Miksi digiteksti ei näy?
Petteri Järvinen
Miksi digiteksti ei näy?
Viestintäviraston viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosentilla kotitalouksista oli ollut digi-tv -ongelmia. Harmia tuottavat varsinkin Ylen tekstitykset.
Kun televisio tuli 50-luvulla Suomeen, tehtiin merkittävä periaatepäätös: vieraskielisiä ohjelmia ei puhuta päälle suomeksi, vaan ne tekstitetään. Päätös paransi suomalaisten kielitaitoa, mutta sen perimmäisenä syynä oli säästäminen. Puhenäyttelijöiden palkkaaminen olisi tullut tekstitystä kalliimmaksi.
Aluksi tekstit ”poltettiin” suoraan kuvaan, eikä katsoja voinut vaikuttaa niihin mitenkään. Teksti-tv paransi palvelua 1980-luvulla mahdollistamalla erikieliset tekstitykset, joista katsoja sai itse valita haluamansa.
Digi-tv:ssä tekstitys voidaan nyt lähettää erillisenä datavirtana, jonka digisovitin esittää kuvan päällä. Tätä kutsutaan dynaamiseksi tekstitykseksi tai dvb-tekstitykseksi (DVB Subtitles). Teksti-tv:n tavoin kielivaihtoehtoja voi olla useita ja tekstit voi myös poistaa kokonaan näkyvistä.
Kun tekstejä ei tarvitse polttaa kiinni kuvaan, myös suomenkieliset ohjelmat voidaan tekstittää. Tästä on hyötyä huonokuuloisille tai esimerkiksi maahanmuuttajille kieliopinnoissa, joskin vain osa suomenkielisistä ohjelmista on tekstitetty. Työ on kallista ja soveltuu vain etukäteen nauhoitettuihin ohjelmiin. Esimerkiksi uutiset ja muut suorat lähetykset ovat ilman tekstejä.
Yle ei ole yksin
Ylen takkuilevista dvb-tekstityksistä on liikkeellä monta väärinkäsitystä. Ensinnäkään Ylen valitsema linja ei ole erityisen eksoottinen. Dynaaminen tekstitys on digi-tv-järjestelmän vakio-ominaisuus, joka on tarkasti määritelty ETSIn dokumentissa 300 743.
Tekstitykset ovat osa dvb-standardia, joten jokaisen digisovittimen pitäisi hallita ne. Käytännössä tilanne on toinen. Tekstityksiä käytetään lähinnä pienissä maissa tai ne on suunnattu erityiskohderyhmille. Siksi ongelmatkaan eivät ole laitevalmistajien listalla kovin korkealla.
Vastoin yleistä uskomusta Suomi ei myöskään ole ainoa dvb-tekstejä käyttävä maa. Ruotsi, Tanska ja Viro ovat valinneet sen ainakin osalle digikanavista. Myös Norja, Romania ja Bulgaria ovat ottamassa dvb-tekstityksen käyttöön.
Englannin BBC on jo pitkään lähettänyt dvb-tekstejä. Siellä tekstitys tosin nähdään huonokuuloisille suunnattuna vammaispalveluna, jonka häiriöillä ei ole yhtä dramaattista vaikutusta kuin Suomen pääkanavilla.
Ylen lisäksi myös Suomen antenniverkossa välitettävät Sub Leffa- ja Mtv 3 Fakta -maksukanavat käyttävät dvb-tekstejä.
Pomminvarmasti vain polttamalla
Digilähetykset aloitettiin Suomessa jo elokuussa 2001, mutta ETSIn tekstitysstandardi hyväksyttiin vasta lokakuussa 2002. Ensimmäisissä myydyissä digisovittimissa tekstit eivät siis voineetkaan toimia, koska standardia ei vielä ollut.
Vaikka tekstitysongelmat olivat hyvin tiedossa, ne kärjistyivät vasta analogisten lähetysten loputtua viime syksynä. Vuoden 2007 aikana 31970 katsojaa irtisanoi tv-lupansa digitalisointiin liittyneistä syistä. Se riitti panemaan vauhtia Viestintävirastoon ja Yleen.
Marraskuussa Yle poisti tekstitysten dynaamisuuden muilta kuin FST5-kanavalta siten, että tieto suomenkielisestä tekstityksestä on päällä koko ajan – silloinkin kun ohjelmassa ei edes ole tekstitystä. Kun tekstitysasetus ei vaihdu, digisovittimen on helpompi tunnistaa tekstityksen olemassaolo.
