Kasvotusten hikipisaran tarkkuudella

Pertti Hämäläinen • Tekninen avustaja: Timo Helenius • Kuvat: Pertti Hämäläinen ja Timo Simpanen

Kasvotusten hikipisaran tarkkuudella

Kun halpa ja huono ei myy, bisnes löytyy hyvästä ja kalliista. Videoneuvottelu on ottanut pitkän loikan kohti todentuntuista virtuaalista läsnäoloa.

Kokeilussa:
• Cisco Telepresence 3000
• HP Halo Collaboration Studio
• Polycom TPX ja RPX
• Tandberg T3

Mitä teknologiatoimittajan pitäisi tehdä, kun tuote on hankala käyttää, heikkotasoinen ja kallis, myy huonosti, ja kun ilmaispalvelut syövät kuluttaja-asiakkaat? Paras ratkaisu on nostaa laatua, käyttömukavuutta sekä hintaa dramaattisesti ja suunnata aivan uusi tuote kapeammalle kohderyhmälle.

Videoneuvottelun kanssa on käynyt juuri näin. Visuaalisesta kommunikaatiosta ei koskaan tullut yrityksissä merkittävää muutosvoimaa, vaan hintavien laitteiden käyttö jäi suhteellisen pienten piirien iloksi. Eri markkinatutkimusten mukaan maailmassa on vain yhdestä puoleentoista miljoonaa standardipohjaista ip-videoneuvottelulaitetta.

Halvat web-kamerat eivät ole juuri herättäneet tietohallinnon saati yritysjohdon mielenkiintoa. Pc-pohjainen videoviestintä onkin löytänyt vankimman jalansijansa nuorison yhdessäolotarpeita palvelevien pikaviestiohjelmien täydentäjänä.

Hankalasti selvitettävät kaista-, palomuuri- ja yhteensopivuusongelmat ovat jarruttaneet yritysten välisiä kontakteja. Teleoperaattoritkaan eivät ole lähteneet tuotteistamaan julkisia palveluita. Edes kokeilut 3g-puhelinten tarjoamilla videopuheluilla eivät avanneet rahasampoa. Tuhruinen ja nykivä kuva on leimannut koko alaa.

Teräväpiirto ei yksin riitä

Ensimmäinen askel uuteen suuntaan oli ottaa käyttöön terä­väpiirtokamerat ja näytöt. 720p-kuvaruutu sisältää yhdeksän kertaa enemmän informaatiota kuin perinteisen videoneuvottelulaitteen cif-näyttö (1280x720 vastaan 352x288 kuvapistettä). Riittävästi kaistaa varaamalla päästään myös päivittämään ruutua 30 tai jopa 60 kertaa sekunnissa, millä on dramaattinen vaikutus liikkeen pehmeyteen. Tekniikan parantaminen ei kuitenkaan yksin riitä, koska videoneuvottelun käyttötapoihin liittyy paljon vanhaa painolastia.

Millaista onkaan perinteinen videoneuvottelu yrityksissä? Useimmin tavatut sovellukset ovat puhuva pää ja etäyhteys tavalliseen neuvotteluhuoneeseen. Jos haarakonttorin aluejohtaja ei ehdi johtoryhmän kokoukseen, hänet saa neuvotteluhuoneeseen videoteitse.

Työpöytänsä pc:ltä tai videoneuvottelutyöasemalta aluejohtaja voi sitten katsella kokouksen kulkua. Hänen on kuitenkin vaikea seurata, kuka pääkonttorin kokoushuoneessa kulloinkin on äänessä, elleivät he kohdista puhettaan suoraan hänelle katsoen samalla kameraan. Suunvuoron muilta hän saa, jos joku muistaa säätää työaseman äänen riittävän kovalle ja hyssyttelee muut katsomaan videota.

Paljoa parempi ei tilanne ole silloinkaan, jos kaksi perinteistä neuvotteluhuonetta yhdistetään toisiinsa pöydän päässä olevilla kameroilla ja kuvaruuduilla. Pöydän ääressä istuvat kokoustajat puhuvat toisilleen paljon todennäköisemmin kuin isonkin videoruudun takana omaa kokoustaan käyvälle ryhmälle.

