Ajankohtaista
Windows ei mene vielä pilveen
Windows Azure on Microsoftin suurimpia alustahankkeita vuosikymmeniin, mutta se on ymmärretty suurilta osin väärin.
TERO LEHTO
Ict-ala on toista vuotta hehkuttanut, että cloud computing eli laskennan siirtyminen verkon kautta ympäri maailmaa oleviin datakeskuksiin voi tuoda tietotekniikkakuluihin isot säästöt. Nykyistä Windowsia ja Windows-sovelluksia ei kuitenkaan viedä ”pilveen”, vaan Microsoft kehittää aivan uudenlaista alustaa datakeskuksiinsa.
”Jotkut sanovat, että kaikki menee pilveen. Minusta he ovat tulleet tulluiksi”, kärjistää David Chappell, ohjelmistojen markkinointiin erikoistunut konsultti ja arvostettu puhuja. Hän vieraili äskettäin Suomessa esittelemässä näkemyksiään.
Microsoftin Azuressa riittää puhuttavaa, sillä se on Chappellin mukaan ymmärretty melko väärin. ”Kaikki sanovat, että Windows menee pilveen. Asiakkaiden suunnasta kysyntä tällaiselle olisi suuri, mutta niin ei tapahdu, ainakaan vielä”, hän sanoo.
Sen sijaan Azure on Microsoftin vielä rakennusvaiheessa oleva uusi tapa kehittää ja julkaista sovelluksia verkossa. Azure-sovellukset pyörivät Microsoftin konesaleissa.
Vanha koodi ei kelpaa
Azure-palvelimille ei kuitenkaan voida viedä sellaisenaan nykyistä sovelluskoodia. Chappell sanoo, että Windows-sovellusten ja etenkin Sql Serverin viemiselle nettiin olisi suuri kysyntä, mutta ainakaan vielä Azure ei toteuta näitä toiveita. ”En voi puhua Microsoftin puolesta, mutta uskon, että siihen suuntaan yhtiö aikanaan menee”, hän arvioi.
Chappellin mielestä Microsoftin markkinointiväki on käyttänyt ilmaisuja, joiden takia Azure on ymmärretty väärin. Esimerkiksi Azuren Sql Services ei tarkoita sitä, että Azurelle voisi lähettää suoraan sql-kyselyitä. Sen sijaan se tarkoittaa, että taustalla on kylläkin Microsoftin Sql Serveriin perustuvat moottorit.
Microsoftin .NET Services -yksikön teknisen tiimin vetäjä Clemens Vasters sanoo, että uuden kehitystavan tuominen oli tarpeen, jotta koodi olisi skaalautuvaa ja tehokkaasti automatisoitavissa. Hän ei kerro, tuoko Microsoft mahdollisesti tulevaisuudessa täyden natiivi- ja sql-sovelluskehityksen tuen Azureen.
Pilveen mennään monella tapaa
Usein sanotaan, että ”pilveä” on jo se, kun sovellusta tai tietokantaa ajatetaan palveluntarjoajan ylläpitämänä webissä, eli ”hostingissa”. Chappellin mielestä se on kuitenkin eri asia. Silloin tehdään ylläpitosopimus esimerkiksi vuoden ajaksi ja maksetaan kuukausimaksua kapasiteetin käytöstä riippumatta.
”Pilvipalveluissa voit ostaa 100 palvelimen kapasiteetin käyttöösi pariksi päiväksi, ja maksat vain käyttämäsi ajan. Pienillä yrityksillä ei ole ennen ollut mahdollisuutta hankkia näin suurta laskentatehoa”, sanoo Chappell.
Etuja ovat nopeus, skaalautuvuus ja se, ettei omaa pääomaa sitoudu koneisiin. Suurin riski taas on, että kumppaniin on luotettava paljon, ja yrityksen on harkittava tarkkaan, mitkä tiedot ja sovellukset voidaan päästää talon ulkopuolelle.
Microsoftin Azure on vielä pitkälti tulevaisuuden projekti. Se on nyt suljetussa testivaiheessa, ja ensimmäisiä beeta-osia odotetaan julki kesään 2009 mennessä.
