Tietokone.fi
Kolme vuosikertaa digilehtiä
Tietokone on ilmestynyt perinteisen painetun lehden lisäksi jo kolme vuotta myös sähköisenä näköislehtenä.
Vuoden 2006 tammikuussa verkossa ilmestyi ensimmäinen Tietokoneen digilehti. Numeron kansiaiheena oli jokseenkin teemaan sopivasti digi-tv, joka tuolloin teki kovasti tuloaan analogisen television rinnalle.
Aluksi digilehteä tarjottiin vain erikseen ostettavina irtonumeroina, mutta vuoden 2007 alussa siitä tehtiin myös maksuton lisäetu kaikille Tietokone-lehden tilaajille. Tällä periaatteella se on lehden tilaajien luettavissa edelleenkin.
Digi-Tietokoneen käyttöliittymä on mahdollisimman helppokäyttöinen Flash-toteutus, joka ei vaadi lukijalta mitään muuta kuin Flash-lisäosalla varustetun tavallisen web-selaimen. Digilehti aukeaa selaimeen tarkalleen samannäköisenä kuin paperille painettu lehti, ja sen koko on optimoitu siten, että sivujen selailu onnistuu hieman hitaammallakin nettiyhteydellä.
Kaikki Tietokoneen digilehdet saa luettavakseen yksinkertaisesti kirjautumalla www.tietokone.fi-verkkopalveluun lehden tilaajatunnuksilla ja napsauttamalla sen jälkeen palvelun etusivun vasemmassa reunassa olevaa lehden kansikuvaa tai sen yläpuolella olevaa ”Digilehti”-painiketta.
Tilaajaoikeudet puolestaan liitetään verkkopalvelun käyttäjätietoihin rekisteröitymisen yhteydessä antamalla voimassa oleva tilaajanumero tai Tietotekniikan liiton jäsentunnus, jotka molemmat löytyvät paperilehden takakanteen tulostetuista osoitetiedoista.
Tulostaminenkin onnistuu
Kätevän selailun lisäksi digilehdessä on helppo navigoida havainnollisten aukeamia esittävien pikkukuvien ja kattavan hakutoiminnon avulla. Haku kohdistuu koko diginumeron tekstiin ja hakutuloksissa näkyvät myös osumien asiayhteydet, joiden perusteella voi päättää, mille sivulle haluaa siirtyä.
Vaikka digilehti onkin suunniteltu ensisijaisesti ruudulta luettavaksi, tulostusmahdollisuuttakaan ei ole unohdettu. Kultakin aukeamalta voi vaivattomasti tulostaa joko koko aukeaman tai haluamansa hiirellä valitun osan, tai vaikkapa koko lehden.
Pienemmällä näytöllä digilehden lukemista helpottavat yksinkertaiset zoomaus- ja panorointitoiminnot, jolla halutun alueen suurentaminen käy käden käänteessä.
Tietokoneen digilehti ilmestyy verkkoon aina samana päivänä kuin painettukin lehti, joten tämäkin numero on jo kaikkien tilaajien saatavissa digimuodossa. Tervetuloa kokeilemaan!
Hannu Järvinen
Luetuimmat uutiset Tietokoneen verkkopalvelussa:
1. Microsoft tiesi huijaavansa Vistalla: Kova sisäinen riita, 17.11.2008
2. Elisan jättikatkon todellinen syy: Verkko tukehtui kuormaansa, 10.11.2008
3. Uskomattoman paha haittaohjelma paljastui, 3.11.2008
4. Päivitä Firefox heti, kriittisiä aukkoja, 13.11.2008
5. Windows 7:ssä tekninen läpimurto – pyörii jopa 256 prosessorilla, 1.11.200
Parhaat ilmaisohjelmat joka päivä
Tutustu tarjontaan ja imuroi hyödyksesi.
