Ajankohtaista

Ajankuva

Kodin lämpöä palvelimista

ARI KARKIMO

Academica saa käyttöönsä uuden palvelinsalin Helsingin Katajanokalta Uspenskin katedraalin alta. Sitä on kehuttu ainutlaatuiseksi koko maailman mittakaavassa: sali jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja hukkalämpö kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Lämpöä riittää noin tuhannen kohtuukokoisen kerrostaloasunnon lämmittämiseen.

”Yli 99 prosenttia laitteistojen energiasta muuttuu hukkalämmöksi, joka nyt voidaan ottaa talteen”, Academican toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen mainostaa.

Hukkalämpö ohjataan Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon. Palvelinsalin energiatehokkuuden toinen puoli on tehokas jäähdytys, joka hoidetaan kaukojäähdytyksenä.

Academican palvelinsali otetaan käyttöön helmi–maaliskuussa. Aluksi pystytetään viitisenkymmentä palvelinkaappia, mutta tilaan mahtuu jopa 200 kaappia. Tällöin saliin voi sijoittaa 2400 fyysistä palvelinta levytiloineen.

Helsingin Energialla on kuutisenkymmentä kilometriä tunneleita kaupungin alla. ”Tunneleiden kautta on turvallista ja helppoa hoitaa myös palvelinsalien sähkönsyöttö ja tietoliikennekaapelointi. Merkittäville asiakkaille rakennamme tarvittaessa palvelintilat”, projektipäällikkö Juha Sipilä Helsingin Energiasta houkuttelee.

Maailmalta

USA

Googlen Suomen maajohtajana vielä äsken toiminut Petri Kokko on aloittanut työt Kalifornian Piilaaksossa yhtiön globaalin myynnin kehitysjohtajana. Hänen tehtävänään on kehittää Googlen maaorganisaatioiden myyntiä. Suomen Googlen johdossa hän ehti olla vuodesta 2006. Kokon työtä täällä jatkaa Anni Ronkainen.

Britannia

Britannia näyttää mallia muille maille esittelemällä maanlaajuisen strategian lasten turvalliseen nettikäyttöön. Click Clever, Click Safe -hankkeeseen kuuluu esimerkiksi pakollisia nettiturvallisuuden oppitunteja jo viisivuotiaille lapsille. Jos hanke toteutuu ehdotetussa muodossa, vuoden 2011 syyskuusta lähtien tietoturvan oppitunneista tulee pakollinen osa opetusohjelmaa.

Ranska

Ranskan puolustusvoimat halusi turvallisen sähköpostiohjelman, mutta ei saanut Microsoft Outlookia mieleisekseen. Pohjaksi otettiin avoimen lähdekoodin Thunderbird, ja tuloksena syntyi tähän postiohjelmaan lisäosa Trustedbird. Sen avulla sähköposti voidaan esimerkiksi suojata salakirjoituksella.

Egypti

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on nimennyt eri puolilta maailmaa lähes 900 paikkaa maailmanperintökohteiksi – meidän kaikkien yhteistä perintöämme siis. Niitä on runsaasti Egyptissä. Google on sopinut Unescon kanssa kuvaavansa perintökohteita Street View -palvelussaan esiteltäväksi. Pahaa porua aiheuttaneen Google-auton lisäksi kuvauksissa käytetään Google-kolmipyörää.

Australia

Australian kansallinen tiedetoimisto on aloittanut uuden tehokkaan supertietokoneen hyötykäytön. Laitteen maksimisuorituskyky nousee 256 teraflopsiin. Koneessa ei ole erikoista sen suorituskyky, vaan toteutustapa. Merkittävä osa laitteen laskentatehosta on peräisin liukulukulaskentaan valjastetuista grafiikkasuorittimista.

Pohjola

Suomalais-ruotsalainen teleoperaattori Teliasonera otti ensiaskeleet neljännen sukupolven kännykkäverkkoihin, kun lte-verkot avautuvat Oslossa ja Tukholmassa. Verkkojen peittoalueet ovat aluksi pienet, ja päätelaitteitakin on vähän saatavana. Suomessa avattin samaan aikaan vasta suppea pilottiverkko.

Näytönohjain sulautui prosessoriin

KIM LEIDENIUS – MüNCHEN

Intel kehittää mikroprosessoreiden tekniikkaa vuorovedoin. Joka toinen vuosi siirrytään ohuempaan viivanleveyteen ja välivuosien aikana rakennetaan mikroarkkitehtuuri uusiksi. Viime vuonna kaksi tehdasta uusittiin, ja tammikuun alussa Intel julkisti 17 uutta suoritinta, joiden viivanleveys on 32 nanometriä.

Transistorien kokoa pienentämällä saadaan samasta aihiosta enemmän mikropiirejä, ja samalla virrankulutus pienenee. 32 nanometrin valmistustekniikan ansiosta vuotovirrat vähenevät. Näistä muodostuu suuri osa virrankulutuksesta, joten jos akku säilytetään samankokoisena, käyttöajan pitäisi kasvaa.

Intel uskoo voivansa puolittaa viivanleveyden neljän vuoden välein vielä useamman kehityspolven ajan. Suunnitelmissa 11 nanometriä saavutetaan vuonna 2015. Se ei enää onnistu perinteisellä piitekniikalla, vaan avuksi on otettava nanojohtimet, optiset väylät ja hiilinanoputkitransistorit.

Grafiikka samaan pakettiin

Uusista suorittimista viisi on Core i7 -sarjaa, ja ne on suunnattu kalliimpiin yrityskannettaviin. Kahdeksasta Core i5-suorittimesta puolet on vähävirtaisia ja puolet korkealle kellotettuja pöytäkonemalleja. Edullisia Core i3 -suorittimia esiteltiin neljä.

Kannettaviin suunnatut suorittimet pitävät sisällään Intel Hd graphics -näytönohjainpiirin. Se on samassa kotelossa, mutta erillinen siru ja alkuvaiheessa toteutettu 45 nanometrin tekniikalla. Piiri on kytketty suorittimeen leveämmällä väylällä, ja lisäksi se on suorittimen virranhallinnan tiukassa ohjauksessa.

Intelin Hd graphics purkaa teräväpiirtoiset blu-ray 1.1 -elokuvat ja laskee lennossa lisää kuvapisteitä dvd-elokuviin. Displayport-liitännän kautta suurin tarkkuus on 2560x1600 pistettä.

Turbolla lisätehoa

Kannettavien suorittimissa on kaksi ydintä ja molemmissa kaksi säiettä. Tehonkulutus on rajoitettu 18–35 wattiin. Maksimilaskentakyky ytimillä on korkeampi, mutta tehoa on rajoitettu.

Molempien ytimien ja myös grafiikkaosan kellotaajuuksia voidaan säätää kuusiportaisella asteikolla liki unesta yli normaalin kellotaajuuden. Säätö tapahtuu ajettavien ohjelmien vaatimusten mukaan useita tuhansia kertoja sekunnissa. Ajettaessa huonosti rinnakkaistuvaa ohjelmaa, toinen ytimistä voidaan nukuttaa, jolloin lämpöbudjetin puitteissa toista voidaan ylikellottaa.

Mitä mieltä?

Mitkä ovat pahimmat tietoturvauhkat vuonna 2010?

ERKA KOIVUNEN Cert-fi-yksikön päällikkö, Viestintävirasto

Suomalaisten verkkojen viime vuosina hyvään suuntaan kehittynyttä tietoturvatilannetta saatetaan erehtyä pitämään itsestäänselvyytenä. Tietoturvapanostuksista tinkiminen saattaisi tehdä nopeasti tyhjäksi vuosikausien pitkäjänteisen työn.

ERKKI MUSTONEN vanhempi tietoturva-asiantuntija, F-Secure

Sosiaalisen median hyödyntäminen verkkorikollisten toimintaympäristönä yleistyy. Monimutkaisten haittaohjelmien avulla tapahtuva tietojen kalastelu ja niiden hyödyntäminen sekä muut verkkorikollisuuden muodot jatkavat leviämistään.

RIK FERGUSON järjestelmäarkkitehti, Trend Micro, EMEA

Uskoisin, että suurin uhka tulee botnet-verkoista. Alkavana vuonna nähdään laajasti web-palveluiden hyväksikäyttöä osana hajota ja hallitse -verkkoja. Rikolliset haluavat soluttautua tavalliseen ja turvalliseksi oletettuun http-liikenteeseen.

ERKKO SKANTZ kumppanitoiminnan johtaja Symantec Corporation

Sosiaalisia hyökkäyksiä ja tekniikkaa yhdistellään innovatiivisilla tavoilla. Ensisijaisena hyökkäyskohteena onkin ihminen, ei tietokone tai ohjelmistohaavoittuvuus. Mac-käyttäjät joutuvat huijausten kohteeksi. Windows 7 -haavoittuvuuksia löydetään ja niitä vastaan hyökätään.

KIMMO BERGIUS tietoturvajohtaja, Microsoft Suomi

En usko, että uhkat kauheasti muuttuvat. Kotikäyttäjille tärkeää on ennen kaikkea turvallisen web-selailun varmistaminen ja haittaohjelmien torjunnan ajantasaisuus. Organisaatioissa tärkeimmäksi muodostuu liikkuvien käyttäjien tietoturva.

Pilvisyys lisääntymässä

MAIJA-LIISA IHANUS

Palvelimia ja tallennustilaa on virtualisoitu jo pitkään. Sovelluskehitystäkin ostetaan palveluna, samoin järjestelmänhallintaa. Nyt pilveen eli palveluna myytäviksi siirtyvät nopeimmin liiketoimintasovellukset. Kun muu ohjelmistomyynti lisääntyi noin kuusi prosenttia vuonna 2008, saas-myynti (software as a service) lisääntyi jopa 30 prosenttia.

Kehitysjohtaja Mika Ahokas palautteenhallintaan ja tiedonkeruuseen erikoistuneesta Digiumista sanoo, että pilvimalli on vasta tulossa Suomeen. Ahokas istuu myös Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksessa. Suomalaisasiakkaiden tietoisuus pilvimallin eduista on puutteellista. Meillä ohjelmistoista ostetaan palveluna vasta muutama prosentti, Euroopassa ja USA:ssa moninkertaisesti.

”Jos asiaa ei tunne, huolehtii palvelun saatavuudesta, luotettavuudesta ja tietoturvasta. Kuitenkin samaan aikaan lähes jokainen meistä käyttää verkosta pankkien palveluita, jotka toimivat erittäin luotettavasti. Virustorjunta ja varmuuskopiotkin ostetaan nykyään palveluna”, Ahokas sanoo.

Digium itse tuottaa pilvipalvelua ja ostaa sitä muilta. Se käyttää Salesforcea asiakkuudenhallintajärjestelmänään.

Pilvelläkin ongelmansa

Vaikka esimerkiksi Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioffin puheista saa sen käsityksen, että kaikki menee pilveen, jotain jäänee ulkopuolelle. Kriittiset reaaliaikajärjestelmät, kuten valvontajärjestelmät, tuskin pilveen menevät.

”Useita järjestelmiä – esimerkiksi käyttöohjeita, joissa on videoita – on järkevää geoskaalata asiakkaan lähelle. Geoskaalaus onkin usein se isoin hyöty pilveen menosta. Esteitäkin on, esimerkiksi se, että resursseihinkin voi olla vaikea päästä kiinni pilvestä. Vpn:n tekokaan ei onnistu”, Sovelton kouluttaja, Microsoftin Regional Director Ahti Haukilehto sanoo.

Pilvimallilla on ongelmansakin. Kertakirjautumisen toteuttaminen vaikeutuu, kun jokaisella sovelluksella on oma tarjoajansa. Palvelutason valvominen on myös vaikeaa.

Sosiaalinen media mukaan

Salesforcen Pohjoismaiden johtaja Johan Zetterström ei voi kertoa uusista asiakkuuksista Suomessa. Uusia asiakkaita on, mutta ”niistä kerrotaan, kun lupa saadaan”. Nykyisistä käyttäjistä esimerkiksi Kone laajentaa Salesforcen käyttöä. Myös Rautaruukki, Wärtsilä, Fazer ja YIT käyttävät Salesforcea.

”Asemamme on Suomessa hyvä. Chatterkin on saanut täällä hyvän vastaanoton”, Zetterström sanoo.

Chatter tekee Salesforcen sovelluksista sosiaalisia. Kaikki sovellusalusta Force.comin 135 000 sovellusta ovat nyt sosiaalisia, eli vaikkapa työntekijöiden profiilit voidaan avata asiakkaille, sovelluksiin voi lisätä keskusteluja ja luoda niihin ryhmiä. Tietoa voi tuoda mistä tahansa ympäristöstä SAPia ja Oraclea myöten. Omat sovelluksensa voi yhdistää Facebookiin ja vastaaviin.

Mac ja Linux nostavat Chromea

ARI KARKIMO

Chrome-selaimen käyttöosuus on laahannut julkaisusta asti varsin mitättömissä luvuissa. Google julkaisi joulukuussa selaimesta beetaversiot niin Macille kuin Linuxillekin. Tämä näkyi välittömästi Chromen suosiossa.