Sensuuri on vain hidaste
Internetin sensurointi ei ole helppoa, mutta yrittäjiä riittää. Useimmiten sensuuri on kierrettävissä, joskus helpostikin.
ARI KARKIMO
Nettisensuuri estää sallittua, sallii kiellettyä ja on yleensä helppo kiertää esimerkiksi välityspalvelimilla. Lisäksi järjestelmät ovat kalliita pystyttää ja ylläpitää”, kuvailee meilläkin paljon keskustelua herättänyttä ilmiötä Cambridgen yliopiston tutkija Steven Murdoch. Hän kävi Suomessa puhumassa Internet-yhdistyksen ja Tietotekniikan liiton seminaarissa.
Murdochin mukaan sensuuriprosessi ei yleensä ole läpinäkyvä, kansalaiset eivät useinkaan tiedä, miltä heitä varjellaan. ”Kaikki eivät kerro käyttäjille edes näiden yrittäneen estetylle sivulle, vaan tarjoavat väärennettyä ilmoitusta palvelimen tavoittamattomuudesta. Kiina jopa väittää, ettei se käytä sensuuria.”
Teknisiin, esimerkiksi sulkulistoihin perustuviin, estoihin voidaan yhdistää muita keinoja. ”Voidaan lailla kieltää esimerkiksi uskonnon arvosteleminen tai Kiinan tavoin pelotella ihmisiä kiinni jäämisen riskillä, jos nämä eksyvät väärille sivuille”, Murdoch kertoo.
Halvalla saa huonoa
Suomen ja Saudi-Arabian nettisensuureja vertaili Teknillisen korkeakoulun tutkija Timo Kiravuo, joka oli aikaisemman työnantajansa Nixun leivissä rakentamassa niin nettiä kuin sen sensuuriakin öljypohattojen maalle.
”Suomessa kukaan ei halunnut maksaa sensuuria, ei valtio eivätkä operaattorit, joten tehtiin nahkapäätös. Päädyttiin käyttämään dns-estoa, joka on halpa toteuttaa ja hyvin helppo kiertää. Ei tarvitse kuin joko käyttää suoraan ip-osoitetta tai vaihtaa toiseen dns-palvelimeen”, Kiravuo toteaa.
Saudi-Arabiassa ei ole rahasta pulaa, joten systeemi on järeämpi. Suora nettiliikenne on kokonaan estetty, kaikki liikenne ohjataan välityspalvelimen kautta. ”Siellä käytetään jenkkifirmoilta ostettavia, paikallisesti täydennettyjä sulkulistoja. Järjestelmä on tarkka, mutta kallis”, Kiraniemi sanoo.
Hänen mukaansa myös saudisensuuri on kierrettävissä, mutta ei ihan helposti. ”Aktiivit pääsevät kyllä ympäri, tavikset eivät osaa etsiä tietoa keinoista. Jonkinmoinen tavoite oli, että kotirouvien ei pitäisi vahingossa törmätä netissä pornoon, ja tämä täyttyy.”
Näyttää piti
Timo Kiravuo arvelee, että sekä Saudi-Arabiassa että Suomessa sensuurin taustalla on halu tai tarve näyttää, että jotakin on tehty:
”Lapsipornosta oli tullut pohjoismainen muotijuttu. Ilmeisesti muiden maiden ministerit alkoivat katsella meidän ministereitä kieroon ja kysellä, että miksei teillä ole tällaista kun meilläkin on.”
Yhteistä maille on myös se, että sulkulista on salainen, mutta sivulle pyrkijälle kerrotaan estosta. Suomessahan nettiaktiivi Matti Nikki selvitti sulkulistan ja julkaisi sen joutuen itse sensuroiduksi.
Kiravuo korostaa, että sensuuri on Suomessa kuuma peruna. ”Sulkulistan väitetään blokkaavan esimerkiksi homopornoa, joka ei ole kiellettyä. Kannattaa olla huolissaan sensuurin laajentumisesta uusille alueille. Kun sensuuri käynnistyi, tekijänoikeuslauma lähti heti liikkeelle. Sittemmin on puhuttu myös uhkapelien, lääkekaupan sekä alkoholi- ja tupakkamainonnan estämisestä.”
