ole ollut halukas yhteistyöhön”, sanoo mobiilituotteista vastaava johtaja Samu Konttinen Tietokone-lehden haastattelussa.
Konttinen kertoo, että F-Secure on kiinnostunut Iphone OS:sta, koska sen käyttäjämäärät näyttävät olevan kasvussa.
”Internetpolia” kaivataan nettirosvoja taltuttamaan
TERO LEHTO
Suurin osa haittaohjelmien, palvelunestohyökkäysten ja roskapostin levittäjistä ei jää kiinni, koska poliisit eivät pysty selvittämään kansainvälisiä rikosliigoja. Näistä rikoksista on tullut keino ansaita kymmeniä miljoonia euroja pienellä riskillä. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen toivoo, että Interpol perustaisi uuden yksikön netti- ja tietotekniikkarikosten maailmanlaajuiseen tutkintaan.
Hyppönen onkin menossa vuodenvaihteen jälkeen Interpoliin ehdottaakseen kansainvälisen nettirikostutkinnan ryhmän perustamista. Hän kertoo, että alustavasti idea on saanut kannatusta.
”Internetrikoksilla tekee miljoonia, eikä todennäköisesti jää kiinni. Ja jos jääkin, ei välttämättä saa tuomiota. Ja vaikka saakin, ei ainakaan joudu vankilaan. Tämä houkuttelee uusia yrittäjiä alalle”, sanoo Hyppönen.
Esimerkiksi Brasiliassa poliisin ratsioissa on paljastettu vuoden 2001 jälkeen ainakin kuusi miljoonaluokan nettirikollisliigaa, kuudesta miljoonasta aina 110 miljoonaan dollariin. Vuoden 2006 Scan-liigan tapauksessa päätekijä oli 19-vuotias ja useat pidätetyistä alaikäisiä.
Rikoksia ilman rangaistusta
Suomea pidetään tietotekniikkarikosten lainsäädännössä kehittyneenä maana, mutta Hyppönen ei pidä mainetta täysin perusteltuna. Porilainen 21-vuotias viruskirjoittaja ”Okasvi” selvisi teostaan 180 tunnin yhdyskuntapalvelulla, vaikka hän oli mukana järjestäytyneessä kansainvälisessä rikosliigassa. ”Ja me olemme olevinaan sivistysvaltio”, manasi Hyppönen.
Hyppösen mukaan nettirikollisuus ei vaadi ohjelmointiosaamista tai muutenkaan tietotekniikkataitoja, koska botnet-verkot, haittakoodit ja palvelintilan voi ostaa ulkoistettuna palveluna.
”Ihmiset joutuvat nykyisin todennäköisemmin nettirikoksen kuin fyysisen maailman rikoksen uhriksi”, arvioi Hyppönen. ”Tilanne saattaa vain pahentua, jos rikollisia ei saada kiinni ja tuomittua.”
Firefox 2 tapetaan, ongelmia luvassa
SAMULI KOTILAINEN
Mozilla säätiö aikoo lopettaa Firefox 2 -nettiselaimen tuen ja tietoturvapäivitykset joulukuussa. Käyttäjien on siis pakko siirtyä kesällä julkaistuun Firefox 3 -selaimeen. Päätös on aiheuttanut arvostelua, sillä kolmosessa on vielä joitakin ongelmia, jotka estävät sen käyttöä. Toisaalta vanhemman version käyttö ilman päivityksiä olisi venäläistä rulettia.
Mozillan linja on perinteisesti ollut se, että vanhan selaimen tuki loppuu, kun uusi on ollut jakelussa puoli vuotta. Firefox 3 julkaistiin toukokuussa, joten Firefox 2 -version tukemisen resurssit halutaan vapauttaa uuden kehittämiseen.
Firefox 2 vaaralliseksi
Tämä merkitsee sitä, että Firefox 2 -selaimeen ei välttämättä ole saatavilla enää tietoturvapäivityksiä. Sen käyttö muuttuu tämän myötä melkeinpä mahdottomaksi. Selaimista löytyy koko ajan uusia turva-aukkoja, ja rikolliset käyttävät niitä mielellään hyökkäyksiin.
Muutos on ongelma joillekin käyttäjille varsinkin suuremmissa organisaatioissa. Kaikki erikoissovellukset eivät välttämättä toimi hyvin Firefox 3:n kanssa. Siinä on vielä jäljellä joitain pienempiä virheitä, eikä selain välttämättä ole saavuttanut edeltäjänsä vakautta. Jotkin organisaatiot eivät ole pystyneet siirtymään kolmosversioon.