Samassa yhteydessä Ylen tekniikkaosasto testasi yli 80 digisovittimen tekstityksen toimivuuden. Aluksi lista oli salainen, mutta se annettiin pian julkisuuteen. Listan mukaan yli puolessa laitteista tekstityksen toiminnassa oli vähintään kauneusvirheitä. Osa ongelmalaitteista oli edelleen myynnissä.
Järein keino säästettiin viimeiseksi: vuoden 2008 alussa Extra-kanava lopetettiin ja sen tilalla alkoi näkyä TV1+, joka näyttää ykköskanavan ohjelmia poltetuilla teksteillä. Ne toimivat pomminvarmasti kaikkialla.
Tätä iloa riittää kuitenkin vain ensi syksyyn asti; silloin kanavapaikka annetaan ruotsalaiselle SVT Europelle, joka näin pääsee valtakunnalliseen jakeluun. Tällä hetkellä kanavaa välitetään E-kanavanipussa, joka näkyy vain Etelä-Suomen alueella.
Ylen tekninen johtaja Jorma Laiho vahvistaa, ettei Yle suinkaan ole luopumassa dvb-tekstityksistä. Tarkoitus on, että syksyyn mennessä tekstitys saadaan toimimaan kaikissa digisovittimissa ja integroiduissa televisioissa.
Omankin digisovittimensa tekstitysongelmista kärsinyt viestintäministeri Suvi Lindén puolestaan vaatii, että Ylen on pantava tekstitys kuntoon tai harkittava paluuta poltettuihin teksteihin, vaikka se merkitsisikin luopumista suomenkielisten ohjelmien tekstittämisestä.
Pc-ongelmat jatkuvat
Vaikka digisovittimet saataisiin toimimaan, pc-käyttäjille dvb-tekstit tuottavat ongelmia vielä pitkään. Esimerkiksi Microsoftin Media Center -ohjelmisto ei tue dynaamista tekstitystä lainkaan, eikä tuorein Vista-versio parantanut asiaa. Vain osa katseluohjelmistakin osaa ylipäätään näyttää tekstitysvirran, eikä Windowsin oma Media Player kuulu tähän joukkoon.
Erillinen tekstitysvirta tuottaa hankaluuksia myös silloin, kun digi-tv:stä tallennettua mpeg-2-tiedostoa halutaan leikata lyhemmäksi tai polttaa dvd:lle. Leikkausohjelmat tuntevat yleensä vain ääni- ja kuvavirran. Alku- ja loppuhäntien poiston myötä tekstitys häviää koko tallenteesta. Tekstit hukkuvat myös silloin, kun ohjelmatiedosto halutaan pakata kehittyneemmillä, vähemmän tilaa vievillä koodekeilla, kuten Xvid tai h.264.
Dvd-muotoon tallennettaessa edessä on lisää ongelmia. Dvd-elokuvien tekstitys on grafiikkaa, mutta se poikkeaa dvb-teksteistä. Tallenteen tekstit on siis ensin purettava ja poltettava kiinni kuvaan, tai muunnettava dvd-teksteiksi.
Vaihtoehtona teksti-tv
Miksi digi-tv:ssä ei otettu käyttöön jo toimivaksi havaittua teksti-tv:n tekstitystekniikkaa? Yle lähettää joka tapauksessa teksti-tv-tekstityksiä satelliittikatsojia varten.
Sekä dvb- että teksti-tv-vaihtoehdossa on omat etunsa. Teksti-tv-tekstitykset lähetetään merkkeinä, joten katsoja voi kasvattaa tekstien kokoa portaattomasti ja jopa vaihtaa tekstifonttia. Valitettavasti vain harva laite antaa muuttaa fonttia. Yleensä vastaanotin esittää tekstit ruman kulmikkaina, mustalla taustalla ja alareunaan keskitettyinä.
Koska teksti-tv-tekstitys välitetään tekstinä, näkövammaiset voisivat käyttää omaa puhesyntetisaattoria äänen muodostukseen. Nyt tarjolla on vain Ylen äänitekstitys, joka välitetään erillisenä äänikanavana. Sen äänenlaatu ja puhetapa ei miellytä kaikkia, eikä ääneen voi vaikuttaa.