”Se, että poliisi sensuroi itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, on epäilyttävää”, Kiravuo toteaa poliisin Nikki-sulkuihin viitaten.
|
Nettivalvonta rämpii lakien suossa Suomessa televerkkojen valvontaa liittyy niin monia päällekkäisiä lakeja, että niiden kanssa ovat helisemässä niin operaattorit kuin viranomaisetkin. Aihetta selvitteli Suomen nettiliikennettä välittävän Ficixin puheenjohtaja Jorma Mellin Internetin pelisäännöt -seminaarissa. Paljon puhetta herättänyt urkintalakina ja Lex Nokiana tutuksi tullut laki sai osakseen kiperää kritiikkiä. ”Operaattorin kannalta tilanteen tekee vaikeaksi se, että se antaa tiedot aina omalla vastuullaan. Jos tapahtuu jokin virhe, vastuussa on operaattori ja sen yksittäinen työntekijä”, Mellin kertoo. Tietoliikenteen valvontaan ja tietojen luovuttamiseen puututaan viidessä eri laissa: viestintämarkkina-, pakkokeino-, poliisi- ja pelastuslaissa sekä laissa sähköisen viestinnän tietosuojasta. Mellinin mukaan maailma muuttuu paljon lakeja nopeammin, ja pykälien tulkintaa ja soveltaminen modernissa viestintäympäristössä on hankalaa – välillä toki hupaisaakin. Lex Nokian heikkoudet Urkintalakina ja Lex Nokiana tunnetuksi tullut sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistus on saanut valtavasti kritiikkiä osakseen, ja Mellin yhtyi arvostelijoihin. Lakimuutos antaa yhteisötilaajille oikeuden tietoliikenteen seurantaan. ”Kannattaa muistaa, että laki koskee myös ip-paketteja, ei vain sähköpostiliikennettä. Eikä se anna seurantaoikeuksia vain yrityksille vaan kaikille yhteisötilaajille. Esimerkiksi taloyhtiöt ja erilaiset wlan-jakoyhteisöt voivat valvoa liikennettä helpohkosti”, Mellin muistuttaa. ”Toiminnan aloituskynnys on näennäisen tiukka, mutta käytännössä aloittaminen on erittäin helppoa. Tarvitsee vain täyttää nettilomake ja siinä se. Laiminlyönnistäkään ei seuraa kuin korkeintaan sakkoja”, Mellin arvostelee. Vähällä vaivalla yhteisötilaajalla on mahdollisuus selvittää, kuka lähetti kenelle mitä ja koska se tapahtui sekä kuka oli yhteydessä kehenkin, ja millä tavalla. |
Windows XP ei suostu kuolemaan
SAMULI KOTILAINEN
Käyttöjärjestelmien käyttöluvut kertovat, että Windows XP on säilyttänyt hämmästyttävän suuren osuuden. Valmistajat myös myyvät Windows XP:tä erikoisen sitkeästi. Esimerkiksi Dell on palauttanut Windows XP:n takaisin kotikoneiden valikoimaan. XP:lle tuntuu riittävän kysyntää jopa 120 euron lisämaksusta huolimatta.
Windows Vista on ollut myynnissä nyt vajaat kaksi vuotta, ja tämän ajan se olisi periaatteessa ollut uusien tietokoneiden vakiojärjestelmä.
Tutkimusyhtiö Net Applicationsin lukujen mukaan Windows XP:n osuus on vieläkin yli 66 prosenttia. Viime vuoden alussa Windows XP:n osuus oli 75 prosenttia, eli lasku on ollut yllättävän loivaa. Windows Vista on samassa ajassa noussut noin 12 prosentista noin 20 prosenttiin.
