Telkkari vastaan tykki

Tapio Berschewsky • Piirros: Petri Rotsten

Telkkari vastaan tykki

Yhä useampi koti siirtyy teräväpiirtoaikaan ja samalla laajentaa olohuonekuvansa huomattavasti vanhaa putkitelevisiota suuremmaksi. Tekniikkavaihdos on tilaisuus miettiä, miten viihdenautintonsa haluaa järjestää.

KÄYTTÖÖNOTTO JA SIJOITTELU

Television ja tykin käyttöönotto ovat projekteina täysin eri tasoa. Televisio ei tarvitse kuin purkaa paketista, asettaa yleensä jo valmiina sille olevaan tilaan, kytkeä johdot ja laittaa laite päälle.

Tykin asentaminen vaatii paljon enemmän suunnittelua. Se pitää saada sopivalle korkeudelle, yleensä kattoon tai hyllyn päälle, ja sille pitää olla sopiva pinta, jolle kuva heijastetaan. Pinnaksi käy esimerkiksi sopivalla vaaleanharmaan sävyllä maalattu tasainen seinä, tykkiä varten valmistettu projektiolevy tai valkokangas.

Television ostaja on halutun viihteen äärellä haluttaessa alle vartissa, vaikka hankinta olisi tehty lyhyellä harkinnalla. Tykin ostaja joutuu etukäteen miettimään, sopiiko laite kotiin, ja mitä valmisteluja sitä varten pitää tehdä.

Toisaalta, kun tv on pois päältä, se on silti iso, hallitseva ja huomiota kiinnittävä musta pinta olohuoneessa. Tykki on elegantin sisustamisen kannalta usein paljon parempi ratkaisu, sillä sen saa katseilta piiloon katonrajaan, eikä se pois päältä ollessaan kiinnitä huomiota.

HALLITTAVUUS JA YHTEENSOPIVUUS

Tykin kaukosäädin tarjoaa pelkistetyimmillään kuvasäädöt ja sisääntulovalinnan, ja on siten varsin helppokäyttöinen televisioiden usein erittäin kryptisin nappivalikoimin varustettuihin säätimiin nähden.

Televisio oli ennen ylivoimaisen helppo, sillä sen kanssa tarvitsi korkeintaan säätää videoiden parissa. Nykyinen elokuvatoistimen, digiboksin, pelikonsolin ja kotiteatterivahvistimen patteristo monimutkaistaa asiaa huomattavasti. Toisaalta, mikäli pelit eivät kiinnosta eikä äänenlaadulla ole väliä, voi yhäkin pärjätä parilla lisälaitteella.

Tykeissä ei ole kaiuttimia, joten ääni pitää aina johtaa erilliseen äänentoistojärjestelmään. Moderni av-vahvistin helpottaa tehtävää, mutta on kallis. Ilman sellaista joutuu tykin omistaja usein vetämään useita eri johtonippuja pitkin olohuonetta saadakseen kaikki kuvasignaalit kerättyä tykkiin ja vastaavat äänisignaalit vahvistimeen. Mitä useamman laitteen kuvan haluaa tykistä näkyvän, sen solmuisempi soppa tästä syntyy.

Ero on kuroutunut umpeen television käyttötarkoitusten kasvaessa, mutta se on yhä käytön kannalta yksinkertaisempi kuin tykki.

KUSTANNUSTEHOKKUUS

Televisioissa hintaerot perustuvat brändinimen arvoon, paneelin laatuun ja ruudun kokoon. Samaan paneeliin perustuvia televisioita voi olla myynnissä jopa useiden satojen eurojen hintaeroilla riippuen oheisvarustelusta ja valmistajasta. Nyrkkisääntönä kuitenkin pätee tämä: mitä isompi ja parempi kuva, sitä kalliimpi se on.

Nimi maksaa tykeissäkin, mutta malliviidakko ei ole yhtä sekava. Valmistajat tuovat joka vuosi uuden sukupolven, ja samalla vanhan valmistaminen yleensä loppuu. Markkinoilla on näin ollen tietyn laatuluokan tykkejä yhdeltä valmistajalta yleensä vain yksi tai kaksi.

Tykeissä pitää laskea kustannuksiin lamppu, joka kohtaa tiensä pään yleensä parin tuhannen käyttötunnin jälkeen. Projektorien lamput ovat kalliita erikoistuotteita, joista köyhtyy pahimmillaan useita satoja euroja.

Kustannuksiin täytyy laskea myös virrankulutus. Tykeillä se on korkeahko, ja uusien valovoimaisempien mallien kanssa kasvaa aina hieman. Televisioista plasmat käyttävät reilusti enemmän virtaa kuin tykit, mutta lcd-televisiot jäävät hieman tykin kulutuksen alapuolelle.