Firefox 2 -tuki loppuu virallisesti joulukuun puolivälissä. Mozillan mukaan selaimelle voidaan toki julkaista tämänkin jälkeen päivityksiä tarpeen vaatiessa.
Microsoft pienten softafirmojen joulupukiksi
ARI KARKIMO
Microsoft on käärinyt auki Bizspark-pakettinsa, josta paljastuu mieluisia yllätyksiä uransa alkutaipaleella oleville softafirmoille. Tarjolla on ilmaisia kehitystyökaluja ja teknistä tukea. Hyvän tahdon lisäksi Microsoftin motiivina on halu turvata itselleen asiakaskunta ja tanakka kassavirta tulevaisuudessakin.
Suomessa Bizspark avattiin korkean tason voimin. Yhtiön operatiivinen johtaja Kevin Turner kävi kertomassa, että hän odottaa ohjelman poikivan tulevina vuosina lukuisia menestystarinoita niin Suomesta kuin maailmaltakin. Hänen mukaansa maailmalla on ohjelmistoalan osaajista pulaa, josta kärsii myös Microsoft.
Bizsparkiin kelpaavat mukaan yksityiset softa- ja palveluyritykset, jotka ovat olleet markkinoilla vähemmän kuin kolme vuotta ja joiden liikevaihto jää alle miljoonan dollarin (noin 780 000 euroa). Lisäksi peritään lähinnä muodollinen sadan taalan osallistumismaksu, joka lankeaa maksuun vasta Bizspark-kauden lopuksi.
Kehitystyökalut tarjotaan kolmivuotisen ilmaisen MSDN-jäsenyyden (Microsoft Developer Network) kautta. Sen puitteissa voi ladata sovelluskehitystyökaluja. Bizspark-yritykset saavat myös myös lukuisia Microsoftin ohjelmistolisenssejä, kuten Windows-serverin ja SQL Serverin.
Vauhtia saas-bisneksiin
Suomen Ohjelmistoyrittäjien hallituksen puheenjohtajan Matti Heikkosen mielestä erityisesti ohjelmistojen tarjoaminen verkon yli kaipaa tällaista apupakettia ja myös hyötyy siitä.
”Meillä on avaintavoitteena luoda seuraavien kolmen vuoden aikana selkeitä saas-yrityksiä (software as a service). Suomessa on paljon yrityksiä, jotka kuvittelevat olevansa mukana saas-bisneksessä, mutta kyllä aidosti ohjelmia verkon yli tarjoavat yritykset on meillä laskettavissa kahden tai korkeintaan kolmen käden sormilla. Tämä on suuri puute”, Heikkonen valittelee.
”Saas-bisneksessä vaadittavat investoinnit ovat yleensä merkittävän suuria jo ennen kuin toimintaa voi edes aloittaa, esimerkiksi palvelinlisenssit ovat kalliita. Bizspark antaa mahdollisuuden kokeilla bisnestä eikä tehdä vain takahuoneen pilotteja. On iso asia, että voi aidosti tehdä asiakasrajapinnan ja kokeilla palvelinkeskuksen pyörittämistä”, Heikkonen korostaa.
Avoimuudella jättisäästöjä tallennukseen
Tallennettavan tiedon määrä kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia, mutta it- ja tallennusbudjetit eivät.
ARI KARKIMO
”Ratkaisutoimittajalle tulee melkoinen haaste, kun asiakkaiden on samalla rahalla tallennettava yhä suurempia datamääriä”, Sunin tallennuspuolen johtaja Timo Danilotschkin sanoo. Yhtiö tarjoaa lääkkeeksi Open Storage -tallennustaan, jonka sanotaan tuovan 70 prosentin säästöt.
”Yleensä kun yritys lähtee jonkun tallennustoimittajan kelkkaan, siellä sitten pysytään. Arkkitehtuuri on suljettu, kilpailuttaminen on mahdotonta. Laitteistojen elinkaaret tosin ovat 3–5 vuotta, mutta kilpailuttaminen koetaan hankalaksi laitesukupolven vaihtuessakin, koska migraatioprosessit ovat haastavia. Kilpailun puute heijastuu hitaana tuotekehittelynä”, Danilotschkin kuvailee tilannetta.