IBM:ltä Microsoft-vapaa toimisto
SAMULI KOTILAINEN
Unohda pc-työasemat, Windows ja Office, kannustaa IBM. Yhtiö tarjoaa uutta järjestelmää, jossa pc-koneet korvataan kevytpäätteillä. Niissä pyörii Ubuntu Linux ja IBM:n Lotus Symphony -toimisto-ohjelmisto. IBM on laskenut, että paketilla voi saada suoria säästöjä jopa 1025 euroa pc-konetta kohti.
IBM:n järjestelmän idea on se, että pc-työasemia ajetaan virtualisoidusti palvelimilta. Taustalla toimii Virtual Bridges -yhtiön virtualisointiympäristö, joka välittää käyttäjien pc-ympäristön kevytkoneille.
Alustana pc-työpöydissä toimii Ubuntu Linux ja Office-pakettina on IBM:n oma Lotus Symphony. Symphony on rakennettu Openofficen pohjalta.
IBM kertoo, että uusi järjestelmä vähentää tuntuvasti työasemien aiheuttamia kustannuksia. Microsoft Windowsin, Office-paketin ja muiden ohjelmien säästö pitäisi olla noin 400–650 euroa konetta kohti.
Laitteissa säästyisi noin 200 euroa, kun koneita ei tarvitse päivittää.
Suomalaiset kärjessä netinkäytössä
ARI KARKIMO
Vaikka Suomi ei enää voikaan pullistella parhaalla netti- tai laajakaistapeitolla, voimme röyhistää rintaamme sillä, että käytämme nettiä enemmän kuin muut eurooppalaiset. Eurostat on selvittänyt, mitä eri maissa nettiyhteydellä tehdään. Tarkasteluun valituista seitsemästä luokasta Suomi otti kärkipaikan viidessä.
Sekä nettiyhteyden että laajakaistayhteyksien levinneisyydessä Suomi on edelleen hyvin kärjen tuntumassa, mutta ei enää kärjessä. Keskimäärin EU-maiden kotitalouksista 60 prosentissa on nettiyhteys ja 48 prosentissa laajakaistayhteys. Laajakaistayhteyksissä Suomen sijoitus on neljä (66 %), nettiyhteyksissä ylipäänsä kuusi (72 %).
Kärkikolmikkona kummassakin sarjassa ovat Hollanti, Tanska ja Ruotsi, jotka ovat repäisseet selkeän kaulan Suomeen. EU-maiden lisäksi tarkasteluun on otettu pari ulkopuolista valtiota, joista Norja kiilaisi itsensä kummankin sarjan kärkikolmikkoon. Niinpä Pohjola onkin maanosan verkottunein kolkka.
Nettipankkiin ja uutisia lukemaan
Suomalaiset osaavat käyttää ja myös käyttävät nettiyhteyksiään. Eurostat on selvittänyt erilaisten nettipalvelujen käyttöä. Mukana ovat matkustaminen, nettipankit, asiointi viranomaisten kanssa, terveystiedon etsiminen, nettiuutisten lukeminen, tavaroiden tilaaminen ja työnhaku.
Nettiostoksissa suomalaiset eivät olleet lähellä kärkeä ja viranomaisasioinnissa Hollanti vei ykköspaikan vaivaisen yhden prosenttiyksikön erolla, mutta muissa sarjoissa Suomi oli EU:n ykkönen.
EU:n ulkopuolella öljyä poraava ja turskaa syövä Norja olisi tosin vienyt Suomen kultamitaleista neljä, mutta tässä tilastossa se on ulkojäsen. Jos Norja laskettaisiin mukaan, Suomen ainoaksi kärkisijaksi jäisi ykköspaikka terveystiedon hakemisessa netistä.
Google Chrome luopui kapaloistaan
SAMULI KOTILAINEN
Sadan päivän testikäytön ja 14 testiversion jälkeen Googlen odotettu Chrome-nettiselain valmistui joulun alla – myös suomeksi. Googlen mukaan valmis Chrome on 1,4 kertaa nopeampi kuin ensimmäinen testiversio, joka sekin oli huippunopea. Beetavaihe on tuonut muitakin muutoksia, ja ylipäätään Chrome uudistaa melkoisesti internetselaimia.
