Kotiverkko – uusin kodinkone
Kotiverkko – uusin kodinkone
Tarve tietokoneiden yhdistämiseen toisiinsa on vanha. IBM-kloonien alkutaipaleella levyke oli usein ainoa ja paras tapa. Seuraavana askeleena koneet liitettiin Laplinkilla ja sarja- tai rinnakkaiskaapelilla. Onneksi näistä tekniikoista on päästy eroon jo aikaa sitten.
Kodin tietokoneiden liittäminen yhteiseen verkkoon oli pitkään vain asiaan vihkiytyneiden hupia. Tekniikka oli uutta ja vaikeaa, laitteet kalliita eivätkä käyttöjärjestelmät tukeneet verkkokäyttöä.
Kynnys oman verkon rakentamiseen murentui portaittain. Ethernet voitti Token Ringin, ja Windows 95 toi toimivan lähiverkkotuen, internet haluttavan sisällön ja laajakaistainen nettiyhteys jaettavan sovelluksen.
Sopivan edullinen tekniikka ja haluttava käyttötarkoitus panivat kehityksen vauhtiin. Aikaisemminkin tarjolla oli erilaisia mahdollisuuksia kodin koneiden verkottamiseen. Laajan leviämisen esteenä oli hinnan ja omintakeisen tekniikan lisäksi tarpeen puuttuminen.
Mahdollisuuksina esitettiin yleensä yrityksistä tuttuun tapaan yhden tai useamman koneen levyjen ja tulostinten jakamista muille. Kumpikaan käyttötapa ei useimpien ihmisten mielestä ole kovinkaan haluttava.
Langattomana laajaan käyttöön
Kotiverkkojen määrä pääsi reippaaseen kasvuun, kun langaton verkkokortti integroitui kannettavan tietokoneen sisäiseksi vakiovarusteeksi. Ensimmäisen innostuksen jälkeen ylimääräiset kaapelit mattojen alla ja ovien välissä ovat liian korkea hinta yhteisestä verkkoyhteydestä.
Langaton verkko on helppo perustaa ja tarvittavien laitteiden hinta parhaimmillaan olematon. Langattoman nettireitittimen voi saada uuden liittymän kylkiäisenä, ja verkkokortti on valmiina yhä useammin kannettavan tietokoneen lisäksi tulostimessa ja matkapuhelimessakin.
Mahdollisuudet ruokkivat uusien käyttökohteiden kehittelyä ja parantuneet käyttöliittymät niiden kokeilemista. Hiljalleen kotiverkko on muuttunut kodinkoneeksi muiden joukossa. Se huomataan vain palvelun puuttuessa tai laitteiden oikutellessa.
Palveluita luvassa
Internetyhteyden jakamisen jälkeinen huippusovellus odottaa vielä tuloaan. Ennen nettiyhteyksien aikaa yksi kotiverkkojen huippukohdista oli ensimmäisten verkkopelien pelaaminen. Ilta jos toinenkin vierähti tiukoissa Doom-kahinoissa. Nopeilla nettiyhteyksillä peliseuran ei ole pakko olla samassa verkossa.
Langattomuuden myötä tulta ottavat verkkotulostimet ja jaetut verkkolevyt. Kannettavan tietokoneen ja tulostimen yhdistelmä on enää raahattava, joten yhteinen tulostin verkossa on palveluna hyvä. Verkkolevy on hyvä turvapaikka työtiedostoille, valokuville ja varmistuksille. Jaetulla laitteella tiedot ovat kannettavan omaa levyä paremmassa suojassa. Verkkolevyn kylkiäisenä saa usein myös varmistusohjelman.
Laitevalmistajat uskovat verkkolevystä kehitetyn mediapalvelimen saavan suuret joukot liikkeelle. Ajatus jaetusta levy- ja videokirjastosta on viehättävä, mutta vaatii käyttäjältä liian paljon.
Apple uskoo tilausvideoiden olevan haluttua sisältöä. Näkemys on varmastikin oikean suuntainen, mutta toteutuksen sitominen erilliseen laitteeseen arveluttaa. Markkina laajenee vasta verkkoliitäntäisten digiboksien ja televisioiden myötä.
Tavat kotoa
Verkottuneen kodin vaikutus tuntuu työpaikoilla ja naapurustossa. Vapauteen tottunut ei halua takaisin langallisen verkon kahleisiin.
Yrityksissä askeleet langattomuuden suuntaan alkavat kodeista. Verkon ulkopuolisesta pisteestä tuleva liikenne suljetaan lähes aina vpn-tunneliin, joten etätyöläisen langaton yhteys ei uhkaa koko verkkoa. Kotikäytössä langattomuutta puoltavat puuttuva kaapelointi ja pieni laitemäärä.
Kiinteissä toimipisteissä langattomia verkkoja karsastettiin alkuun tietoturvan puutteiden vuoksi. Nyt tietoturva saadaan kuntoon ja tukiasemat sovitettua käytössä olevaan tilaan suhteellisen helposti. Kustannukset sekä käytettävyyteen ja suorituskykyyn liittyvät pulmat puoltavat kiinteään kaapelointiin perustuvaa verkkoa.
Kotien ja pienten työpaikkojen onnistuneet langattomat verkot asettavat suurempien verkkojen vastaavat hankalaan välikäteen. Naapurissa tai kotona koettu tekniikka halutaan yhä useammin käyttöön piittaamatta sen rajoituksista.
Kodeissa ja pienillä työpaikoilla toiminnallisuus arvostetaan hyvin usein hallittavuuden ja turvallisuuden edelle. Suurissa organisaatioissa turvallisuus otetaan huomioon sekä perinteiden että lainsäädännön takia.
Verkossa näkyvän ja sen kautta otettavissa olevan tiedon arvoa kannattaisi pohtia myös pienemmissä ympyröissä. Jokaisella yrityksellä on suojattavaa tietoa. Ainakin henkilöstön tiedot, tarjoukset ja muut ei-julkiset tiedot kannattaa pitää visusti tallessa. Vastaavasti kotikäyttäjä huolehtii henkilötietojen ja salasanojen ohella luottokorttien koodeista ja muista itselleen tärkeistä tiedoista. Kotona opitut tavat siirtyvät työpaikoille itsestään.