Hän moittii markkinoilla olevien tallennusratkaisujen kulurakennetta kestämättömäksi: ”Levyjärjestelmän hankintakustannuksista 35–50 prosenttia muodostuu kontrollerista ja sen ohjelmistosta. Jos asiakas haluaa ostaa lisää tallennuskapasiteettia, järjestelmätoimittaja nostaa samalla hallintapuolen lisenssimaksuja.”
Eroon valmistajariippuvuudesta
Sun haluaa avata tätä solmua Open Storage -mallillaan, joka pohjautuu Opensolarikseen, avoimen lähdekoodin kehitystyöhön sekä zfs-tiedostojärjestelmään. ”Open Storage muuttaa perusteellisesti levytallennuksen ekonomian, sen mistä kustannukset muodostuvat sekä murskaa valmistajariippuvuuden”, Timo Danilotschkin julistaa.
Kuningasajatuksena on erottaa hallintajärjestelmät tallennuskapasiteetista.
”Kontrolleriosuus viedään normaaliin datapalvelimeen. Mikä tahansa Solaris- tai Opensolaris-käyttöjärjestelmää käyttävä palvelin kelpaa. Tämän ansiosta tallennuskapasiteettia ja hallintapuolta voidaan skaalata toisistaan riippumatta, tarpeen mukaan – tarvitaan sitten lisää tallennustilaa tai nopeutta. Levykapasiteettiahan voi ostaa mistä ja keneltä tahansa”, Danilotschkin muistuttaa.
Hän esittää yhtiön pääkonttorilla laaditun esimerkkilaskelman, joka osoittaa kahta vastaavanlaista Sun-tallennusjärjestelmää esimerkkinä käyttäen Open Storagen tuovan hankintahinnassa ja tukipalveluissa noin 70 prosentin säästöt.
Tähän asti strategian tasolla elänyt Open Storage -ajattelu konkretisoituu Sunin uusissa 7000-sarjan tallennusjärjestelmissä. Niistä ensimmäisinä markkinoille ehtivät joulukuun alkupuolella Sun Storage 7110 ja 7210.
Supernopean usb:n standardi valmistui
JARMO PITKÄNEN
Seuraavan sukupolven usb-väylän kehitystyö on nytkähtänyt reilusti eteenpäin, sillä väylän viimeisin standardiluonnos on hyväksytty viralliseksi standardiksi. Väylän standardointi lyöntiin odotetusti lukkoon Usb Implementers Forum Conference -tapahtumassa San Josessa.
Uuden väylän virallinen nimi on Superspeed usb, mutta kuten myös edeltäjänsä kanssa, sen nimeksi kuluttajien kesken vakiintuu luultavasti usb 3.0. Muutoksia tekniikan avainmääritelmiin ei ennen standardin hyväksymistä enää tehty. Uusi Superspeed usb -väylä kykenee siirtämään tietoa 4,8 gigabittiä eli noin 600 megatavua sekunnissa.
Väylän kehitystyöstä vastanneen Usb Implementers Forumin johtaja Jeff Ravencraftin mukaan uuden usb 3.0 -väylän nopeus mahdollistaa liitännän leviämisen laajaan käyttöön. Kauppoihin tekniikkaa tukevia tuotteita odotetaan vuoden 2010 aikana.
Microsoftin tietoturva ei purrut
TERO LEHTO
Microsoftin tuloa Windowsin virustorjuntaohjelmien markkinaan on ehditty ihmetellä. Tuote ei koskaan noussut testeissä menestykseen, mutta samalla se polki hintoja yhtiön tärkeimpien kumppaneiden kiusaksi. Hanke jääkin näillä näkymin lyhyeksi, sillä Microsoft ilmoittaa lopettavansa Windows Live Onecaren myymisen kuluttajille kesään 2009 mennessä.
Onecare-palvelua myytiin USA:ssa 49,95 dollarilla (noin 40 eurolla) vuodessa kolmen Windows-koneen käyttöoikeudella, eli selvästi edullisemmin kuin kolmansien osapuolten ohjelmistoja. Suomessa se ei edes ehtinyt myyntiin. Microsoft on hankkinut haittaohjelmien, vakoiluohjelmien ja virustorjunnan työkalunsa yritysostoilla.
Oman virustorjuntapalvelunsa tilalle Microsoft kertoo tuovansa työnimellä ”Morro” kehitettävän maksuttoman perustason tietoturvaohjelman. Ohjelma julkaistaan Windows XP:lle, Vistalle ja 7:lle. Se tuodaan yhtiön mukaan saataville ensi vuoden toisella puoliskolla.