Google kertoo selaimen valmistumisesta blogissaan. Reilun kolmen kuukauden beetatestausvaiheen aikana Chrome sai jo yli kymmenen miljoonaa aktiivista käyttäjää.
Googlen mukaan tänä aikana selaimen vakautta parannettiin huomattavasti. Ongelmia oli erityisesti videokuvan ja äänen kanssa, mutta ne on saatu pääosin korjatuksi.
Yhtiön Chromen V8 Javascript -moottori on nyt 1,4 kertaa aiempaa nopeampi Sunspider-testissä. Googlen omassa V8 benchmark -testissä nopeutus on 1,5-kertainen. Lisäksi Google lupaa, että suorituskykyä on luvassa vielä lisää.
Erilaisia nopeustestien tuloksia on julkaistu pitkin syksyä, ja ykköspaikasta ovat Chromen kanssa kisanneet lähinnä Firefoxin beeta-versiot.
Uudistustyö jatkuu
Google kertoo, että käyttäjien toivelistan kärjessä on ollut parempi kirjanmerkkien hallinta. Valmiissa versiossa kirjanmerkkien käyttäminen on helpompaa, ja kirjanmerkkejä voi ladata Chromeen myös muista selaimista. Myös yksityisyyden hallintaa on parannettu.
Google lupaa, että Chromen kehitystyö jatkuu vilkkaana ja uusia ominaisuuksia suunnitellaan. Selain on aluksi saatavana vain Windowsille, mutta Mac- ja Linux-versiot ovat työn alla.
Chromessa on paljon merkittäviä uudistuksia, jotka todennäköisesti vaikuttavat muidenkin selainten suunnitteluun. Chrome on erittäin nopea käsittelemään monimutkaisempien nettipalvelujen käyttämää javascript-ohjelmakoodia. Selain on vakaampi, sillä kaikki välilehdet ovat itsenäisiä prosesseja. Selaimessa on myös uudenlaisia tietoturvan toimintoja.
Kouluja patistetaan tietotekniikan käyttöön
Eurooppalaisen Sites-selvityksen mukaan Suomen kouluissa tietokoneiden laitevarustelu on hyvällä tasolla, mutta
ongelma on uuden tekniikan hyödyntämisessä opetuksessa.
TERO LEHTO
Nykyisen hallituksen ohjelmassa luvataan selvittää mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan tehokkaampaan hyödyntämiseen kouluissa. Jokainen Suomen koululainen ei ennakkokohusta poiketen saa pc:tä reppuunsa, mutta sen sijaan 12 koulun kokeiluhankkeella selvitetään, miten uutta tekniikkaa voisi paremmin hyödyntää opetuksessa.
”On ollut huolta, että putoamme tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa keskikastiin”, sanoi kärkihankkeen aloituspuheessa viestintäministeri Suvi Lindén (kok). ”Kehitys on ollut epätasa-arvoista, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ei ole levinnyt kaikkiin kouluihin”, huolehti Lindén.
”Olemme vain keskitasoa tvt-taitojen hyödyntämisessä opetuksessa. Suomessa ei ole totuttu näin heikkoon menestykseen”, vahvisti valtiosihteeri Heljä Misukka opetusministeriöstä. Suomessa haluttaisiin, että kännyköitä, pc-koneita ja laajakaistayhteyksiä hyödynnettäisiin monipuolisesti kouluissa, koska melkein kaikki lapset ja nuoret käyttävät niitä kotonakin.
Tasa-arvo ei toteudu
”Koulujen pitäisi myös lisätä oppilaiden tasa-arvoa”, sanoi Misukka. Nyt niin ei tapahdu, koska kotien laitteilla ja yhteyksillä on ratkaiseva asema. Jos kotona ei ole hyviä laitteita ja yhteyksiä, lapsilta jäävät taidot oppimatta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomessa selvitetään pc:n hankkimista jokaista oppilasta varten. Tätä tavoitetta on nyt toppuuteltu. Sen sijaan kärkihankkeella selvitetään, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voitaisiin laajemmin hyödyntää kouluissa, ja miten koulut saataisiin motivoitua muutokseen.
Lapset ja nuoret hallitsevat yleensä tietokoneiden viihdekäytön, esimerkiksi Facebookissa, Habbossa, Irc-galleriassa ja peleissä, mutta välttämättä samoja taitoja ei päästä hyödyntämään koulussa.
|
Linux-käytöllä enemmän koneita ARI KARKIMO Jyväskyläläisen Kortepohjan koulun rehtori kertoo, että koululaisten käyttöön saatiin samoilla kuluilla entistä enemmän tietokoneita Linuxiin siirtymisen ansiosta. Kortepohjan lisäksi kaksi muutakin jyväskyläläiskoulua on siirtynyt Linux-pohjaiseen koulujärjestelmään. Kortepohjan koululla Linuxia on käytetty jo kaksi vuotta. ”Linuxin kustannustehokkuus näkyi meillä heti lisääntyneenä atk-työskentelymahdollisuuksina. Aiemmin atk-luokassa oli 16 konetta, minkä lisäksi luokissa oli jonkin verran koneita. Nyt atk-luokassa on 19 konetta, käytäville laitettiin 16 konetta ja lisäksi luokissa on vielä erillisiä koneita suunnilleen samoilla kustannuksilla”, rehtori Risto Rönnberg sanoo. Linux tuli kouluille Opinsysin palvelukokonaisuutena, joten maksullisesta ilmaiseen siirtymisestä ei ole kyse. ”Samalla käyttäjä- ja ohjelmistomäärällä kulut olisivat muulla kuin Linux-ratkaisulla joitain kymmeniä prosentteja korkeammat”, palveluntarjoaja luonnehtii.
|
|
Opettajilla ei eväitä it-valistukseen ARI KARKIMO Koulujen tietotekniikkavalmiuksia on selvitelty kansainvälisessä Sites-tutkimuksessa, johon osallistui tuhansia kouluja 19 eri maasta. Tutkimus osoittaa, että jos koululaisten tietämyksessä on aukkoja, niitä ei välttämättä opinahjoissa paikata. Opettajilla ei ole aina itselläkään tarvittavia taitoja eivätkä kaikki pidä niiden opettamista hirveän tärkeänä. Suomen kannalta on huolestuttavaa, että kouluissa häärii runsaasti opettajia, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita kouluttautumisesta tietotekniikan käyttöön. Lisäksi vain 10 prosenttia opettajista arvioi oppilaiden harjaannuttamisen tietotekniikan pystyviksi käyttäjiksi olevan hyvin tärkeä tavoite. Vaikka tietotekniikan käyttö on sentään hallussa suurella osalla opettajista, osaaminen on usein vahvempaa tekstinkäsittelyn ja sähköpostin kaltaisissa yleisissä puuhissa kuin opetukseen liittyvissä haasteissa. Opettajat kertovatkin osallistuneensa enemmän tietotekniseen kuin pedagogisia käyttötapoja koskevaan koulutukseen. |
HP:lta korotonta lainaa softa-asiakkaille
ANTTI TUURALA – WIEN
Laitetalona aiemmin tunnetun Hewlett-Packardin voimakas panostus ohjelmistopuoleen on kasvattanut siitä neljässä vuodessa maailman kuudenneksi suurimman softatalon, ja HP:n mukaan kasvu tulee jatkumaan. HP Software Universe keräsi joulukuussa Wieniin 3000 HP:n alati kasvavien ohjelmistoratkaisujen asiakasta, asiantuntijaa ja alihankkijaa.
HP esitteli tapahtumassa uuden päivitysversion laadunvalvontaan ja hallintaan tarkoitetusta HP Quality Centeristä ja HP Universal Configuration Management Database 8.0 tietohallintaratkaisustaan.
Tiukentunut taloustilanne oli yksi tapahtuman pääteemoista ja yritysten tietohallintokulujen karsimista käsiteltiin lähes joka esityksessä. Radikaalina keinona finanssikriisin aiheuttamaan rahahanojen kiristymiseen HP esitteli uuden nollakorkoisen rahoitusmallinsa talolta liiketoimintateknologian optimointiratkaisuja hankkiville yrityksille.
Suurasiakkaita houkutellaan ostoksille
Rahoitusratkaisun takana on Hewlett-Packard Financial Services Company, joka tarjoaa malliaan tammikuun loppuun asti. Pohjoismaissa nollakorkoisesta rahoituksesta pääsevät nauttimaan suomalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset yritykset. Nollaratkaisu vaatii yrityksiltä vähintään 100 000 dollarin investoinnin HP:n ratkaisuihin.
”Jos yritykset ovat valmistautuneet nykytilanteen jälkeiseen aikaan, ottavat asian oikealla asenteella ja toteuttavat suunnitelmansa huolella ja keskittyvät huolella asiakkaisiinsa, ne tulevat selviämään voittajina nykyisestä tilanteesta”, kommentoi HP:n Software & Solutions osaston apulaisjohtaja Robin Purohit.
Apple ja Panasonic luotettavia
TEEMU MASALIN
Apple ja Panasonic ovat menestyneet parhaiten yhdysvaltalaisen riippumattoman it-palveluyhtiö Rescuecomin vuosittaisessa tietokoneiden luotettavuustutkimuksessa.
Rescuecomin tutkimuksessa selvitettiin takuuajan jälkeen esiintyviä ongelmia. Yli 36 000 tukipuhelun perusteella tehdyssä tutkimuksessa laskettiin luotettavuustulos markkinaosuuksiin suhteutettuna eri valmistajien tietokoneille. Tutkimuksen ylivoimainen ykkönen oli toissa vuoden tapaan Apple.
Apple keräsi tutkimuksessa 700 pistettä, 211 prosenttia yllättäen toiseksi noussutta Panasonicia enemmän. Panasonic on Rescuecomin mukaan nostanut USA:ssa markkinaosuutta, ja merkin luotettavuus on pysynyt korkealla.
Toinen yllättäjä oli ensimmäistä kertaa listalla ollut ja suoraan neljänneksi Lenovon taakse noussut Toshiba. Lenovo keräsi 393 pistettä ja Toshiba 299 pistettä. Maailman suurin tietokonevalmistaja HP keräsi 184 pistettä ja pudotti Dellin viiden parhaan listalta.
Rescuecomin mukaan merkki-pc:t menestyivät tutkimuksessa parhaiten. Se suositteleekin kuluttajille tunnettujen valmistajien tietokoneita sekä valmistajien laajennettuihin takuuvaihtoehtoihin tutustumista.
Taantuma kelpaa rikollisille
ARI KARKIMO
Talouden matalapaineesta on suunnatonta iloa verkkorikollisille, tietoturvayhtiö McAfee toteaa. Ahtaalle joutunutta kansalaista on helpompi höynäyttää, ja toisaalta verkkorikollisuuden torjunta ei ole päätöksentekijöiden mielissä se ensimmäisenä päätöksiä vaativa asia.
McAfee varoittaa, että verkkorikolliset pyrkivät rahastamaan kuluttajien taloudellisella ahdingolla käyttämällä hyväkseen tyypillistä äkkirikastumisen ajatusta. Ihmiset sortuvat helpommin älyttömyyksiin, ja epätoivoisia työnhakijoita saatetaan värvätä esimerkiksi rahamuuleiksi.
Toisaalta verkkorikollisilla on tarjolla nyt oikea kasvun paikka. Hämmennyksissä olevat hallitukset keskittyvät nyt taloudelliseen laskusuhdanteeseen, joten verkkorikollisuuden vastainen taistelu on pudonnut toisarvoiseksi tehtäväksi, McAfee mainitsee.
Rosvot kiinni!
Yhtiö vaatiikin, että kaikesta huolimatta hallitusten tulee sitoutua verkkorikollisuuden torjunnassa tarvittavien resurssien rahoittamiseen. Samalla viranomaiselinten toimintaa on yhdenmukaistettava ja järkeistettävä sekä poliisin toimintaa koordinoitava yli rajojen.
