Terveyskeskus tulee kotiin
Kim Leidenius
Terveyskeskus tulee kotiin
Kun magneettisesti merkattu pilleri solahtaa kurkusta alas, tieto nielemisestä välittyy kaulakorun kautta tietokoneelle, joka kirjaa lääkkeiden ottohetken ja annoksen.
Vuonna 2020 neljännes Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Monessa maassa eläkeläisiä on jo nyt enemmän kuin lapsia.
Suomessa kehityksen arvioidaan olevan Euroopan nopeinta. Tällä hetkellä noin puolet maamme väestöstä on työikäisiä, mutta vuonna 2030 heitä on enää 23 prosenttia. Lisääntymisikäisten väheneminen pienentää syntyvyyttä, joka kaventaa edelleen palvelujen rahoituspohjaa. Samalla väestön ikääntyminen uhkaa moninkertaistaa hoitokertojen määrän ja terveydenhoidon kustannukset.
Nykyaikainen terveydenhuolto on erittäin tietovaltainen ala, joten tietotekniikalla voidaan parantaa sen tuottavuutta. Kyse ei ole pelkästään paperitiedon kopioimisesta tietokantoihin, vaan sairauksien hoidon muuttumisesta ennaltaehkäiseväksi ja ihmisläheiseksi terveyden ylläpidoksi.
Vanhuus on iso bisnes
EU on käynnistänyt miljardin euron tutkimusohjelman, jonka päämääränä on tarjota vanhenevalle väestölle parempi elämä nykyistä pienemmin kustannuksin. Uusia tieto- ja viestintäratkaisuja hyödyntämällä voidaan tehostaa terveydenhuoltoa ja luoda uusia potilaan omatoimiseen terveydentarkkailuun ja -edistämiseen perustuvia palveluja.
Ambient Assisted Living -ohjelman ideana on helpottaa yhteydenpitoa läheisiin ja hoitajiin. Näin pidennetään aikaa, jonka vanhukset voivat elää turvallisesti kotonaan, sekä parannetaan heidän itsenäisyyden tunnettaan ja itsetuntoaan.
Panostuksen ansiosta Euroopalla on nyt hyvät mahdollisuudet kehittyä vanhuutta tukevan tekniikan markkinajohtajaksi. Ikääntyneiden varallisuudeksi lasketaan jopa yli 3000 miljardia euroa, joten he ovat myös merkittävä kuluttajaryhmä.
Suomessa Tekesin Finnwell on eräs kaikkien aikojen laajimmista vastaavista ohjelmista. Sen 150 miljoonan kustannukset jakautuvat suunnilleen tasan Tekesin ja osallistuvien yritysten kesken.
Tulevaisuudessa potilaiden osuus hoitotyössä kasvaa merkittävästi, kun he voivat itse seurata sairautensa tilaa ja keskustella hoidostaan ammattilaisten kanssa. Kodista tulee tasa-arvoinen hoitopaikka terveyskeskusten ja sairaaloiden rinnalla. Vastaavasti sairaaloista vapautuu hoitopaikkoja, ja hoitohenkilökunnan työpanos voidaan kohdistaa todella apua tarvitseville.
Digihoituri valvoo sydäntä
Etähoito parantaa esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta kärsivien ja muiden säännöllistä lääkärin tarkkailua tarvitsevien potilaiden elämänlaatua, kun jatkuva tarkkailu ei enää edellytä sairaalassa oloa.
Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat kehittäneet sydämen toiminnan seurantaan ekg-paidan, johon elektrodit on kudottu elastisina kuituina. Valtimoveren happipitoisuus puolestaan mitataan rannekkeella. Yleensä pulssioksimetri on kiinnitetty sormenpäähän, josta mitataan veren absorboiman infrapunavalon määrä, mutta Fraunhoferin anturit on suunniteltu jatkuvaan käyttöön.
Antureiden keräämät tiedot lähetetään analysoitaviksi kämmenmikrolle, joka laskee niistä verenpaineen muutosnopeuden. Kämmenmikrosta tiedot siirretään päivittäin ja ongelmien ilmetessä heti telelääketieteen tukikeskukseen, jossa hoitoalan ammattilaiset voivat arvioida tilanteen vakavuuden.