Läsnä isolla ruudulla

Telepresence eli etäläsnäolo kääntää tilanteen toisin päin. Kokouksen fyysiset osallistujat istutetaan kaikki samalle puolen pöytää, ja vastapäätä pöydän toisella puolella on videoruudut, jotka näyttävät etähenkilöt luonnollisessa koossa ja liikkeet luonnollisella nopeudella. Kuvan tarkkuus on teräväpiirtoa ja myös puheäänen halutaan toistuvan luonnollisen kuuloisena eli selvästi paremmalla laadulla kuin puhelimessa.

Yhdelle 50–65 tuuman näytölle mahtuu ahtamatta kaksi osallistujaa todellisessa koossa. Kahdesta neljään hengen kokouksissa syntyy varsin intiimi tuntu, kun huoneessa ei ole läsnä muita. Vaikka kamera onkin yleensä kuva-alan ulkopuolella, katseen suunnasta välittyy riittävästi tietoa osoittamaan, kenelle mikäkin puheenvuoro on suunnattu. Myös etähenkilöiden ilmeet ja koko kehonkieli välittyvät tehokkaasti.

Isompien ryhmien esittämiseen tarvitaan useampia kuvaruutuja; kolme on tavallisin määrä. Kutakin näyttöä varten tarvitaan oma kameransa, joka kuvaa ennalta asetetun sektorin neuvotteluhuoneesta. Jos pöydän ääreen mahtuu kuusi osallistujaa, käytetään kolmea kameraa, ja pöydän muodolla ja merkinnöillä osoitetaan, missä kohdin osallistujien tulisi istua osuakseen kuvaan kunnolla.

Jotta kokonaisuus toimisi optimaalisesti, huone on rakennettava ja kalustettava tarkkojen määritysten mukaan. Kevyemmissäkin ratkaisuissa asetetaan tarkat vaatimukset huoneen akustiikalle ja värimaailmalle sekä valaistukselle ja ilmanvaihdolle. Raskaampiin järjestelmiin hinnoitellaan mukaan kalusteet ja toteutuspalvelu.

Tekniikka ei enää väitä avustavansa neuvottelua tai kommunikaatiota osallistujien välillä, vaan tuo heidät todentuntuisesti samaan huoneeseen.

Perinteisen videoneuvottelun tekniset ongelmat ovat johtuneet usein testaamattomista yhteyksistä ja alun perin datakäyttöön rakennetuista verkoista, joissa ei ole kyetty takaamaan palvelun laatua.

Etäläsnäoloratkaisuihin kuuluukin usein erillinen, videokäyttöön pyhitetty verkko, testatut yhteydet sekä aina tavoitettavissa oleva operointikeskus. Palvelukomponentti on olennainen osa etäläsnäoloratkaisua.

Säästöjä vai tehostumista

Etäläsnäolotekniikan käyttöönottoa on perusteltu ennen kaikkea matkakulujen säästöillä. Matkustustarvetta saa kuitenkin olla reippaasti, sillä kunnollinen kolmen kuvaruudun ja kolmen kameran huone on kalustuksineen helposti parinsadan tuhannen euron investointi, ja tähän tulevat tietoliikennekulut päälle.

Toisaalta etäläsnäolohuoneita vuokrataan muutamalla sadalla eurolla tunti. Lentolipuista, päivärahoista, hotellihuoneista ja matkustusajan palkoista kertyy helposti moninkertainen summa. Jos käyttöaste on riittävä, investointi omiinkin järjestelmiin maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Kolikon toisella puolella painavat työn tuottavuusnäkökohdat. Moni pienikin asia voi vaatia päiväkausien hieromisen sähköposti- ja soittopyyntöketjuina. Etäläsnäololla oikeat ihmiset voivat hoitaa asian yhdessä istunnossa, kun taustapapereita voi tarkastella yhdessä ja vastapuolen asenteen näkee heti olemuksesta. Päätöksenteon nopeutumiselle on vaikea laskea hintaa, mutta se on tärkeä tekijä.

Myöskään työtyytyväisyyttä ei pidä väheksyä. Matkustaminen saattaa ruokkia nuoren leijonan itsekorostustarvetta muutaman ensimmäisen työvuoden, mutta sen jälkeen se alkaa maistua pakkopullalta. Kun tehokkuusvaatimukset karsivat työmatkoista viimeisenkin turistisen aspektin, matkustamista aletaan kaihtaa.

