Mistä mihin?
Mistä mihin?
Vuonna 1978 rakentelin ensimmäistä varsinaista käyttökelpoista tietokonettani kokeiltuani vuoden verran konekielistä ohjelmointia kotimaisella Telmac-rakennussarjalla.
Olin vuoden 1978 huhtikuussa juttua tekemässä Nasasta Washingtonissa ja Houstonin avaruuskeskuksesta Yhdysvalloissa. Ostin sieltä SOL-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan, ja siitä alkoi varsinainen tietokoneen hyötykäyttöni yhteisöviestinnän tilastoaineiston käsittelyssä. Tilasto-ohjelmat piti kirjoittaa itse Basic-kielellä.
Miten oli silloin?
IBM:n PC ilmestyi 1981, mutta siirryin vasta PC-XT-malliin 1983. Noista ajoista henkilökohtaiset tietokoneet ovat kehittyneet uskomattomasti, ainakin alusta saakka mukana olleen mielestä. Mikä tahansa nykyaikainen kannettava voittaa ominaisuuksiltaan 1970- ja 1980-lukujen suurtietokoneet.
Oikeastaan alle tuhannen euron hintaiset tavalliset nykyaikaiset ”omat” koneet pystyvät suorituksiin, jotka tuolloisille huippukalliille suurkoneille olivat mahdottomia.
Tietokoneiden kehityksestä on hieman puutteellisiakin käsityksiä kuten jossain näkemäni oletus, että vasta internet (1995) teki mahdolliseksi tavallisten käyttäjien tietokoneiden kytkemisen kansainväliseksi verkoksi. Tiede- ja sotilasverkot kyllä tunnettiin.
Olin jo SOL-koneellani 1980-luvun alkupuolella modeemin ja puhelinlinjan avulla usein yhteydessä Washingtonin lähellä asuvan tietokoneprofessori Dick Basslerin kanssa ja vaihdoimme tiedostoja. Käyttämämme suora modeemiyhteys (koneesta koneeseen) oli varsin yleisessä kansainvälisessä käytössä varsinkin yliopistojen piirissä.
Suomessa yliopistot kytkettiin samaan kansalliseen verkkoon 1970-luvun alkupuolella Sitran suurkonehankkeessa, jota olin panemassa alulle.
Mihin ollaan menossa?
Ensimmäisen tulevaisuuslakini mukaan lähitulevaisuus yliarvioidaan ja toisen tukevaisuuslakini mukaan kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan. Tämä on syytä muistaa seuraavassa kehityksen arvioinnissa.
Ihmeellisiä kykyjä ei tarvita ennustamaan koneiden nopeuden ja yleisen suorituskyvyn edelleen kasvavan ja suhteellisen hinnan laskevan. Moniytimiset suorittimet ja niille sopivat käyttöjärjestelmät sekä muistipiirien hintojen lasku luovat tälle teknisiä edellytyksiä.
Kiinteä ”puolijohdemuisti” tai ”puolijohdelevy” (Solid State Disk, SSD) on ennen pitkää korvaamassa tietokoneissa vielä pyörivän ”vanhan grammarin” eli kovalevyn, jolloin koneen paino kevenee, virrankulutus vähenee ja nopeus lisääntyy. Litteät näytöt tulevat laadultaan paremmiksi, kooltaan suuremmiksi ja hinnaltaan halvemmiksi.
Koteihin tulee yhä useampia tietokoneita, jotka vuorostaan yhdistetään mukaan kotien viihdekeskusten toimintaan. Tämä puolestaan tuo mukanaan verkottumisen tarvetta, ja eri huoneissa olevat laitteet kytketään toisiinsa joko langallisesti tai langattomasti paikallisverkoksi. Näin voidaan säästää kustannuksia, koska samaa tulostinta tai muita laitteita voidaan käyttää yhteisesti.
Tätä kehitystä on ennusteltu jo vuosia, mutta nyt kotienkin paikallisverkkojen tarve on tullut ilmeiseksi ja laitehinnat kohtuullisiksi.
Haasteena tietoturva
Langaton paikallisverkko tuo mukanaan ongelmiakin, sillä laitteet kytketään toisiinsa radioyhteyksillä, pienillä lähettimillä ja vastaanottimilla. Mikäli tätä langatonta yhteyttä ei tehokkaasti suojata, toinen henkilö voi lähialueella seurata suoraan liikennettäsi omalla vastaavalla laitteistollaan. Jokainen langaton yhteys tarvitsee tehokkaan salaamismenetelmän.
Henkilökohtaisen tietokoneen alkuaikoina ei juuri haittaohjelmia ollut eikä toisten koneisiin yleensä luvatta tunkeuduttu. Nyt viruksista, vakoiluohjelmista, madoista, troijan hevosista, mainosohjelmista ja muista vastaavista tunkeilijoista on tullut varsinainen riesa, joka haittaa kaikkien verkkoon kytkeytyneiden käyttäjien toimintaa.
Aivan erityisesti kärsivät tietotekniikkaa vähän osaavat, usein vanhemmat ihmiset, jotka eivät osaa suojautua tarpeeksi hyvin tai tarpeeksi nopeasti. Suomalaisen F-Secure-yhtiön mukaan haittaohjelmien määrä kaksinkertaistui vuoden 2007 aikana noin puoleen miljoonaan. Arvellaan, että uusi kehitteellä oleva verkko (Internet2) toisi lisänopeuden ohella parannusta myös tietoturvaan.
Käyttöjärjestelmät ovat aivan oma lukuunsa, ja niitähän olen aikaisemmin käsitellytkin. Kansainväliset tietokonelehdet kertovat jatkuvasti Vista-käyttöjärjestelmän arvostelusta. Microsoftin katsotaan jopa myöntäneen Vistan tappion ja laskeneen julkisuuteen tietoja tulevasta järjestelmästään Windows 7. Suuri tietokonevalmistaja ja myyjä Dell ilmoitti tarjoavansa uudelleen XP-versiota Vistan sijasta, ja eräät muutkin laitemyyjät kapinoivat Vistaa vastaan.
Microsoft esittää puolestaan, että Linux rikkoisi paria sataa sen patenttia ja vaatii eräiltä yrityksiltä patenttisopimusta. Microsoft voi saada kuitenkin uusiakin kilpailijoita, sillä Google ym. saattavat tarjota ”verkkokäyttöä”, eli käytät verkon kautta ohjelmia, joita et itse omista.