www.tietokone.fi/softa
Varashälytin kannettavaan
Laptop Alarm 1.2
Avoimen koodin rss-lukija
Rssowl 2.0
Jaa mediatiedostot kotiverkkoon
Twonkymedia 4.4.9
Ilmainen poltto-ohjelma
Cdburnerxp 4.2.3
Lue Gmail-postisi kännykällä
Gmail for Mobile 2.0
Tarkista kiintolevyn kunto
Smart Monitor 2.0
Hieman nopeampi Openoffice
Go-OO 3.0
Ilmainen pdf-lukija
Foxit Reader 3.0
Blogit.tietokone.fi
”Tietoja koneesta” 7. marraskuuta 2008
Kilpailuta laajakaistasi riittävän usein
Huomasin äskettäin, että kotini laajakaistayhteys on auttamattomasti liian kallis, vaikka nopeusluokkaa nostettiin äskettäin. 45 euroa kuukaudessa 8M/640k adsl:stä ei yksinkertaisesti ole enää nykyisen markkinatilanteen mukainen. Vastaava tilanne taitaa olla monella muullakin. Liittymän hintaa ei huomaa seuraa jatkuvasti, etenkin jos kodin etäyhteyden maksaa työnantaja.
Esimerkiksi minun liittymäni kuukausimaksun hinnalla saa asumismuodosta, operaattorista ja tekniikasta riippuen alkaen 12 Mbit/s, monilta 24 Mbit/s ja parhaimmillaan 100 Mbit/s nimellisnopeuden liittymän (downlink). Nopeus ulospäin (uplink) on yleensä murto-osa tästä. Ero on kuitenkin valtava nykyiseen liittymään nähden.
Olen tähän asti vierastanut kaapelimodeemitekniikkaa ja luottanut enemmän dsl-liittymiin. Nyt suhtautumiseni on muuttunut. Tuoreessa tutkimuksessakin tyytyväisyys esimerkiksi Welhon palveluihin on ollut korkeammalla tasolla kuin tyytyväisyys puhelinoperaattoreihin.
Elisa tai Teliasonera eivät ole vetäneet vielä valokuitua kerrostaloon, jossa asun. Sellainen liittymä tarjoaisi pääkaupunkiseudulla käsittääkseni parhaan hinta-/laatusuhteen; 10 Mbit/s tai 100 Mbit/s nimellisnopeus (downlink) alle 50 eurolla kuukaudessa.
Yksi suhtautumistani muuttanut seikka on myös se, että kaistan käytön tarve on erilainen kuin vielä pari vuotta sitten. Aiemmin halusin eniten kaistaa makuuhuoneeseen, jossa pc-koneeni on. Nykyisin haluaisin eniten kaistaa olohuoneeseen, jossa on Playstation 3 -konsoli. Sen kautta olen kaivannut lisää kaistaa peleille, videolatauksille ja Tvkaista.fi:n web-palvelulle. Makuuhuoneen työnurkkaukseen riittää yleensä tavallinen web-surffailu.
Tämä liittyy liittymämuotoon sikäli, että kaapelimodeemi kytketään tv-liitäntään, joka on useimmiten olohuoneessa. Se ón yleensä ainoa paikka, johon kaapelimodeemipurkin voi kytkeä.
Oli kaistantarve tai asumismuoto mikä tahansa, muistakaa kilpailuttaa kotibittinne. Operaattori ei soittele vapaaehtoisesti ja tarjoa halvempaa liittymää. Ja vaikka operaattoriin olisi tyytyväinen, irtisanomisilmoitus laukaisee niin sanotut lähtevän asiakkaan markkinointitoimet, ja kas, hinta voi pudota kymmeniä euroja kuukaudessa.
Millainen on laajakaistaliittymäsi, ja oletko tyytyväinen siihen?
Vuori kirjoittaa: 7. marraskuuta 2008 kello 8.04
Hain syyskuussa Welholta 110/5-kaapelimodeemin. Aiemmin se oli ollut 8/1 Elisan adsl, mutta päätin vaihtaa, koska welholta sai huomattavasti nopeamman kaistan käytännössä samaan hintaan (olikohan 2 €/kk eroa). Kyllä sitä kannattaa katsella noita tarjolla olevia mahdollisuuksia välillä, pysyypä kilpailu vauhdissa.