Yhä useampi haluaa pitää työn ja oman elämänsä tasapainossa, ja moni asettaa valintatilanteessa muutaman ylimääräisen vapaapäivän pienen palkankorotuksen edelle. Etäläsnäolosta tulee yksi keino pitää hyvät työntekijät talossa.

Etäläsnäolo on ilmastoteko

Liikenne on merkittävä ilmakehän kuormittaja, ja lentäminen on yksi epäekologisimmista tavoista liikkua paikasta toiseen. Arviot ilmailualan tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä ovat kuitenkin ristiriitaisia: lentoliikenteen osuus ilmakehän kuormituksesta vaihtelee eri tutkimuksissa yhdestä jopa kymmeneen prosenttiin kaikesta ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta.

Myös etäläsnäolotuotteiden markkinointimateriaaleista löytää villejä arvioita tuotteiden avulla saavutettavista ilmastosäästöistä. Internet on väärällään erilaisia hiilijalanjälkilaskureita. Niiden avulla yksittäinen kuluttaja tai yritys voi arvioida aiheuttamiensa haittojen määrää ja tutkia, millaisilla elämäntapavalinnoilla tai toimintatapojen muutoksilla ilmastoa voisi säästää.

Ongelmana on, että esimerkiksi lentomatkoista syntyville päästöille tulee eri laskureilla kovin erilaisia arvoja. Monet laskureista ovat ylimalkaisia ja pahimmillaan läpinäkymättömiä, jolloin ne eivät kerro taustaoletuksia tai sitä, mistä komponenteista kuormitus on laskettu.

Häijyimpien, mutta ilmeisesti myös tarkimpien joukossa on saksalaisen Atmosfair-yhteisön (www.atmosfair.de) tarkoin dokumentoitu laskuri. Siihen voi syöttää lennoistaan tarkat lähtötiedot lentokenttiä, välilaskuja, konetyyppejä ja matkustusluokkia myöten. Laskuri ottaa hiilidioksidin lisäksi huomioon myös sellaisia tekijöitä kuin typpioksidipäästöt, hiukkaspäästöt ja lentokorkeuden. Yhteenlasketut ilmastovaikutukset muunnetaan hiilidioksidiekvivalentiksi, joka saattaa olla esimerkiksi Finnairin laskurin tuloksiin nähden jopa nelinkertainen.

Laskureista saa paitsi kuluttamansa hiilidioksidin määrän myös kompensaatiotarjouksen. Hyvää omaatuntoa voi ostaa lahjoittamalla hiilidioksidipäästöjään vastaavan euromäärän sijoitettavaksi erilaisiin ilmastoa säästäviin projekteihin, jotka kuvataan laskurien sivustoilla. Parempi vaihtoehto on tietysti välttää matkustamista kokonaan ja olla läsnä etänä.

Omaan käyttöön tai palveluna

Etäläsnäolohuoneet on perinteisesti hankittu kiinteästi omiin tiloihin. Siitä huolimatta etäläsnäolo on voimakkaasti palveluliiketoimintaa, koska komponenttien ja verkon pystyttäminen ja pitäminen käyttökunnossa, käyttäjätuesta puhumattakaan, vaatii vahvaa asiantuntemusta.

Varsinkin Cisco ja HP, joiden ratkaisut eivät ole perustuneet suoraan avoimiin standardeihin, ovat lähteneet liikkeelle yritysjohdosta ja pyrkineet myymään yrityskohtaisia järjestelmiä palvelukonseptilla. HP pystyy palveluorganisaationsa turvin hoitamaan itse omat asiakkaansa, joista meikäläisittäin näkyvin on Nokia.

Ciscolle tärkeitä kumppaneita ovat teleoperaattorit. Esimerkiksi Elisa on rakentanut omaan demo- ja tuotantokäyttöönsä Helsinkiin ja Tampereelle Cisco Telepresence 3000 -huoneet. Yritys ei kuitenkaan suunnittele vuokraavansa omia huoneitaan asiakkaille, vaan palvelun sisältö on asiakaskohtaisten järjestelmien rakentamisessa ja hallinnassa.

