Aikaa vai tuloksia?
Aikaa vai tuloksia?
Internet mullisti viihteen työpaikoilla. Perinteisen viihteen käyttöä haittaavat yksisuuntaisuus, suppea valikoima ja saatavuus. Jatkuvasti aulan televisiota kyttäävä henkilö herättää kiusallista huomiota sekä työtovereissa että vieraissa. Saman ja paljon enemmän saa oman tietokoneensa näytölle työpisteen rauhassa ilman häiriötekijöitä.
Organisaation kannalta tarjonnan runsaus ja houkuttavuus voi olla ongelma. Työt eivät etene sovitulla tavalla, jos vaikkapa kolmannes porukasta käyttää suuren osan ajastaan nettiviihteen parissa.
Laajasta tarjonnasta löytyy kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Urheiluhulluille on tuloksia ja vedonlyöntiä, pelureille rahapelejä, kaikille harrastuksille omat yhteisönsä, sosiaalisille verkostosivut ja pikaviestimet.
Näiden lisäksi osansa ajasta haluavat uutispalvelut ja lehtien nettisivustot. Varsin harva lukee paperilta päivän mittaan molemmat iltapäivälehdet ja niiden lisäksi valittuja paloja muista lehdistä. Netissä tämä käy melkein huomaamatta.
Perinteisen ajattelun mukaan työtehtäviin kuulumaton nettisurffailu, mesettäminen ja monet muut internetin käyttötavat ovat sopimatonta tuhlausta. Pahimmillaan nettiriippuvuus voinee estää normaalin työskentelyn. Riippuvuuteen olisi hyvä puuttua jo ihmisen itsensä takia.
Hukatun työajan aiheuttamat kustannukset voidaan arvioida varsin helposti kertomalla hupikäyttöön kulutettu aika pääluvulla ja työtunnin hinnalla. Suuressa organisaatiossa päästään helposti vaikuttaviin lukuihin.
Yhdysvalloissa asiaan on herätty jo vuosia sitten. Internetliikenteen seurantaan on tarjolla paljon ohjelmia. Monien juuret ovat oman www-sivuston liikenteen seurannassa. Näiden avulla voidaan löytää sivuston kiinnostavimmat osat ja luodata yksittäisen kävijän sivuilla käyttämää aikaa.
Tuotteiden toinen minä on yrityksen ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen luokittelussa ja käyttäjien seuraamisessa. Raporttien avulla pystyy helposti seuraamaan yksittäisen henkilön päivän kulkua muutaman minuutin tarkkuudella; vartti Iltasanomissa, tauko, muutama minuutti omassa postissa, puoli tuntia deittailua, töitä, tauko, viisi minuuttia uutisia, sää ja kotiin.
Suomessa teknisen valvonnan toteutus pitää sopia yhteistyömenettelyssä, mikä rajoittaa näiden sovellusten käyttöä. Valvonnassa pitää muistaa taustalla olevan laskelman keinotekoisuus. Päivään mahtuu myös sallittuja taukoja, eikä kaikille ole aina töitä koko päivän täytteeksi.
Ikkunan toiselta puolelta katsottuna maailma on erinäköinen. Ulkoa katsoen työhön käytetyn ajan sijaan pitäisi mitata tuloksia. Teollisen yhteiskunnan kellokortteihin tottuneelle ajatus voi olla outo, mutta ei millään muotoa uusi. Ennen tehtaiden syntyä ei tarvittu kellokortteja. Taitava mestari teki samassa ajassa enemmän kuin kisälli ja tienasi sen mukaan.
Tulokseen perustuva työtapa on joustava ja monesti tehokas. Urakan aikana painetaan pitkää päivää, ja työputken jälkeen pidetään vapaata. Työaikoihin voi vaikuttaa itse. Sopivasti laaditut urakat palvelevat sekä tilaajan että toteuttajan etuja. Monet mikroyritykset toimivat käytännössä samoin. Sesongin aikana päivät venyvät, muulloin voidaan olla rennommin.
Jos työpaikoilla mitattaisiin kuluneen ajan sijaan enemmän tuloksia, monilla aloilla voitaisiin vapauttaa työ ajasta ja paikasta ainakin osittain. Ahnas tekee enemmän ja saa korvauksen sen mukaan.
Työn sovittaminen muuhun elämään olisi helpompaa ja tekijät olisivat onnellisempia. Miksi päivän parhaat ja talvella ainoat valoisat tunnit pitää käyttää töissä? Miksi lasten pitää olla päiväkodissa viimeiseen varttiin asti ja koululaisten iltapäivät yksin kotona? Miksi kaikkien pitää kiirehtää töihin samassa ruuhkassa?
Henkilökunnan nettikäytös kiinnostaa organisaatiota myös oikeista syistä. Monet haittaohjelmat etsivät tietä koneille uhkapeliin ja seksiin liittyvien sivujen kautta, ja pikaviestinten ja webbipostien kautta voidaan siirtää tietoja yritykseen ja yrityksestä jälkiä jättämättä.
Ensimmäisen vaiheen ratkaisuna käyttäjiä neuvotaan vastuulliseen toimintaan, toisessa asetetaan teknisiä rajoja. Kolmannessa vaiheessa etsitään tapa sovelluksien sallimiseen sopivissa rajoissa. Selkeimmin tässä vaiheessa ovat selainkäyttöiset sähköpostit. Seuraavana sovelluksena kolmanteen vaiheeseen tulevat pikaviestimet.
Kuluttajasovelluksilla ei ole asiaa työpaikalle, yhteys nettipalveluihin järjestyy osana yrityksen keskitettyä viestintäratkaisua.