Internetin käyttöä seuraavan Netaplicationsin tilastoissa Chrome ohitti saman tien sen edellä aiemmin olleen Safarin, tosin vain niukasti. Kummankin osuus jää vielä alle 5 prosenttiin. Chromen seuraava maali on Firefox, jonka kannatus on 25 prosentin lukemissa.

Chromen Mac- ja Linux-beetat julkaistiin joulukuun alkupuolella, mutta tämän lehden ilmestyessä saattaa tarjolla olla jo niiden lopullisetkin versiot.

Samaan aikaan beetaversioiden kanssa esiteltiin Chromen laajennusgalleria. Joulukuussa valmiina oli kolmisensataa laajennusta, joita pystyi tosin käyttämään vain selaimen nelosbeetan Linux- ja Windows-versioissa.

Gmail-tili on arvokkaampi kuin luottokortti

ARI KARKIMO

Toimivan Gmail-tilin kirjautumistiedot ovat verkkorikollisten pörssissä arvokkaampaa tavaraa kuin luottokorttitiedot, joita niitäkin kaapataan ja kaupataan runsaasti. Trend Micron raportin mukaan Gmail-tilin käypä hinta mustaakin mustemmassa pörssissä on 13–20 euroa.

Luottokorttitietojen hinta vaihtelee niiden käyttökelpoisuuden mukaan. Pian vanhenemassa olevien korttien tietoja myydään 50 sentillä. Tarjolla on myös eurooppalaisiin pankkitileihin liitettyjä kortteja, joissa on cvc-koodi ja joissain tapauksissa myös takuu kortin voimassa olosta. Niitä myydään 1–10 kortin erissä ja nipun hinta vaihtelee yhdestä kolmeen euroon.

Venäjälläkin rikolliset ovat olleet ahkerina. Sieltä tarjotaan paketteja, joihin kuuluu pankkikortti, tilin omistajan skannattu passikuva, sosiaaliturvatunnus, salasanat ja verkkopankin käyttäjätunnukset. Hintaa on 130 euroa, mutta sillä saa 50 kortin nipun.

Gmail-tunnusten lisäksi myös muiden verkkopalveluiden tilit ovat hyvää kauppatavaraa. Twitter-käyttäjätilin 100 seuraajalla saa 3 eurolla. Sama hintalappu on Ebay- ja Paypal-käyttäjätileillä.

Pelitunnuksia Steam-palveluun myydään 5 eurolla. Itunes-tunnusten hinta alkaa 11 eurosta ja vaihtelee tilin saldon mukaan.

Oma läppäri työkoneeksi

ARI KARKIMO

Monessa yrityksessä it-osasto on halunnut vakioida mahdollisimman tarkasti laitekannan. Käyttäjät eivät saa asentaa koneille omia sovelluksiaan, eivät aina edes vaihtaa taustakuvaa – omien koneiden käytöstä puhumattakaan. Suunta on kuitenkin muuttumassa: tyytyväisyys nostaa työtehoa, mikä hyvinkin korvaa it-ylläpidon lisälaskun.

Gartner-tutkimuslaitoksen mukaan yhä useammassa yrityksessä sallitaan omien koneiden käyttö. Kuitenkin vielä 48 prosenttia tutkituista yrityksistä kieltää yksiselitteisesti omien koneiden käytön. 43 prosenttia kertoo asettaneensa niiden käytölle tietyt ehdot.

Vakioidut työasemat helpottavat it-osaston työtaakkaa, mutta työntekijän omassa koneessakin voitaisiin töissä käyttää firman sovelluksia virtuaaliympäristössä. Kalliimpaa tämä on kuin vastaava ratkaisu firman vakioraudalla, mutta Gartnerin mukaan erotus tulee kuitatuksi korkojen kera työntekijöiden tyytyväisyyden ja mahdollisen työtehon kasvuna.

Gartner kannustaakin pc-valmistajia tarjoamaan kannettavia, joissa kohtaavat yritys- ja kotikannettavien ominaisuudet sekä ohjelmistot.

Kuukauden numerot

1000 ohjelmaa

Applen mobiilisovellusten App Store -kaupassa on paljastunut erikoinen huijaustapaus. Ohjelmien valmistaja, kiinalainen Molinker-yritys, käräytettiin käyttäjäarvioiden peukaloinnista. Apple päätti heittää kerralla sen tuhatkunta ohjelmaa ulos kaupasta. Kiinalaisyhtiö oli ilmeisesti käyttänyt saamiaan promootiokoodeja siten, että se pystyi itse arvioimaan omia ohjelmiaan.