Aluejohtaja Jukka Toivio kertoo Elisan alihankkijoineen sisustavan ja kalustavan etäläsnäolohuoneen asiakkaan osoittamaan tilaan tietoliikenneyhteyksineen, minkä jälkeen huone on käytettävissä kiinteään kuukausihintaan tyypillisesti kolmen vuoden sopimuskaudella. Hinta tarjotaan tapauskohtaisesti, koska esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien toimittamisen kustannus eri toimipisteisiin voi vaihdella suurestikin.

Teleoperaattoreiden lisäksi Suomessa toimii joukko pienempiä videoverkkotoimituksiin kykeneviä palvelutaloja. Esimerkiksi Polycomin tuotteita myy Suomessa palveluna Videra.

Telepresence-maailman hinta­rau­haa on järkyttänyt amerikkalainen Lifesize, joka lähti ensimmäisten joukossa puhtaaseen komponenttihinnoitteluun jättäen huoneiden sisustamisen ja asennukset asiakkaan huoleksi. Yhtiön tuotteita edustavan A Communicationsin Kaijus Asteljoen mukaan Lifesize-pohjaisessa ratkaisussa suunnittelun ja toteutuksen osuus kustannuksista on noin neljäsosa, teknologian kolme neljäsosaa.

Julkisia palveluita

Tekninen johtaja Tommi Saxelin Ciscolta kertoo intialaisen Tata Communicationsin avanneen jo ensimmäisiä julkisia telepresence-huoneita Intiaan, Yhdysvaltoihin ja Englantiin ja aikovan laajentaa verkostoa sataan huoneeseen ensi vuoden loppuun mennessä. Tuntihinnat vaihtelevat 300 ja 900 dollarin välillä huoneen koosta riippuen.
Tandbergin ensimmäisiä etäläsnäoloasiakkaita Suomessa on Technopolis, joka avaa julkisen T3-palvelun tammikuun alussa ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Yrityspalvelujohtaja Laura Krusius yhtiöstä kertoo, että kahdeksalla paikkakunnalla toimiva Technopolis on tarjonnut videoneuvottelupalveluja asiakkailleen jo vuosia. Varsinkin tänä vuonna käyttöön otettu teräväpiirtoinen Tandberg 8000 MXP on ollut menestys. Yhtiöllä on valtakunnallisesti 1200 asiakasta, ja videoyhteyksiä on otettu myös internetin ja isdn:n yli aina Etelä-Amerikkaa myöten.

Technopoliksen videopalvelut toimivat omassa verkossaan, josta ei jaeta kaistaa muihin palveluihin, selvittää Krusius. Verkko-operaattorina toimii TDC, ja videotoiminnoista vastaa pohjoismainen Visual Conference Group.
Etäläsnäolo täydentää palveluita aluksi yhtiön Espoon ja Oulun toimipisteissä. Kun tavallinen ip-videoneuvottelu maksaa asiakkaalle verottomana 150 euroa tunnilta, etäläsnäolohuoneen hinnaksi tulee 350 euroa. Technopoliksen ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään 550 euroa. Technopolis on tilannut huoneeseen myös lisätuolirivin, joten huoneeseen mahtuu tavanomaisen kuuden käyttäjän sijasta 12 tai 14 henkeä, mainostaa Krusius.

Käräjillä kasvotusten

Visuaalisen kommunikoinnin uranuurtajia valtionhallinnossa ovat oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonalat. Ministeriöt kilpailuttivat yhteensopivan kokonaisratkaisun yhteistyössä vuonna 2007, ja voittajaksi selviytyi oululainen Videra.

Hallitussihteeri Mika Risla oikeusministeriöstä kertoo, että teräväpiirtoisia videoneuvottelulaitteita on otettu käyttöön jo 23 käräjäoikeudessa, ja kevääseen mennessä käyttö on tarkoitus laajentaa kaikkiin 27 käräjäoikeuteen.
Lisäksi laitteita on jo 65 muussa yksikössä, kuten hallinto-oikeuksissa, syyttäjänvirastoissa ja vankiloissa.

Videoyhteyksiä otetaan paljon myös poliisihallintoon. Käräjäoikeudet on kytketty toisiinsa Elisan tietoliikenneverkon ja Videran hallinnoiman videopalvelun sekä hd-sillan kautta.