KATSELUMUKAVUUS

Kun kotiteatteri on säädetty, on todellisen käyttötestin aika. Tässä television omistaja jää auttamatta häviölle. Videotykin kuva voi pienessäkin olohuoneessa olla yli sata tuumaa kulmasta kulmaan, kun taas jo yli 50-tuumaiset televisiot lasketaan ökymalleiksi, joista köyhtyy usein moninkertaisesti tykkiä enemmän.

Viihde-elämys on ison kuvan kanssa toista luokkaa, minkä tietää jokainen, joka pitää elokuvateatteria parempana kuin kotitelkkaria. Tykin kanssa ei tule aulapopcornia ja laimennettua limpparia, mutta itse katselukokemus on paljon lähempänä leffassa käyntiä. Tykkiin tottumisen jälkeen televisioon palaaminen on tuskallinen kokemus.

Televisio

Televisio monimutkaistuu, mutta on yhä se yksinkertainen ja helppo vaihtoehto. Sen hinta voi kuvapinnan kokoon nähden olla moninkertainen tykkiin nähden, mutta maksu on kertaluonteinen. Isokin litteä televisio jää kuitenkin elokuva- ja pelikäytössä tykistä selvästi jälkeen.

Tähtiä: 3,5

Tykki

Tykki vaatii asentajalta, käyttötilalta ja muulta laitteistolta enemmän. Korkean alkuhinnan lisäksi kustannuksia tulee myös ajoittain tapahtuvasta lampun vaihtamisesta. Kun kaikki on säädetty kohdalleen, tykin kuva on kuitenkin monin verroin televisiota vaikuttavampi.

Tähtiä: 3,25

Lukijoiden arviot

Vuodesta 2000 olen katsellut elokuvat ensimmäisellä markkinoille tulleella aidolla laajakuvatykillä (Sony) hieman vajaan 100 tuuman kokoisena. Tänä vuonna hankin Canal Digitalin hd-satelliittiboksin, ja yllätyksekseni huomasin tykin olevan ns. hd-ready ja vastaanottavan suoraan digisignaalia 720p-resoluutiolla. Olen verrannut myös 16000 euron full-hd-tykkiin, joka toki salli suuremman kuvan ja oli väreiltään hieman parempi, mutta ei oleellisesti.

Tavalliset ohjelmat katsellaan 32 tuuman lcd:ltä, mutta kyllä digikanavat satelliittiboksin kautta tulevat myös valkokankaalle erinomaisella kuvanlaadulla. Ylen Pekingin hd-lähetys erityisesti avajaisissa oli todellinen nautinto isolta kankaalta. Molemmat tarvitaan, jos elokuvanautinnosta haluaa todella nauttia. Toisaalta on niinkin, että se riittää, mihin tottuu…

Jukka

Itsellä ollut tykki jo neljä vuotta ja 32” putkitelkku 7 vuotta ja nyt on silloin tällöin mielessä jommankumman päivitys. Ajallisesti tykki on enemmän päällä, koska en juurikaan telkkaria katsele, mitä nyt perheen pienin katselee lastenohjelmia. Ja kyllä se vain päivä päivältä enemmän tulee mieleen uuden hd-tykin osto (entinen on svga-tasoa), kun ei telkkarista kuitenkaan vielä hd-kuvaa saa ulos kuin satelliitista tai br-levyiltä – ja nehän kytkee mieluummin tykkiin. Ainoa miinus on vuosien aikana ilmennyt kesäkuumalla lämmittävä puhallin.

Remonttireiska

Tykki hommattiin jo 7 vuotta sitten ja nyt kokeiltiin 46”:n taulutöllöä. Kummatkin ihan mukiinmeneviä kokemuksia, ja tv on tietysti helpompi asetella katselukuntoon. Mutta kyllä tykin potentiaalinen suurempi kuva-ala ja valo-ominaisuudet ovat vertaansa vailla.

Spirea

Salkkarit ja uutiset katsotaan 32” taulutelkkarista, joka on hommattu tykin lisäksi. Ei tuota Suomen digipuuroa voi isommasta katsella. Leffoja varten sitten laitetaan verhot kiinni ja tykki kuumaksi. Elämys on hieman eri luokkaa.

Lepinkäinen

Bitit vastakkain -sarjassa selvitämme kahden tuotteen keskinäisen paremmuuden. Tuotteet arvioidaan yhteisillä arviointiperusteilla ja kummallekin tuotteelle annetaan yhdestä viiteen tähteä sen mukaan, miten hyvin ne kustakin arvioitavasta kohdasta selviävät.

Lukijat antavat oman tuomionsa tuotteista verkossa osoitteessa blogit.tietokone.fi/bititvastakkain.

Lukijoiden yhteisarvio julkaistaan toimituksen arvion yhteydessä.