Petatavut parempaan talteen
Kim Leidenius
Petatavut parempaan talteen
Suomessa myydään palvelimiin kytkettävää kiintolevykapasiteettia 36,5 petatavua vuodessa. Kolmannes tästä sijoitetaan san-tallennusverkkoihin.
Tiedon määrä kasvaa edelleen nopeammin kuin tarjolla oleva tallennustila. Uutta tietoa tuottavat näkyvästi esimerkiksi digikuvat ja tv-lähetykset sekä huomaamattomammin muun muassa anturiverkot, kauppatapahtumat ja videovalvonta.
IDC:n arvion mukaan puolet tuotetusta datasta häviää bittiavaruuteen vuonna 2012. Kaikkea ei ole mahdollista saada talteen, joten it-päälliköiden epäkiitollinen tehtävä on karsia turhat tavut järjestelmiä kuormittamasta.
Voimakas kasvu vaimentaa taloudellisten heilahteluiden vaikutusta tallennusjärjestelmien myyntiin. ”Markkina ei viimeisellä neljänneksellä kasvanut aggressiivisesti”, muotoilee HP:n tallennusjärjestelmien myyntijohtaja Mika Karpala. ”Kasvu ei taitu, mutta järkeistämistä tapahtuu.”
Hiukkaskiihdytin synnytti terafarmin
Suomen suurin san-tallennusverkko on Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n tiloissa Espoossa. Tämä 520 teratavun järjestelmä palvelee muun muassa Cernin uutta hiukkaskiihdytinlaitteistoa, joka tuottaa vuosittain 15 petatavua mittaustietoa. Hitatchi Datan rakentama ympäristö on yksi maailman suurimmista yhden laitteen läpi virtualisoiduista tallennusratkaisuista.
Tallennusympäristö laajenee nopeasti myös tulevina vuosina, sillä pelkästään Cern-datan ennakoidaan kasvattavan CSC:n kapasiteettitarvetta 170 teratavulla vuodessa.
Iso kauppa on kuitenkin vain neljä prosenttia koko Suomen markkinoista. Palvelimiin kytkettyä kapasiteettia myydään Suomessa IDC:n tilaston mukaan 36 500 teratavua. Näistä tallennusverkkoihin on sijoitettu 35 prosenttia ja palvelimien sisään 39 prosenttia. Loput ovat nas- ja muissa tallennusjärjestelmissä.
Hitachi Data Systemsin konsultti Jukka Laaksonen kertoo yleisimmän myydyn laitteen olevan kahdella ohjaimella varustettu modulaarisesti laajennettava järjestelmä, jossa on 2–4 kuituporttia ja noin 15 levyä. Tällainen kokoonpano maksaa 16 000–25 000 euroa. Aivan pienimpien järjestelmien markkinat kasvavat voimakkaasti, mutta ne eivät ole vielä ohittaneet näitä perusmalleja.
Kiintolevyt tuovat tehon
Suomen san-markkinan arvo oli viime vuonna noin 40 miljoonaa euroa, josta jakolaskulla saadaan teratavun keskihinnaksi 3000 euroa. Edullisimmin kapasiteettia myy Netapp 1500 euron hintaan ja kalleimmalla Fujitsu Siemens.
Tallennusverkon kustannuksista kuitenkin vain seitsemäsosa syntyy hankintahinnasta, loput menevät laitteiston sähköön, jäähdytykseen ja hallintaan.
Teratavun kiintolevy kotikoneeseen maksaa halvimmillaan alle sata euroa. Henkilökohtaisessa tietokoneessa levyltä haetaan tietoa yksitellen. Yritysjärjestelmissä samalle levynpinnalle voi kohdistua monia hakuja. Mitä useampi haku, sitä hitaampi on vaste. Tallennusjärjestelmissä levyjen koko jääkin 250 gigatavuun.
”Suorituskyky tulee kiintolevyjen määrästä. Kaikki levyt täytyy voida osoittaa eniten tehoa tarvitsevalle sovellukselle”, muistuttaa Karpala.
Edullisimmat tallennusjärjestelmät
järjestelmä | tallennustapa | hinta
HP Modular Storage Array 200 sas-levyille 5 000 €
EMC Clariion Ax4 sas- ja sata-levyille 6 040 €
Hitatchi Simple Modular Storage 100 kahdella ohjaimella 7 500 €