Oikeussalin istumajärjestyksen ja prosessin takia standardia telepresence-järjestelmää ei ole voitu käyttää, selvittää myyntijohtaja Pekka Haataja Viderasta. Käräjäoikeussaleissa on kaksi Polycom HDX 8002 -kameraa ja kolme 42 tuuman teräväpiirtonäyttöä, jotka ovat puheenjohtajan, sihteerin ja yleisön nähtävillä. Sihteerillä on käytössään kosketusnäyttö, josta hän avaa yhteydet ja ohjaa, näytetäänkö kulloinkin puheenjohtajaa, syyttäjää vai todistajaa.

Ihmisten rinnalla laitteilla voi esittää omalla näytöllään juttuihin liittyviä asiakirjoja tai todisteita, kuten kirvestä. Tämä aineisto voidaan saada joko pc:ltä tai dokumenttikameralta. Muissa virastoissa olevat teräväpiirtolaitteet ovat keveämpiä malleja, joissa on oma näyttö videokuvalle ja asiakirjoille. Aikaisempaa videoneuvottelukalustoa ei ole enää käytössä.

Teräväpiirto on oikeudenkäynneissä tärkeä ominaisuus, koska todistajan ilmeet ja elekieli auttavat arvioitaessa lausunnon luotettavuutta. Näillä laitteilla erottuvat hikikarpalotkin otsalla, naurahtaa Risla.

Videoneuvottelulaitteiden käyttö synnyttää merkittäviä säästöjä. Jo todistelukustannukset ovat valtiolle vuosittain noin kolmen miljoonan euron kuluerä, ja vaikkapa lääkärin lennättäminen todistajaksi Oulusta Helsinkiin maksaa kuluineen ja ansionmenetyskorvauksineen enemmän kuin yhden videoneuvottelulaitteen kuukausivuokra. Vankeja kuultaessa etäyhteys on myös turvatekijä.

Videoneuvottelu toimii myös kansainvälisillä yhteyksillä, ja todistajia on kuultu Etelä-Afrikasta asti paikallisen lähetystön videolaitteistolla. Kustannusten säästön ohella videoneuvottelu on aina myös ilmastoteko, päättää Risla.

Cisco Telepresence 3000

Cisco Systems julkaisi omat Telepresence-tuotteensa jo vuonna 2006. Sarjaan kuuluu neljä tuotetta. Pienin 500-malli on työpöydälle sijoitettava laite, joka venyttää etäläsnäolon käsitettä henkilökohtaiseksi työvälineeksi. Malli 1000 sisältää yhden näytön ja yhden kameran, ja se on tarkoitettu 1 tai 2 hengen pienryhmien käyttöön huonetta kohti.

Malli 3000 kertoo luvut kolmella, kamerat ovat keskimmäisen näytön päällä, ja tuotteeseen sisältyy huoneen kalustus pöytineen. Suurin malli, 3200, on muuten sama, mutta siinä on kaksi tuoliriviä enintään 18 osallistujalle. Kamerat ja 65-tuumaiset plasmanäytöt tarjoavat 1080p erottelukyvyn 30 ruudunpäivityksellä sekunnissa, ja kuvan laatu oli erinomainen.

Kaistaa Ciscon ratkaisu käyttää mielellään jopa viisi megabittiä sekunnissa näytön ja kameran paria kohti. Huulisynkroni on hyvä, ja ainakin kotimaan yhteyksillä viive on niin vähäinen, että vastapuolen pystyy luontevasti keskeyttämään aivan kuin keskustelua käytäisiin samassa tilassa.

Näytön ikkunoinnin kaltaisia monipisteneuvottelutoimintoja Cisco ei tue. Sen sijaan 3000-huoneen näytöillä voi olla samaan aikaan esimerkiksi yksi 1000-huone kussakin. Mikäli samaan neuvotteluun kytkeytyy useampia järjestelmiä, näytöllä on puheohjatusti aina kulloinkin äänessä oleva etäpiste.

Neuvotteluhuoneet ja yhteydet voi varata valmiiksi Microsoft Exchangen tai IBM Lotus Sametimen avulla. Yhteydet avataan neuvottelupöydälle asetetun Ciscon ip-puhelimen avulla Cisco Unified Communications Managerin kautta.

Muita ohjaustoimintoja ei ole, eikä lähtevää kuvaa ole mahdollista nähdä itse.

