10 elokuvien tietokonekummallisuutta

Antti Tuurala • Piirrokset: Petri Rotsten

10 elokuvien tietokonekummallisuutta

Elokuvien tietokonemaailma poikkeaa raa’asta todellisuudesta. Tietokoneen käyttäminen voi elokuvissa olla joko tuskaisen kankeaa tai niin soljuvaa, että uskottavuus menetetään tyystin.

1. Teksti etenee lukuvauhtia ja kissankokoisin kirjaimin

Teksti ilmestyy tietokoneen näytölle samaa vauhtia kuin sitä luetaan. Parhaassa tapauksessa tietokone pitää matriisitulostinta muistuttavaa ääntä samaan aikaan, kun mustalla pohjalla etenevä kelmeänvihreä teksti täyttää kalansilmää muistuttavan näytön. Myös fonttikoko lähentelee kuuttakymmentä, jotta kaikki varmasti näkisivät, mitä ruudulla lukee. Tosielämässä käyttäjät kiroilevat liian pienen tekstin kanssa ja hakevat selaimestaan fonttikokoa kasvattavaa valikkoa.

2. Kaikki järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia

Elokuvien ihmemaassa kaikki tietokoneet keskustelevat toistensa kanssa ilman mitään ongelmia, jotka saattaisivat johtua erilaisista tiedostomuodoista tai erilaisista käyttöjärjestelmistä. Sankari voi halutessaan soittaa päämajaan ja pyytää sieltä lataamaan mobiililaitteelleen minkä tahansa tiedoston alta aikayksikön. Latauksen valmistuttua alle viidessä millisekunnissa tiedosto näkyy mobiililaitteessa ilman mitään ongelmia. Todellisuudessa pelkkä sähköpostin synkronointi matkapuhelimeen aiheuttaa itkunpurskahduksia.

3. Uskomattomat käyttöliittymät

Jopa nykyaikaa kuvaavissa elokuvissa tietokoneiden käyttöliittymät ovat aivan erilaisia kuin oman työkoneen ruudulta löytyvä tylsänharmaa esitys. Graafiset kuviot pyörivät villisti, erilaiset värivalot vilkkuvat, otsikoita ympäröivät tyylitellyt kuviot ja ruudun taustalla on verkkomainen matriisi, jonka pinnalla kaikki tieto esitetään. Lisäksi ikkunat pienenevät ja suurenevat graafisen useamman sekunnin kestävän efektin kera, mikä tappaa lopunkin käytettävyyden. Tavallisella tallaajalla menisi moiseen väri-iloitteluun hermo kahden sekunnin käytön jälkeen.

4. Kaikissa laitteissa liikkuu tuhansia voltteja

Tavallisesti tietokoneen rikkoutuminen tietää siitä, että se ei lähde käyntiin. Jos tietokoneeseen kuitenkin sattuu elokuvassa tulemaan vika, tarkoittaa se yleensä valtavaa määrää sähköiskuja, räjähdyksiä ja savua. Jopa tietokoneen näppäimistö saattaa joutua kipinämeren valtaamaksi. Tietokoneen kotelo räjähtää auki sellaisella voimalla, että paineaalto sinkoaa penkillä istuvan elokuvanörtin metritolkulla taaksepäin. Kumma kyllä, myös litteät näytöt saattavat räjähtää käyttäjänsä silmille kuvaputkinäytön tavoin.

5. Salaisten tiedostojen etsiminen

Jos elokuvatietokoneelle on piilotettu salaisia tiedostoja, niihin pääsee käsiksi kirjoittamalla ruudulle ”etsi kaikki salaiset tiedostot”. Sen jälkeen käyttäjän tarvitsee vain arvata salasana ja hän pääsee tiedostoihin käsiksi. Jos ruudulle sattuu ilmestymään ”pääsy evätty” -teksti, voi kunnon hakkeri vaivattomasti käyttää sisäänrakennettua ohitusta ja kumota moiset salasanakyselyt. Tosielämässä järeiden salausten purkaminen on ellei mahdotonta, ainakin erittäin hankalaa puuhaa.