Olli V. kirjoittaa: 7. marraskuuta 2008 kello 9.12
Täällä Joensuun korkeudella 5/2 Mb maksaa halvimmillaan 40 €. Paikallinen palveluntarjoaja lopetti samalla, kun uusi tekniikkaansa, hitaampien nopeuksien myynnin, vaikka hyvin olis pärjätty noin puolta pienemmällä nopeudella (2/1 Mb).
ISP uusi siis tekniikkaansa Annex-M-laajennuksella, joten ISP voi samoihin Soneran vuokrakuparipiuhoihin ajaa suurempia nopeuksia ja tienata enemmän fyrkkaa. Itse jouduin uusimaan modeemiin, jossa tuo mainittu Annex-M-laajennusta tuetaan, muuten olis tuo upstream jäänyt 1Mbittiin…
Jouni H kirjoittaa: 7. marraskuuta 2008 kello 13.43
Täällä mualla ei oo kuin yksi tarjoaja lankaliittymissä: Telia-Sonera. Kilpailuta sitä sitten. Meillä 8/1 Mbitin lankaliittymä, joka tullee muuttumaan pakolla langattomaksi 450NMT 1 Mbitin luultavasti toimimattomaksi liittymäksi tai saattaa täälläkin sitten olla jo kilpailua erilaisten mokkulaliittymien välillä. Palvelun taso huonontuu kuitenkin vuonna 2010. Asun sentään Etelä-Suomen läänissä ja valtakunnan tärkeimpiä valokaapeleita kulkee 300 m päässä kuutostien varressa, että silleen täällä korvessa.
Keijo Kokko kirjoittaa: 7. marraskuuta 2008 kello 14.45
Espoosta… keskukseen on muistaakseni 4,5 km, jolloin nykyinen 8/1megainen taitaa olla aika maksimi. Muuten voisin testata nopeampaa, mutta en viitsisi ensin nostaa ja sitten laskea kun kaista ei todella suurella todennäköisyydellä ole tuosta montaa bittiä nopeampi. Harmi ettei kukaan tarjoo enää turbonappia jolla tuota max nopeutta pystyi testaamaan ilman et joutuu kauheesti säätämään. Noh, valtion kuitua odotellessa 8/1 on ihan riittävä. Muistakaa sitten kaapelimodeemin käyttäjät, että serverin pito Welhon liittymässä on kielletty. Itse haluan leikkiä omilla servereillä, joten tuo Welhon liittymä ei ole kovin hyvä ratkaisu. Lähinnä kummeksun, että mihin tuollaista nopeutta tarvitsee, jos omaa palvelinta ei saa pitää. Todella harvasta paikasta saa edes tuota 8 megaa sisään päin.
Antti kirjoittaa: 7. marraskuuta 2008 kello 15.38
Ainoa paikka, missä Suomessa on kilpailua laajakaistahinnoissa, on Helsinki. Muualla maksetaan, mitä ISP pyytää, ja kirotaan hiljaa. Edes Tampereella ei ole mitään kilpailun merkkiä, ja muualla nostetaan hintoja. Saisi olla niin, että operaattori ei voisi veloittaa enempää Peräseinäjoella kuin Kalliossakaan. Näinähän on esim. mobiililaajakaistassa, vaikka kalliimpaa sen tukiaseman ylläpitäminen maaseudulla onkin.
Peter kirjoittaa: 8. marraskuuta 2008 kello 13.47
Ei sitä tarvitse mennä kuin 10 minuutin päähän Helsingin ydinkeskustasta ja vaihtoehdot eivät juuri eroa maaseudusta. Muutama dsl-operaattori tarjoaa samaa palvelua, mutta valokaapelia tai edes kaapelitelevisiota saa turhaan odotella. Metro kyllä kulkee.
Ei auta vaikka menisimme kimppaan naapureiden kanssa ja maksaisimme triplahintaa virtuaalisen kerrostalon muodossa.
Lue lisää ja osallistu keskusteluun:
blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta
