Miljardi tägiä ei ole väärässä
Kim Leidenius
Miljardi tägiä ei ole väärässä
Rfid-tunnisteita myydään tänä vuonna yli neljällä miljardilla eurolla. Ensi vuosikymmenen puolivälissä niillä merkitään satoja miljardeja tuotteita.
Etäluettavat rfid-tägit ovat kaikille tuttuja bussien maksukorteista ja passeista. Vaikka ne ovat lähes huomaamattomia, ne pystyvät yksilöimään kantajansa erittäin tarkasti. Tähän asti tunnisteita on käytetty lähinnä älykorteissa, mutta niiden halpeneminen ja tekniikan standardointi laajentavat käyttöaluetta nopeasti.
Kauppa on radiotunnistuksen voimakkaimmin kasvava alue. Tekniikkaa yleistyy tavaravirtojen seurannassa lava- ja laatikkotasolla. Lopullisena tavoitteena on saada jokaiseen myymäläpakkaukseen oma koodi, jolloin automaattikassa laskee ostokset ilman, että niitä tarvitsee purkaa hihnalle. Päivittäistavarakaupassa tämä on mahdollista vasta, kun rfid-elektroniikka voidaan tulostaa suoraan pakkaukseen. Nyt edullisimmat tunnisteet maksavat vielä kahdeksan senttiä kappale.
Idtechex-tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna myydään 2160 miljoonaa rfid-tunnistetta. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2006 verrattuna, ja tutkimuslaitos ennakoi sen 300-kertaistuvan seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Vuonna 2018 tunnisteita käytetään yli 600 miljardia, ne maksavat 1–2 senttiä kappaleelta ja rfid-kokonaismarkkinan arvo on 20 miljardia euroa.
Kiina on suurin
Kirjastojen kirjat, henkilökortit ja julkisen liikenteen maksukortit pitävät Kiinan vielä muutaman vuoden maailman eturivin rfid-hyödyntäjänä. Kakkosena oleva Yhdysvallat soveltaa tekniikkaa aivan toisella profiililla: sisäänpääsyn valvontaan, tietulleihin, logistiikkaan ja omaisuuden hallintaan.
Merkittävin päänavaaja on Wal-Mart-kauppaketju, jonka suurimmat tavarantoimittajat varustavat jo laatikkonsa rfid-tunnisteilla. Ketjun tukkutyyppinen myymälä uhkaa sakottaa tavarantoimittajia jo ensi vuonna 2–3 dollaria jokaiselta lavalta, jossa tunnistetta ei ole.
Euroopassa muutama kauppa on vienyt tunnisteet tuotetasolle, kirjoihin, vaatteisiin ja cd-levyihin. Suomen markkinoiden arvo on muutamia miljoonia euroja. Järjestelmät ovat yleensä kahden toimijan välisiä. Useita isoja ketjuja on nyt pilottivaiheessa. Kun hankkeet toteutuvat, mukaan tulee monia uusia toimijoita ja lähivuosina hätyytellään kymmenen miljoonan euron rajaa, arvioi Rfid Lab Finlandin projektipäällikkö Sami Kalliokoski.
Suomen teollisuudessa tunnisteita käytetään noin miljoona kappaletta vuodessa. Osa niistä käytetään uudestaan, mutta esimerkiksi Honkarakenne merkitsee jokaisen hirren omalla tunnisteellaan. Yhdessä hirsitalossa on keskimäärin tuhat hirttä, ja päivässä tunnisteita kuluu 2000 kappaletta. Työstökoneet käyttävät niitä hirsien tunnistamiseen ja muotoilemiseen tilauksen mukaisesti. Lisäksi tunnisteilla selviävät myös hirsien oikeat paikat työmaalla.