6. Sankari osaa käyttää kaikkia käyttöliittymiä

Englantia saksalaisella korostuksella puhuva lihaskimppu osaa elokuvamaailmassa käyttää kaikkia tietokoneita riippumatta niiden käyttöjärjestelmästä tai -liittymästä. Ei ole mitään väliä sillä, missä maassa ollaan tai millä kielellä kone toimii. Tietokoneen käyttö luonnistuu vaikka ulkoavaruuden hirviöiden emoaluksessa ilman sen kummempaa lisäselvittelyä. Tosielämässä tavallisen käyttäjän vaihtaessa käyttöjärjestelmää hänellä kuluu viikkotolkulla aikaa sen kanssa sinuiksi pääsemiseen.

7. Sähköpostissa liikkuu pelkkää asiaa

Jos koneessa sattuukin olemaan reaalimaailmasta tuttu käyttöjärjestelmä, ohjelmien käyttäytyminen on silti omituista. Hyvä esimerkki on sähköposti, johon elokuvissa ei koskaan tule ensimmäistäkään potenssilääkemainosta tai nigerialaiskirjettä, vaan pelkkiä odotettuja ja asiallisia viestejä. Yleensä käy vielä niin, että vaikka näyttelijä ei olisi lukenut postiaan viikkoon, vilahtaa listan ensimmäiseksi viestiksi juuri äskettäin tavatun ihastuksen lähettämä viesti. Todellisuudessa suurin osa sähköpostin kanssa vietetystä ajasta on neulojen etsimistä heinäsuovasta.

8. Aikamatkailijalla ei ole ongelmia

Aikamatkailuun liittyvien elokuvien kummallisuus on, että kaukaa menneisyydestä tai tulevaisuudesta saapuneilla henkilöillä ei tunnu olevan mitään ongelmia käyttää nykyajan tietokoneita. 1950-luvulta nykyaikaan siirtyvä tilitoimiston työntekijä käyttää Exceliä kuin jokapäiväistä työkaluaan. Samoin kymmenen vuoden päästä tulevaisuudesta parinkymmenen vuoden takaiseen aikaan siirtynyt teinipoika osaa näppäillä dos-komentoja kuin vettä vain. Nykyisellään jo uuteen Officeen siirtyminen on hankalaa.

9. Näytöt heijastavat kummallista valoa

Elokuvien näytöt voisivat oikeassa elämässä toimia valonheittiminä. Pimeässä huoneessa tietokoneen vieressä äheltävän leffahakkerin kasvoista voi suoraan peilikuvana katsoa, mitä hänen näytöllään näkyy. Kelmeän kajastuksen sijaan näyttää siltä, kuin kuva heijastettaisiin naamaa vasten piirtoheittimellä. Jos näytön kirkkaus säädettäisiin oikeassa elämässä samalle tasolle, palaisivat verkkokalvot puhki ja naama alkaisi punottaa kuin solariumissa.

10. Valokuvat ovat uskomattoman tarkkoja

Vaikka nykyaikaisen digikameran megapikselimäärät ovatkin hulppeita, elokuvat onnistuvat silti melkoisesti liioittelemaan niiden sisältämän kuvainformaation määrää. Digikuvaa kun voi zoomata niin syvälle kuin haluaa. Alkuperäisessä kuvassa kärpäsenjätöksen kokoisena näkyneen rekisterikilven numerot näkyvät tarpeeksi tarkennettaessa selvästi kuin silmälääkärin taulun ylin rivi. Joissain elokuvissa kuvaa saadaan jopa pyöriteltyä kolmiulotteisesti. Todellisuudessa ihmiset ähkivät jo poistaessaan rippijuhlien ryhmäkuvasta punaisia silmiä.