Video pakataan h.264:llä, mutta yhteydet muiden valmistajien videoneuvottelulaitteisiin vaativat erityisen yhdyskäytävän käyttöä. Esimerkiksi cif-kuva näytetään tällöin kuitenkin ruudulla alkuperäisellä resoluutiolla ja -kuvasuhteella, joten parhaimman kokemuksen saa käyttämällä pelkästään Ciscon laitteita.

Cisco Telepresence 3000
Hintaluokka: 280 000 € (sis. alv) + verkkoyhteys
Valmistaja: Cisco, www.cisco.com
Lisätietoja: Cisco Systems Finland,
puh. 020 47061, www.cisco.fi

HP Halo Collaboration Studio

HP Halo syntyi asiakkaan tilauksesta. Kalifornialainen animaatiostudio Dreamworks kääntyi viisi vuotta sitten HP:n puoleen kaivaten ratkaisua, jolla se voisi tehostaa eri kaupungeissa toimivien animaattoriensa yhteistyötä. Projektin tuloksena syntyi sekä etäläsnäolostudio että sitä tukeva verkkopalvelu Hven (Halo video exchange network), jotka HP lanseerasi loppuvuodesta 2005.

HP:n ratkaisu on kauimpana perinteisistä videoneuvotteluratkaisuista. Se käyttää videon koodaukseen Dreamworksin laatuvaatimusten takia mpeg-2:ta, joka antaa videoneuvotteluissa yleensä käytettyä h.264:ää paremman kuvanlaadun, kun kaistasta ei tarvitse välittää.

Kaistasta ei tosiaan ole pulaa, sillä HP vetää jokaiseen Halo-huoneeseen 45 megabitin kuituyhteyden maailmanlaajuiseen Hven-verkkoonsa. Yhdelle näytölle tuhlataan kahdeksan megabittiä sekunnissa. Lisäksi mukana on videoiden esittämiseen riittävä datanäyttö ja stereoääni.

Verkko on täysin HP:n hallinnassa, ja kaikki siinä olevat neuvotteluhuoneet voivat kommunikoida keskenään niiden lupien puitteissa, jotka huoneen haltija-asiakas määrittelee. Verkossa toimii myös concierge-palvelu, johon asiakas voi ottaa ääniyhteyden ongelmatilanteissa.

Tutustuimme HP Halo Collaboration Studioon, joka on kolmen henkilönäytön ja datanäytön täysin kalustettu huone kuudelle osallistujalle. Yhtenäisen neuvotteluhuoneen illuusiota tavoitellaan niin pitkälle, että mikrofoneja ei voi kytkeä pois päältä. HP tarjoaa myös vapaammin sijoiteltavia kahden ja neljän istuttavia Halo Collaboration Centereitä, joissa on yksi henkilönäyttö.

Yhteyteen standardinmukaisten videoneuvottelujärjestelmien kanssa päästään HP:n yhdessä Tandbergin kanssa kehittämän Halo-yhdyskäytävän avulla. Yhtiöt tekevät muutenkin intensiivistä tuotekehitys- ja myyntiyhteistyötä.

HP Halo Collaboration Studio
Hintaluokka: 240 000 € (sis. alv) + verkkoyhteys
Valmistaja: HP, www.hp.com
Lisätietoja: Hewlett-Packard, puh. 020 5350, www.hp.fi

Polycom TPX ja RPX

Amerikkalaisen Polycomin etäläsnäolotarjonta on laaja. Yleisiin standardeihin perustuvilla tuotteilla voi ottaa yhteyksiä myös perinteisiin videoneuvottelulaitteisiin ilman ongelmia.

Kolmen erillisen näytön TPX-tuotesarja tarjoaa tavalliseen tapaan istumapaikat kuudelle osallistujalle. Käyttöliittymä on erillisellä kosketusnäytöllä, ja datan esittämistä varten voidaan pöytään integroida 15 tuuman lcd-näytöt tai asentaa henkilönäyttöjen viereen erillinen 50 tuuman datanäyttö.

Yhtiön lippulaiva on taustaprojisiotekniikkaan perustuva Realpresence-ratkaisu, jossa näytöt on integroitu yhtenäiseksi videoseinäksi. Näyttöjen välille jää vain juuri havaittavissa oleva ohut sauma. RPX-tuotesarjassa on erikokoisia ryhmiä varten joko kahden tai neljän näytön malleja yhdellä, kahdella tai kolmella pöytä- tai tuolirivillä.