Samansuuntaisia vaatimuksia on kuultu usealta taholta. Äänitorvena on ollut esimerkiksi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.
Verkkorikollisuuden vastaista taistelua hankaloittaa muun muassa asiantuntemuksen puute viranomaisten toimistoissa. Vaikeammaksi se on tullutkin, sillä yhä enemmän rikollisuudesta on uudelleenohjattua ja piilotettua. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että Venäjästä ja Kiinasta on tullut verkkorikollisten turvapaikka. Samanaikaisesti esimerkiksi Brasiliasta on tullut nopeasti verkkorikollismaiden syntipukki.
Viranomaiset ovat hereillä
”Viestintävirasto, tietosuojavaltuutetun toimisto ja keskusrikospoliisi ovat jo parin vuoden ajan pitäneet yllä neuvotteluyhteyttä tietoja varastavien ja sähköisten asiointipalvelujen sovellusistuntoja kaappaavien haittaohjelmien käsittelyyn liittyvistä haasteista. Näissä tapauksissa viranomaisten haasteita ovat rajat ylittävän rikollisen ilmiön lisäksi kotimaista viranomaisyhteistyötä rajoittavat salassapitokysymykset, tapausten suuri määrä sekä erityisesti rikostutkinnan aloittamisen näkökulmasta rajanveto yleisen edun ja asianomistajan roolin välillä”, kuvailee Suomen tilannetta Viestintäviraston Cert-fi -yksikön päällikkö Erka Koivunen.
Hän mainitsee, että haittaohjelmien avulla toteutetut identiteettivarkaudet ovat myös Suomessa nouseva trendi, vaikka ilmiön aiheuttamat todelliset vahingot ovatkin jääneet marginaalisiksi.
UUTISHUONEESTA
Vientiä ja vikinää
On olemassa vanha sanonta ”vie sinä, minä vikisen”. Se kuvaa erinomaisesti ihmisen ja teknologian suhdetta. Todistuskappaleeksi esitän kolme episodia, joiden päähenkilöksi jouduin joulukuussa muutaman päivän sisällä.
Episodi 1: Ajattelin päivittää Acrobat Readerin. Uuden version asennus sai itsensä niin tiukkaan solmuun, että ei enää onnistunut asennus eikä vanhan version poisto. Ystävällinen lähituki Pekka kävi jollakin konstilla solmun avaamassa ja pudottamassa akrobaatit köydeltä. Mennään nyt sitten pelkällä Foxitilla toistaiseksi. Kyllä näiden sovellusten ja niiden poistamisen kanssa tuskaillessa tulee usein ikävä dos-kauden mahtavaa deltree-taikasanaa, jonka edestä väistyi sovellus kuin sovellus, vikisemättä.
Episodi 2: Poika osti pc-pelin, joka hyytyi aina kesken latauksensa. Päivitettiin peliä, päivitettiin näytönohjaimen ajuria, googlattiin nettiä – ei apua. Jossakin vaiheessa lopulta kokeilin ottaa pelin käynnistysruudulta ruksin pois ruudusta ”näytä videot” ja kas kummaa: peli alkoi toimia. Merkillistä, etten heti tullut tuota ajatelleeksi.
Episodi 3: Tallentava Procaster-digiboksi päättikin eräänä päivänä näyttää kaikki tallennukset ilman ääntä ja nykivällä kuvalla. Ei auttanut mikään: ei uudelleenkäynnistys, ei manuaali, ei Google, ei kiroilu. Kun en enää muuta keksinyt, hain webistä boksin uusimman firmware-päivityksen, asensin sen, ja kas: äänet palasivat maailmaan. Boksin edellinen ohjelmisto oli kai vanhentunut yön aikana. Olen toki selvillä, että maito happanee aikanaan ”parasta ennen” -päivämäärän jälkeen, mutta että softakin.
Tällaista siis saattoi tapahtua vuonna 2008, tuskin enää tänä vuonna, kun kehitys kehittyy koko ajan ihmiskunnan parhaaksi.
Ari Karkimo