17 terabittiä

Google on mukana rakentamassa järeää merenalaista datakaapelia, joka yhdistää Japanin, Singaporen, Hongkongin, Indonesian ja Filippiinit. Kaapelin tiedonsiirtonopeus on 17 terabittiä sekunnissa, ja nopeus voidaan myöhemmin nostaa 23 terabittiin. Rakentajien mukaan järjestelmän kapasiteetti on ennätyssuuri. Kaapelin pitäisi valmistua vuonna 2012.

1 000 000 000 käyttäjää

Internetin käyttö kannettavilla mobiililaitteilla yleistyy nopeasti. Tutkimusyhtiö IDC:n arvion mukaan miljardin mobiilinetin käyttäjän raja ylittyy vuonna 2013. Viime vuonna käyttäjiä oli IDC:n analyytikoiden mukaan 450 miljoonaa. Muutamassa vuodessa määrän odotetaan siis kasvavan yli kaksinkertaiseksi.

½ suomalaisista

Internetistä on tullut niin tärkeä osa elämää, että joka toinen suomalainen kertoo käyttävänsä sitä vapaa-aikanaan lähes päivittäin. Asiaa on tutkituttanut Viestintävirasto. Odotetusti netin tärkeimmäksi käyttötavaksi nousi tiedon haku, mutta varsin tasapäisesti sen kanssa kamppaili sähköinen asiointi. Nuorimmille se on lisäksi tärkeä yhteydenpitoväline.

20 000 000 laskua

Sonera kertoo onnistuneensa hyvin käännytystyössään sähköisen laskutuksen edistämiseksi. Sen viime vuonna asiakkailleen lähettämistä 20 miljoonasta laskusta noin 20 prosenttia meni maksajille sähköisinä. Laajakaistalaskuissa osuus on vielä suurempi, jo 40 prosenttia.

70 prosenttia

Yritykset suojaavat tietojaan heikosti, osoittaa Novellin tuore tutkimus. Noin 70 prosentissa yrityksistä ei salata kannettavien tietokoneiden tai erillisten tallennuslaitteiden sisältöä. Tietojen kadottamisen riskiä kasvattaa se, että samansuuruinen joukko yrityksistä ei valvo millään tavalla, mitä tietoa tallennuslaitteisiin siirretään.

”Ilmaisuus” ei avoimen koodin tärkein pointti

ARI KARKIMO

Moni näkisi mielellään, että avoimia ja ohjelmistoja ja rajapintoja käytettäisiin julkishallinnossa selkeästi enemmän kuin tähän asti.

Avoimen lähdekoodin saloihin sukellettiin Helsingissä Kuntaliiton tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa. Tapahtuma oli osa TTL:n (Tietotekniikan liitto) ja Avoimen lähdekoodin keskuksen (Coss) järjestämää kiertuetta, joka poikkesi myös Tampereella, Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä.

”Avoimet ohjelmistot ovat mielenkiintoinen aihe nykytilanteessa. Suomi ei ole enää pärjännyt niin hyvin kuin voisi. Nyt on tärkeää miettiä, miten pääsisimme takaisin kärkeen ja miten avointa lähdekoodia voidaan hyödyntää tässä”, TTL:n toiminnanjohtaja Robert Serén sanoi avatessaan tilaisuuden.

Tapahtuma oli suunnattu niin perustietoa avoimesta koodista kaipaaville kuin avoimia ohjelmistoja käyttäville tai käyttöä harkitseville julkishallinnossa ja yrityksissä.

Perustietopaketin tarjoili Cossin Elias Aarnio. Hän korosti, ettei avointen ohjelmiston käytön ääpointti ole siinä, että niitä sanotaan ilmaisiksi – tärkeimmät edut ovat muualla.

Sellaisiksi Aarnio nosti riippumattomuuden yhdestä toimittajasta, toteutuksen läpinäkyvyyden ja muokattavuuden. Toki myös kustannustehokkuus on arvokas asia.

Kuntaliitossa tietoyhteiskunta-asioiden kanssa työskentelevä erityisasiantuntija Tommi Karttaavi selvitti, missä julkisella sektorilla mennään avointen ohjelmistojen ja rajapintojen kanssa.

