Kromin kiiltoa
Perinteinen käyttöjärjestelmä vie kymmeniä gigatavuja levytilaa, sisältää tukun varusohjelmia ja käynnistyy hitaasti kuin höyrykone pakkasella. Mutta tarvitseeko näin olla? Googlen mielestä ei.
Google ajattelee, että internet on vähentänyt käyttöjärjestelmän merkitystä. Yhä suurempi osa työstä tehdään netissä, jolloin tarvitaan oikeastaan vain tcp/ip-protokolla, verkkoyhteys ja selain. Näitä tukeva käyttöjärjestelmä voidaan tehdä kevyeksi, jolloin se on myös turvallinen ja käynnistyy nopeasti. Sovellusten sijaan kaikki tarvittava saadaan netistä palveluna.
Chrome OS perustuu Linuxiin, josta Google on kehittänyt omia tarpeitaan varten räätälöidyn version. Avoimen lähdekoodin hanke on avattu kaikille kiinnostuneille Chromium-nimellä (www.chromium.org).
Googlen versio poikkeaa Chromium OS:stä siinä, että se tukee vain tiettyjä laitteita, ja että Google tarjoaa sille tukea ja valmiita ajureita. Googlella on myös oma päivitystekniikka. Oleellinen osa käyttöjärjestelmää on Chrome-niminen selain, jonka Google esitteli jo viime vuonna. Kolmen lähes samanlaisen nimen käyttö johtaa väistämättä sekaannuksiin.
Chrome OS on kevytjärjestelmä, joka ei suoraan kilpaile Windowsin tai Linuxin kanssa. Ainakin alkuvaiheessa Google tarjoaa sitä miniläppäreihin, joissa pieni koko ja nopea käynnistyminen ovat toivottavia ominaisuuksia.
Googlen mielessä ovat myös uudenlaiset päätelaitteet, joilla esimerkiksi vielä netin ulkopuolella olevat kotitaloudet saataisiin mukaan verkkoon. Google tai sen yhteistyökumppani voisi jakaa nettipäätteitä vaikka ilmaiseksi.
Päätteet eivät tarvitse ylläpitoa eivätkä sovellusten asentamista. Chrome OS:n tavoitteena on tehdä nettipäätteestä joka kodin leivänpaahdin. Näin Google saisi miljoonia uusia silmäpareja, joille myydä mainontaa ja uusia nettipalveluita.
Toinen kiinnostava kohderyhmä ovat älypuhelimet. Ne lähestyvät koko ajan tietokoneita, ja niissä on aina päällä oleva langaton nettiyhteys.
Nettiyhteyden varassa
Chrome OS:n miniläppäri-idea on yksinkertaisuudessaan nerokas. Kun kone käynnistyy nopeasti, epävarmaa lepotilaa ei tarvita lainkaan. Kaikki sovellukset ovat verkkopalveluita, joten edes kiintolevy ei ole välttämätön. Se voidaan korvata 5–10 gigatavun flash-muistiasemalla, mikä pienentää kokoa ja virrankulutusta.
Sähköpostia luetaan Gmaililla, dokumentteja käsitellään Google Docsilla ja netissä surffataan Chromella. Työt tallentuvat verkkoon, joten niitä voidaan käsitellä saman tien pöytäkoneella tai jopa älypuhelimella.
Ainoa ongelmakohta on vaatimus jatkuvasta nettiyhteydestä. Matkakäytössä yhteyttä ei ehkä olekaan. Esimerkiksi Googlen Gears-tekniikkaa käyttävät verkkopalvelut voivat kuitenkin tallentaa tiedostoja myös paikalliselle asemalle. Kun yhteys palautuu, tiedostot synkronoidaan takaisin nettiin.
Paikalliset tiedostot salataan, joten ratkaisu on tietoturvallinen ja mahdollistaa sen, että päätelaitteella voi olla useita käyttäjiä. Laitteita on myös helppo kierrättää. Kortinlukijan, web-kameran ja cd-aseman käyttö nettisovelluksista vaatii uusia ajureita ja tekniikoita. Niiden kehitystyö on vielä pahasti kesken.
Selain työpöytänä
Chrome OS:n saatavilla oleva esiversio on vasta alkutekijöissään, joten sen toiminnasta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Asiasta kiinnostuneen on ladattava lähdekoodi ja käännettävä paketit ajureineen omalle laitteistolle sopivaksi.
Netistä voi ladata myös usb-tikulle tai virtuaalikoneelle sopivia versioita, mutta niiden laitetuki on hyvin rajallinen ja toiminta vielä epäluotettavaa.