Ohjelmistovika katkoi Elisan laajakaistat
Elisan laajakaista-asiakkaat saivat marraskuussa todeta, että pienikin vika voi saada aikaan suuren harmin. Operaattorilla oli kuormantasauslaitteistonsa kanssa vakavia ongelmia. Palvelupyynnöt ohjautuivat kaikki samalle palvelimelle, joka uupui kuorman alle. Näin adsl-asiakkaat jäivät ilman ip-osoitetta ja nettiyhteyttä.
Hankaluudet onnistuttiin pikakorjauksella ratkomaan, mutta siitä huolimatta monet asiakkaat olivat pitkään ilman nettiyhteyttä. Ensin syynä oli yletön ruuhka, joka syntyi suuren asiakasjoukon pyrkiessä takaisin linjoille samaan aikaan.
Seuraavana päivänä alun perin sotkun aiheuttanut kuormantasauslaitteiston ohjelmisto päivitettiin, mikä korjasi suuren osan ongelmista. Tästäkin toimesta oli oma harminsa, sillä ohjelmiston uusi versio hylki joukkoa adsl-modeemeita. Esimerkiksi Elisan itsensä myymiä A-Link Roadrunner -laitteita käyttävät asiakkaat kärsivät nettikatkosta muita pidempään.
Colubris-kauppa vahvistaa HP:n wlan-tarjontaa
ARI KARKIMO – TUKHOLMA
HP on ollut Procurve-tuotteillaan vahva tekijä perinteisten ethernet-verkkojen parissa. Yhtiö on ottanut pitkän askeleen langattomien verkkojen pariin ostamalla wlan-tuotteilla menestyneen Colubriksen. ”Colubris-kaupan ansiosta meillä on nyt täysi tuotevalikoima nopeasti kasvaville markkinoille”, Procurve-mobiiliratkaisujen johtaja Carl Blume kehuu.
Blume siirtyi Procurve-tehtäviin Colubrikselta, joten hän tuntee sen tuotteet läpikotaisin. Kauppa on edennyt erittäin nopeasti syksyn aikana ja joulukuussa Colubriksen wlan-tukiasemat ja -kytkimet matkaava jo asiakkaille uusilla Procurve-nimillään. Ensimmäinen aivan uusi tuote, n-standardin tukiasema, saadaan markkinoille heti vuodenvaihteen jälkeen.
”Joulukuussa julkaistaan myös uusi versio Procurve Manager -hallintaohjelmistosta, joka tunnistaa automaattisesti myös vanhat Colubris-tukiasemat. Sillä voidaan samasta näkymästä ohjata sekä ethernet- että wlan-verkkoa”, Blume kertoo.
Kilpailijoiden verkkojen kylkeen
Ehdottomana vahvuutena hän pitää sitä, että Colubriksen kokonaisuuteen tuomat laitteet istuvat heittämällä paitsi Procurve-verkkoihin myös kilpailijoiden laitteiden kaveriksi. ”Ne voi liittää mihin tahansa ethernet-standardia noudattaviin verkkoihin, esimerkiksi Ciscon ja Nortelin. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus, koska monet asiakkaat lisäävät wlanin olemassa oleviin verkkoihinsa”, Blume toteaa.
Suomessa Procurve-suurasiakasmyynnistä vastaava Lasse Kajas kertoo, että Colubris-kaupan tuomien uusien Procurve-tuotteiden toimitukset alkavat täälläkin joulukuussa. ”HP:llä pääpaino on ollut tähän asti ethernet-puolella, langaton tarjonta vahvistuu nyt huomattavasti”, Kajas kuvailee.
Hänen mukaansa Colubriksen laitteita ollut Suomessa käytössä jonkin verran, mutta merkittävä peluri se ei ole ollut.
Suomalaisyritykset odottavat seuraavaa Windowsia
TERO LEHTO
Vasta 10 prosenttia tutkimusyhtiö Market-Vision tutkimukseen vastanneista suomalaisista suuryrityksistä ja julkishallinnon organisaatiosta on päivittänyt Windows Vistaan. Kolme neljästä aikoo siirtää käyttöjärjestelmäpäivitystä jopa vuoteen 2010.
Analyytikko Mika Rajamäki Market-Visiosta sanoo Tietokone-lehdelle, että vähäisiin päivityshaluihin vaikuttavat useat tekijät. 44 prosenttia vastaajista ilmoitti syyksi epäyhteensopivuuden nykyisten järjestelmien ja laitteistojen kanssa. Rajamäki kertoo, että moni vastaajista kertoi vapaissa perusteluissa aikeeksi siirtyä suoraan Windows 7:ään.
