Lukijalta
Tietokone, lukijalta, PL 100,
00040 Sanoma Magazines
toimitus@tietokone.fi
Verkkolehti toiselle alustalle
• Lehden tilaajana luen usein pdf-version lehdestä omalla kannettavalla. Sen lukeminen ei kuitenkaan ole kovin miellyttävä kokemus zoomauksen ja vierittämisen takia.
Olen jo muutaman vuoden käyttänyt Zinio-palvelua, ja se on tähän asti ainoa, joka mielestäni on onnistunut hyvin lehtien digiversioiden lukukokemuksessa.
Zoomaus Enter- ja Shift-Enter-näppäimillä, selaaminen nuolinäppäimillä sekä selkeä teksti ja kuva zoomauksessa ovat Zinion parhaat puolet.
Toivomus olisi, että Tietokone julkaistaisiin Ziniossa.
En ole missään tekemisissä Zinion kanssa, ainoastaan erittäin tyytyväinen palvelun käyttäjä.
Henrik Hedberg
Tilaajat voivat jo lukea Tietokoneen näköispainoksen ilmaiseksi digilehtenä, jonka käyttäminen on pdf-versiota sujuvampaa. Lehden alustana on Mederran Digipaper, joka ei flash-pohjaisena vaadi asiakasohjelman asentamista omalle koneelle.
Toimitus
Airissa on kuin onkin tuuletin
• Lehtenne väitti numeroissa 12 ja 14, että Macbook Airissa ei olisi tuuletinta. Tieto on virheellinen, tuulettimen ääni on täydellä prosessorikuormalla hyvinkin kuuluva.
Matti Rissanen
Oikaisuja
• Numeron 14/2008 videoneuvottelujärjestelmiä käsitelleessä jutussa Polycomin tuotteita edustavan Videran internetosoite oli virheellinen. Oikea osoite on www.videra.com. Lisäksi taulukossa Polycomin nimi oli virheellisesti Polygon.
• Numeron 11/2008 nettidigiboksitestin taulukossa oli virhe Dreambpx 7025+ -laitteen kohdalla. Kyseisessä mallissa ei ole hdmi-liitäntää.
KUUKAUDEN PALAUTE
Tietoa langattomista laajakaistoista
• Olen jo jonkin aikaa odotellut lehdessänne artikkeleita langattomista laajakaistaratkaisuista. Asiahan on päivänpolttava varsinkin haja-asutusalueella, ja sillä on valtakunnallistakin merkitystä kuluttajien ohjaamiseksi oikeisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi kymmenet tuhannet Soneran haja-asutusalueen adsl-asiakkaat eivät pysty puutteellisesta nykytiedosta hahmottamaan, mikä heidän tuleva laajakaistaratkaisunsa tulee olemaan.
Voisitte verrata vaikka taulukkomuodossa eri langattomia laajakaistaratkaisuja liittyen saatavuuteen, kapasiteettiin, hintaan ja erilaisiin teknillisiin kysymyksiin. Kysymykseen tulisi kuulua ainakin umts 900, 3G, edge ja @450 sekä verkon että loppukäyttäjän kannalta.
Minua askarruttavat muun muassa seuraavat asiat:
- Millä arvioidulla aikataululla kyseiset verkot peittävät myös haja-asutusalueet?
- Mikä tulee olemaan verkkojen tarjolla oleva todellinen kapasiteetti ja sen nostoedellytykset?
- Ovatko markkinoilla olevat päätelaitteet ajan tasalla, esim. umts 900 -tuki? Esimerkiksi onko tarjolla päätelaitetta, joka vastaa laajasti käytettyä edullista adsl-modeemia, johon sisältyy wlan ja reititin?
- Kuinka loppukäyttäjä voi antennilla parantaa kuuluvuusalueen rajoilla yhteyden toimivuutta ja sen nopeutta?
- Olisi mielenkiintoista saada yleistä tietoa kunkin tukiasematyypin tyypillisestä kantavuudesta ilman antennia ja sen kanssa.
- Mistä johtuu, että saatavilla oleva liikenteen nopeus on monien kommenttien mukaan on useimmiten vain murto-osa nimellisestä? Tuleeko siihen operaattoreiden taholta parannusta? Onko verkko myyty liian täyteen?
- Miten ihmeessä valtiovallan ajama 100 Mbit/s / 2015 on yleensä mahdollinen langattomana? Minulle riittäisi pitkään luotettava 1–2 Mbit/s langaton kakkosasunollani.
Toivottavasti asia tulee pian työn alle ja julkaisuun. Aihehan on mitä makein ja parasta mahdollista kuluttajanvalistusta.
Hannu Haapajärvi
Langattomia laajakaistoja on viimeksi käsitelty Tietokoneen numerossa 6/2008 artikkelissa ”Kesäloman laajakaistat”.
Toimitus
Anna palautetta!
Onko kommentoitavaa, kysyttävää tai muuta ihmeteltävää?
Lähetä palautetta osoitteeseen lehtipalaute@tietokone.fi. Toimitus palkitsee joka numerossa parhaan lukijakirjeen. Helmikuun lehden palkintona on Kingstonin 64 gigatavun Datatraveler 150 -usb-muistitikku, jonka arvo on noin 125 euroa.