Windowsin hitauteen tuskastuneen mielestä käynnistys on todella nopea. Kirjautumiseen käytetään Gmailin tunnusta ja salasanaa, jonka jälkeen kone avautuu ja ruudulle ilmestyy käynnistysvalikko, jossa on linkkejä nettipalveluihin. Googlen oman sähköpostin lisäksi listalla on myös Microsoftin ja Yahoon vaihtoehdot.
Jopa laskukone on netistä ladattava sivu. Ainoa peli on kolmiulotteinen šakki, sekin netistä. Flash-laajennus on valmiina, joten Youtube-videot näkyvät. Sen sijaan Java ei asennu automaattisesti.
Varsinaisen työpöydän virkaa hoitaa Chrome-selain. Se esittää ohjelmaikkunat ilman kehyksiä, joten silmämääräisesti nettipalvelut eivät juuri eroa perinteisistä sovelluksista. Pikanäppäimellä palvelut saa järjestettyä selaimen välilehdiksi tai rinnakkaisiksi ikkunoiksi.
Itse käyttöjärjestelmässä ei ole juuri muita asetuksia kuin aikavyöhyke. Suomenkielinen näppäimistö ja muut asetukset on tehtävä käynnistysskriptejä virittämällä. Värejä ja taustakuvaa voi elävöittää netistä ladattavilla teemoilla. Unixista perillä oleva käyttäjä voi avata pääteikkunan komentoriviä varten. Sekin löytyy vain piilotetulla komentosarjalla Ctrl+Alt+T.
Lopullisen version pitäisi valmistua kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Käyttöliittymään saattaa vielä tulla isojakin muutoksia.
Nettipäätteet toimistoonkin
Google ei ole vihjannut sanallakaan Chromen käytöstä toimistokoneissa. Vajaat 15 vuotta sitten kohistiin kevyistä nettipäätteistä, joilla olisi voitu korvata yritysten kalliit Windows-työasemat.
Miksi hankkia jokaiselle raskas pc-kone, jos työkäyttö rajoittuu sähköpostiin ja yrityksen operatiivisiin järjestelmiin? Sun Microsystems halusi korvata sovellukset Java-ohjelmilla, jolloin käyttöjärjestelmä olisi menettänyt merkityksensä.
Idea kuulosti hyvältä, mutta se ei koskaan toteutunut. Nyt Chrome OS saattaa herättää henkiin myös tämän ajatuksen. Yritykset voivat ylläpitää intranetissä omia nettisovelluksia tai ostaa ne saas-palveluna joltain ulkopuoliselta taholta. Google Docs tai Gmail eivät kelpaa tietoturvastaan huolehtivalle yritykselle.
Googlella tuttu rooli
Googlella on pitkä kokemus nettimarkkinoiden mullistamisesta. Hakukone, sähköposti, nettisovellukset, mainonta... yksi kerrallaan Google on noussut jokaisen alueen markkinajohtajaksi.
Käyttöjärjestelmä on uusi aluevaltaus. Nyt Google haluaa tuoda netin kaikkien ulottuville ja laajentaa samalla omia markkinoitaan. Mitä enemmän tietotekniikan käyttö siirtyy nettiin, sitä enemmän se hyödyttää Googlen omaa mainosbisnestä.
Tietokoneharrastajat, pelaajat tai kuvan ja videon käsittelystä kiinnostuneet käyttäjät eivät luovu pc-koneistaan. He tarvitsevat multimediaa ja tehokasta prosessoria. Valtaosalle käyttäjistä riittävät kuitenkin pilvipalveluina tarjottavat perussovellukset. Tämän joukon suhteellinen osuus kasvaa koko ajan. Ja juuri heistä Google on erityisen kiinnostunut. Heissä on nettimaailman tulevaisuus.
Googlen Chrome OS -käyttöjärjestelmä yrittää mullistaa tavan, jolla tietotekniikkaa on tähän asti ajateltu. Tehtävä ei ole helppo – mutta jos joku siinä onnistuu, se on juuri Google.
Ossi Mäntylahti
Käyttöjärjestelmä selaimen ehdoilla
Kokeilimme Googlen Chrome OS:ää kahdella avoimen lähdekoodin Chromium-versiolla virtuaalikoneessa ja kannettavassa tietokoneessa. Vmware-virtuaalikoneen Chromium-pakettina käytettiin GDGT:n marraskuun lopun levityspakettia. Tämän lisäksi kokeilimme Chrome OS Cherry -nimellä kulkevaa pakettia, jota ajettiin pc:ssä usb-muistitikulta.