Erilaisia suosituksia aiheesta on laadittu, mutta ne eivät ole konkretisoituneet parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa valtionhallinnossa on jo voimassa suositus, että yhteen toimittajaan sitoutumista on vältettävä, kun se on mahdollista.

Cisco: Nostakaa laajakaistan laatua

TERO LEHTO

Suomi ei menestynyt tietoliikenneyhtiö Ciscon laajakaistan laadun tutkimuksessa. Suomessa vieraillut Cisco-johtaja Paolo Campoli sanoo, että täällä pitää katsoa laajakaistaa monipuolisemmin, jos maa haluaa takaisin kehityksen kärkeen.

Laajakaistan levinneisyys onkin Suomessa Euroopan kärkipäästä. ”Levinneisyyden lisäksi pitäisi huolehtia yhteyksien laadusta. Päättäjien ja toimijoiden pitäisi katsoa verkon kuormitusta, viiveitä ja liikenteen symmetrisyyttä. Tulevaisuuden palvelut vaativat laatua.”

Paolo Campoli toimii Ciscon operaattoriasiakkaita palvelevan yksikön liiketoiminnan kehitysjohtajana.

Tulevaisuuden palveluiden edistämiseksi valokuitua pitäisi vetää lisää ja mobiiliyhteyksiä päivittää seuraavan sukupolven verkkoihin.

Campoli huomauttaa, että suomalaisten ei pidä myöskään tuijottaa liikaa laajakaistaliittymien nimellisnopeuksiin. Niillä ei ole merkitystä, jos todellinen palveluntaso ei vastaa tätä. Langattomien verkkojen megabitin kaista ei ole sama asia kuin kiinteän verkon megabitti, kun latenssi eli vasteajat ja verkon viiveet ovat korkeammat.

”Kannattaa katsoa katsoa, mitä yhteydellä voi todella tehdä, ja kuinka suuren osan ajasta lähellekään nimellisnopeutta edes päästään”, hän sanoo. Esimerkiksi puhe- ja videoyhteydet, verkkopelit ja monet yrityssovellukset vaativat alhaisia viiveitä toimiakseen sulavasti.

Uutishuoneesta

Avoimin silmin

Avoimen koodin ohjelmien etevyydestä kuultiin paljon asiaa TTL:n ja Cossin yhdessä järjestämällä tietoiskukiertueella. Hyvä niin, koska tietämys on kaikkien näiden vuosienkin jälkeen varsin hataraa.

Pitkälti liikutaan vielä ilmainen–maksullinen-akselilla. Pitäisihän sen nyt olla selvää, että jos jossakin organisaatiossa otetaan käyttöön avoimen koodin ohjelmistoja, ei se yleensä ilmaiseksi käy.

Jonkun pitää niitä opetella käyttämään ja opettaa muitakin. Eikä avoimiakaan yrityssovelluksia voi noin vain heittää lapiolla sisään palvelinsalin ovesta, jonkinlainen räätälöinti ja sovittaminen yhteisymmärrykseen firman muiden järjestelmien – ja ehkä myös kumppanien järjestelmien – kanssa on tarpeen. Ei sitäkään kukaan ilmaiseksi tee.

Avoimissa ohjelmistoissa on kuitenkin muita kiistattomia etuja, joista Cossin Elias Aarnio, entinen Digitodayn toimittaja, antoi puheenvuorossaan hyvän esimerkin. Digitodaylla oli taannoin käytössä toimitusjärjestelmä, jonka valmistaja meni konkurssiin. Konkurssipesää valvonut asianajotoimisto varjeli suljettua toimitusjärjestelmän koodia mustasukkaisesti, joten järjestelmään ei kukaan kyennyt tekemään minkäänlaisia muutoksia tai korjauksia.

Pattitilanne laukesi vasta, kun Sanomawsoy osti ensin Digitodayn ja joutui käytössä olevan toimitusjärjestelmän saadakseen ostamaan myös softafirman konkurssipesän kaikkine velkoineen. Taisi olla kohtuukallis toimitusjärjestelmä.

Ainakin tässä tapauksessa avoin koodi olisi tuonut muhkeat säästöt. Avoimen koodin pohjalta toimivien softafirmojen kanssa toimiessa voi aina vaihtaa kumppania, jos homma alkaa raskaasti tökkiä. No, periaatteessa ja puheissa vähintäänkin, jos ei aina käytännössä.

Ari Karkimo