Pienin malli on suunniteltu neljälle osallistujalle, suurimmassa salissa on peräti 28 tuolia.

Laajimmillaan videoseinän halkaisija on lähes viisi metriä kuvasuhteen ollessa 48:9, ja kokemus imee varsinkin eturivin osallistujan todella mukaansa. Vaikka näytön pystyresoluutio on vain 720p, silmä lepää taustaprojisiokuvassa pitkänkin neuvottelun ajan.

Kamerat on piilotettu taustaprojisiokankaan taakse, ja keskimmäisen sauman kohdalla on pieni musta suunnikas, josta kaksi tai neljä kameraa kuvaa osallistujia. Katsekontakti säilyy näin luontevampana kuin tavanomaisissa ratkaisuissa, joissa kamerat on sijoitettu näyttöjen päälle.

Mikrofonit on Polycomin ratkaisuissa nostettu pois pöydiltä. Katosta roikkuvat mikrofonit ovat immuuneja pöydän kolistelulle ja papereiden kahistelulle.

Verkon operoinnin ja hallinnan Polycom on tuotteistanut maailmanlaajuiseksi Vnoc-palveluksi. Suomessa sen toteuttaa yhtiön kumppani Videra, joka mieluiten vuokraa myös laitteet palveluna.

Polycom TPX ja RPX
Hintaluokat: TPX 180 000 €, RPX alkaen 300 000 € (sis. alv) + verkkoyhteys
Valmistaja: Polycom, www.polycom.com
Lisätietoja: Videra, puh. 042 467 6296, www.videra.fi

Tandberg T3

Norjalainen Tandberg on Polycomin tapaan toiminut videoneuvottelualalla jo pitkään, ja senkin tarjonta nojaa alan yleisiin standardeihin. Etäläsnäoloon voidaan ottaa mukaan niin isdn-pohjaisia erillislaitteita kuin tietokoneen web-kameralla esimerkiksi Tandbergin omalla Movi-ohjelmalla tai Microsoftin Office Communicatorilla kuvattua videota.

Yhtiö on jo vetämässä markkinoilta ensimmäistä etäläsnäolotuotettaan, Experiaa. Sen korvaa uusi tuote T3, kolmeen 1080p-näyttöön perustuva järjestelmä. Ulkoasultaan pelkistetyn järjestelmän käyttöliittymänä toimivat pöytään integroidut kolme kosketusnäyttöä, jotka palvelevat samalla myös datanäyttöinä.

Pikkuveli T1 on miehenkorkuinen, yhden 65-tuumaisen näytön erillislaite, joka sopii asennettavaksi pieneen neuvotteluhuoneeseen tai suuren johtajan itsetunnon kohottajaksi työhuoneeseen.

Tandberg on erityisen ylpeä monipisteneuvotteluiden hallintaohjelmistostaan, jolla neuvotteluun voidaan ottaa mukaan muita toimipisteitä ja jaella niitä järjestelmän kuvaruuduille tai niille avattaviin ikkunoihin. Yksittäisen videoneuvottelulaitteen lähete voi näkyä koko ruudun kokoisena tai pienenä ikkunana sen alalaidassa.

Toisaalta myös kolmen kuvaruudun laajuinen etäläsnäolohuone voi näkyä kapeana nauhaikkunana kuvaruudun alaosassa. Yksittäislaitteen näytölle voi ottaa parhaimmillaan jopa kolme kolmen kuvaruudun etäläsnäolohuonetta. Kovin monen etäpisteen samanaikainen käsittäminen vaatii jo keskittymistä osallistujilta varsinkin, jos kuvat pomppivat pikkuikkunoista kokoruututilaan puheohjatusti.

Tandberg toimii Suomessa useiden kumppanien kautta, maailmanlaajuisia kumppaneita on esimerkiksi HP. Kumppanit hoitavat niin laitteiden myynnin, tuen kuin verkot ja niiden hallinnan ja operoinnin.

Tandberg T3
Hintaluokka: 370 000 € (sis. alv) + verkkoyhteys
Valmistaja: Tandberg, www.tandberg.com
Lisätietoja: Tandberg Finland, puh. 4730 3801, www.tandberg.fi