Google on tarjonnut Chromea kakkostietokoneiden käyttöön, mikä käy ilmeiseksi jo käyttöönotosta. Sisäänpääsy edellyttää Googlen käyttäjätilillä, esimerkiksi Gmail-tunnuksia. Kehittäjäversioissa kirjautuminen toki onnistuu myös paikallisin tunnuksin, mutta Chrome OS:ää on tarkoitus käyttää nimenomaan Google-tilin kautta.
Sisäänkirjautumisen jälkeen oletusarvoisesti esiin aukeaa Chrome-selain, jonka välilehdistä löytyvät päävalikko, Gmail-postilaatikko ja Googlen kalenteri.
Ja tässäpä onkin sitten koko Chromen sovellustarjonta. Chrome OS:ssä aivan kaikki tehdään web-sivuja selaamalla. Jopa käyttöjärjestelmän mukana tavallisesti tulevat apuohjelmat, kuten yksinkertainen tekstieditori, mediatoistin tai taskulaskin, ovat Googlen pilvipalveluissa sijaitsevia web-sivuja.
Liikaa turvaa?
Omien sovellusten, kuten esimerkiksi Firefox-selaimen, Skypen tai pikaviestinohjelman, asentaminen on estetty kiristämällä Chromen pohjalla olevan Ubuntun tietoturva suorastaan neuroottisen tiukaksi. Loppukäyttäjällä ei esimerkiksi ole mahdollisuutta muuttua sudolla pääkäyttäjäksi (root) tai muokata käyttöjärjestelmän tiedostoja.
Tietoturvakiristysten hyvä puoli on toki se, että Chrome-tietokoneen uskaltaa antaa kaverille lainaan (paikalliset välimuistitiedostot on salakirjoitettu vain kunkin käyttäjätilin omaan käyttöön) ja malware-ohjelmista ei tarvitse kantaa huolta.
Toistaiseksi ei ole selvyyttä, voiko Chrome-selaimen laajennuksia käyttää Chrome OS -käyttöjärjestelmässä. Laajennukset eivät olleet vielä testin aikana käytettävissä, ja esimerkiksi offline-käyttö Google Gearsilla ei ollut tuettu ominaisuus. Sittemmin Google ilmoitti lopettavansa Gearsin kehityksen, joten Chromen offline-käyttöä varten lienee odotettavissa joitain muita tekniikoita, oletettavasti osajoukko html 5:stä.
Virtuaalikoneessa hidas
Vmwaren virtuaalikoneessa pyörivä Chrome-käyttöjärjestelmä ei vakuuttanut. Se toimi hitaasti ja kaatuili tuon tuosta. Virtuaalikonetta itseään ei voi ongelmista syyttää, sillä Ubuntu toimii Vmwaressa ajettaessa ilman kummempia ongelmia. Ongelma on todennäköisesti Googlen tekemissä tietoturvakiristyksissä ja levyjärjestelmän virittelyssä.
Oikean kannettavan kanssa otimme käyttöön Chrome OS Cherry -jakelun. Tämän ajoalustana oli muutaman vuoden ikäinen Lenovon Thinkpad Z61t -bisneskannettavaa, jossa on 1,66 GHz:n Intelin Core Duo T2300 -tuplaydinprosessori, yhdysrakenteinen Intelin GMA 945GM -näytönohjain, Broadcomin langaton lähiverkkopiiri ja kaksi gigatavua keskusmuistia.
Mukavana yllätyksenä Chrome OS Cherry toimi Thinkpadissa automaattisesti koneen hieman harvinaisemmalla 1440 x 900 -natiiviresoluutiolla, ja sekä yhdysrakenteinen langaton verkkosovitin että äänikortti toimivat oitis. Verkkoyhteys vaati normaalin langattoman verkon tukiaseman toimiakseen – Joikuspotin adhoc-yhteydellä yhteyttä ei saatu muodostettua.
Testikannettavassa Chrome OS Cherry toimi huomattavasti virtuaalikonetta virkeämmin. Sulavasta käyttökokemuksesta ei voida kuitenkaan puhua, sillä jo esimerkiksi unix-komentokehotteen käyntiinsaanti (Control + Alt + T) kesti vajaat kymmenen sekuntia.
Samaten surfailu paljon Flashia tai Javascriptiä sisältäville web-sivuille sai aikaan kummallisia tuumaustaukoja. Koko käyttöjärjestelmä lakkasi vastaamasta 10–30 sekunnin ajaksi, mutta ei kaatunut Vmwaren lailla. Alfatason käyttöjärjestelmäksi Chrome OS Cherry on kuitenkin käytettävä ja antaa hyvän kuvan tulevasta.
Chrome OS on mielenkiintoinen tuttavuus. Sen design-lähtökohtien sisäistäminen vaatii kuitenkin avarakatseisuutta.