Teksti-tv-tekstien ongelma on rajoittunut merkkivalikoima. Ääkköset toimivat, mutta esimerkiksi aksenttimerkkejä puuttuu, eikä tv-asema voi vaikuttaa tekstin väriin. Kolmas ongelma on tekstityskielen valinta, joka on tehtävä hankalasti sivunumeroiden perusteella.
Ironista kyllä, kuvina lähetettävien dvb-tekstien pitäisi toimia varmemmin. Koska merkistöongelmia ei ole, tekstitys voi olla esimerkiksi venäjäksi. Vammaispalvelun kannalta on hyödyllistä, että lähettäjä voi värjätä dvb-tekstityksen eri tavoin riippuen siitä, kuka puhuu. Tätä ominaisuutta ei tosin Suomessa ole käytetty.
Näin toimii digitekstitys
Teknisesti dvb-tekstityksessä on kyse melko yksinkertaisesta asiasta. Tekstit lähetetään valmiina kuvina saman kanavanipun toisessa datavirrassa. Digisovittimen pitää vain poimia kuvat ja esittää ne tv-kuvan päällä oikeaan aikaan. Käytännön toteutuksessa kuitenkin tuntuu riittävän ongelmia.
Tekstit eivät siis kulje yhdessä ohjelman kanssa, vaan ne pitää kaivaa niin sanotun pid-numeron perusteella datavirrasta, jossa kulkevat kaikkien kyseisen kanavanipun muidenkin kanavien tekstitykset. Tekstien mukana on myös tieto siitä, minkä juovanumeroiden kohdalle ne piirretään.
Koska tekstit ovat omassa datavirrassaan, digisovittimen pitäisi koko ajan haistella, liittyykö parhaillaan katsottavaan ohjelmaan erikielisiä tekstejä, ja verrata niitä laitteen asetuksiin. Monet sovittimet tarkistavat asian vain kanavanvaihdon yhteydessä tai ohjelman alkaessa.
Datavirran pienentämiseksi tekstigrafiikka on pakattu yksinkertaisella rle-koodauksella. Datavirran purku muistipuskuriin ja sen näyttö ruudulla johtavat helposti muistinhallintaongelmiin, joiden seurauksena tekstit voivat kadota kesken ohjelman.
Kaapeliverkoissa operaattori ottaa vastaan dvb-t-antennisignaalin ja muuntaa sen kaapelia varten dvb-c-muotoon. Tässä muunnoksessa sattuvat virheet voivat pätkiä tekstejä katsojilta, vaikka heidän omat digisovittimensa toimisivat moitteettomasti.
Viimeinen ongelma liittyy ajoituksiin. Jokaisen tekstin mukana on aikaleima, joka kertoo, milloin se pitää laittaa näkyviin, sekä toinen leima, joka kertoo näytön keston. Näiden ajoitusten hallinta on monille digisovittimille ylivoimaista.
Jungner lupaa korjausta
Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner on saanut toimia ukkosenjohdattimena, kun katsojat ovat purkaneet tyytymättömyyttään puuttuviin tekstityksiin.
”Me hoidamme nyt tekniikan kuntoon. Marras-joulukuussa tehdyillä muutoksilla Yleisradio tekee parhaansa tekstitysongelmien siirtämiseksi historiaan”, Jungner lupaa. ”Tärkein syy Extra-kanavan lopettamiselle oli, että saimme näin tilaa poltettujen tekstien käytölle. Se on kuitenkin vain siirtymäkauden ratkaisu. Odotamme, että syksyyn mennessä myös katsojien laitteet saadaan kuntoon.”
Jo myytyjen digisovitinten teknisille puutteille Yle ei voi mitään. ”Meillä valittiin aikanaan linja, jonka mukaan maahantuotavia digisovittimia ei tarvitse tarkistaa eikä hyväksyttää ennakolta. Jälkikäteen ajatellen tämä oli virhe. Maahantuojat ovat myyneet asiakkaille huonosti toimivia digisovittimia ilman, että tv-yhtiöt ovat voineet puuttua asiaan”, Jungner valittelee.
Kielteisestä julkisuudesta huolimatta Ylen toimitusjohtajalla on aihetta myös tyytyväisyyteen: ”Tekniikka on tökkinyt, mutta tärkein eli sisältötuotanto on sujunut hyvin. Tutkimusten mukaan katsojat ovat edelleen tyytyväisiä ohjelmiimme ja katsojaosuutemme ovat säilyneet korkeina.”