Rajamäki sanoo, että monet vastaajista ovat kertoneet yrityksen strategiaksi hypätä joka toisen käyttöjärjestelmäversion yli. Jos siis XP:hen on aikanaan päivitetty, ei Vistaan ole ollut aikeita siirtyä.
Näitä ajatuksia ovat vahvistaneet spekulaatiot siitä, että Windows 7 voisi tulla markkinoille jo kesällä 2009. Virallinen aikataulu on Microsoftin mukaan yhä vuoden 2010 alku.
Suurin osa pysynyt Windows XP:ssä
Tämän vuoden loppuun mennessä Market-Vision mukaan noin 12 prosenttia kyselyyn vastanneista on siirtynyt Vistaan, ja ensi vuonna siihen arvioi siirtyvän noin 15 prosenttia vastaajista. Yleisin syy päivittämiseen on Rajamäen mukaan ollut pakko: tuki vanhemmalle alustalle on saattanut loppua.
Aiemmissa Market-Vision Vista-tutkimuksissa jopa puolet vastanneista yrityksistä arvioi siirtyvänsä tänä vuonna Vistaan, eli päivitykset ovat jääneet aiemmin arvioitua vähemmälle. Erityisen vastahakoisia on oltu suurimmissa yrityksissä.
Tutkimukseen vastanneista organisaatioista, jotka eivät ole vielä aloittaneet Vista-päivityksiä, jopa 90 prosenttia on uusien koneiden yhteydessä palauttanut esiasennetun Vistan tilalle Windows XP:n.
Selvitykseen vastanneet julkiset organisaatiot ovat innokkaammin siirtymässä Vistaan. Rajamäki arvioi tämän johtuvan siitä, että yritykset reagoivat nopeammin taloustilanteen muutoksiin, kun taas kunnissa ja valtiolla hankintoja tehdään tasaisemmin.
Aiemmin syksyllä esiteltiin tietoja toisesta tutkimuksesta, joka oli tehty kuntien tietohallintojohdon parissa. Sen mukaan kuntasektorillakin hallitsee yhä Windows XP, mutta kaksi kolmasosaa kunnista ilmoitti seuraavaksi käyttöjärjestelmäkseen Vistan.
UUTISHUONEESTA
Tiedon lähteillä
Googlen ohjelmien ja palvelujen kanssa olen tekemisissä jatkuvasti, mutta itse Googlen tapaaminen onkin harvinaisempaa herkkua. Niinpä olikin mukava, kun pääsi kyselemään asioita Suomessa pistäytyneeltä voimakaksikolta Fleisher & Göth. Edellinen vastaa yksityisyysasioista, jälkimmäinen tiedottamisesta Pohjoismaissa.
Kysyinpä muun muassa epätasapainosta, joka vallitsee Googlen ja sen asiakkaiden välillä: yhtiö tietää asiakkaistaan vaikka mitä, mutta siihen itseensä on vaikea edes saada yhteyttä.
”No mutta tässähän mekin olemme vastaamassa teidän kysymyksiinne”, hymyili Peter Fleisher rakastettavasti. Tilaisuuden päätteeksi ojensin googlelaisille käyntikorttini ja odotin vaihdokkeja. No mutta voi sentään, kuinka nyt ei tullutkaan kortteja lainkaan mukaan.
Nyt on sitten nähty sekin ihme: yrityksen viestinnästä vastaava henkilö, jolla ei ole antaa toimittajalle yhteystietojaan. Mutta katsotaan asian positiivista puolta: Googlen työntekijöiden yksityisyys on hyvin hanskassa.
Viestintävastaavilta pitäisi saada tietoja, samoin kirjastoista. Monet Suomen kirjastoista sensuroivat lastensuojelun nimissä nettiliikennettä yleisöpäätteillään. Kirjastoseuran tutkimuksen mukaan monet kirjastot seulovat tasapuolisesti myös aikuisten käytössä olevien koneiden liikenteen.
Lastensuojelullisesti pyritään estämään pornon ja väkivallan valuminen yleisiin kirjastoihin nettipiuhaa pitkin. Tutkimus kertoo, että sensuuriin voi juuttua paljon muutakin – esimerkiksi Rape-nimisen koiran elämästä kertova blogi.
Kirjastoseura katsookin, että estojen ja suodatinten käyttö ei ole suositeltavaa, se sopii huonosti yhteen kirjastojen perustehtävän kanssa. Samaa mieltä ollaan täällä.
Ari Karkimo