Mikro toimii myös hoitopäiväkirjana, jonne voidaan tallentaa esimerkiksi potilaan omat tuntemukset, paino, ruokailut ja lääkkeiden ottaminen. Digitaalinen hoitaja seuraa lääkitystä ja kannustaa pitäytymään hoito-ohjelmassa, tulevaisuudessa se jopa neuvoo sopivimmat ruoka-aineet kaupassa.
Kaulapanta muistuttaa lääkkeestä
Uusi tekniikka tekee hoidosta potilaskeskeisempää, mutta samalla se lisää potilaan omaa vastuuta. Tutkimusten mukaan joka kolmas aikuinen ei noudata hänelle määrättyä lääkitystä. Lisäksi moni unohtaa toisinaan lääkkeensä tai ottaa varmuuden vuoksi ylimääräisiä annoksia. Seurauksena on miljardien eurojen kustannukset tulehdusten etenemisestä, vastustuskykyisistä bakteerikannoista, sairaalahoitojaksoista ja jopa kuolemista.
Lääkkeiden annostelua voidaan tulevaisuudessa valvoa rfid-anturilla, joka lähettää koodin, kun pakkauksen folioon upotettu johdin katkeaa. Toinen järjestelmä rekisteröi lääkepurkin avaamisen. Kumpikaan ei kuitenkaan osaa kertoa, syötiinkö pilleri.
Georgian teknisessä yliopistossa kehitetty Magnetrace-kaulakoru sen sijaan osaa. Se sisältää useita antureita, jotka tunnistavat magneettisesti merkityt lääkkeet niiden kulkiessa kurkunpään läpi. Aika ja määrä voidaan välittää kännykän kautta esimerkiksi lääkärille tai omaiselle, ja panta muistuttaa, jos annos uhkaa unohtua.
Terveyttä portaalista
Kotihoidon järjestelmien kasvavat markkinat kiinnostavat myös isoja internetoperaattoreita ja tietotekniikan suuryrityksiä, kuten Nokiaa, IBM:ää, Inteliä, Microsoftia ja Googlea. Esimerkiksi Intelin Health Guide -järjestelmä kerää tietoa potilaan tilasta bluetooth- ja usb-liityntöjen kautta. Siihen voi kytkeä esimerkiksi vaa’an, verenpaine- ja verensokerimittarin. Järjestelmässä on työkalut hoitopäiväkirjan pitoon ja mahdollisuus videopuhelinyhteyteen hoitohenkilökunnan kanssa.
Jatkuvan seurannan ansiosta voidaan nykyistä paremmin säätää lääkkeen oikea annostus, havaita lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset ja tulkita epämääräiset oireet.
Antureiden keräämää tietoa voidaan myös analysoida erilaisilla ohjelmilla. Esimerkiksi kiihtyvyysanturilla voidaan mitata nousuaika istualta seisaalle, askeleen pituus ja liikunnan määrä. Ecg-anturi lisää näihin sykkeen ja hengitystiheyden. Tietoja yhdistämällä voidaan sitten vaikkapa laskea ravinnontarve sekä seurata pitkäaikaista aktiivisuuden kehitystä, unen jakautumista ja askeleen tasapainoa.
Laitteiden ympärille rakennetaan lopulta portaaleja, jotka kokoavat kaikki potilaan terveyteen vaikuttavat tiedot yhteen paikkaan. Tällaiset palvelut kiinnostavat potilaiden ja heitä hoitavien lääkäreiden lisäksi huippu-urheilijoita ja terveyttään aktiivisesti seuraavia ihmisiä.
Lapsia ja nuoria innostetaan uuden terveystekniikan käyttöön peleillä, joissa virtuaalimaailman avatarin fysiologia seuraa pelaajan kehon toimintoja.
Älykäs pilleri
Useilla lääkkeillä on epämiellyttäviä sivuvaikutuksia, kun niitä annetaan koko kehoon vaikuttavasti. Täsmällisellä vapauttamisella lääkettä voitaisiin myös antaa huomattavasti nykyistä pienempiä määriä.
Philipsin tutkijat ovat kehittäneet älykkään pillerin, joka voidaan ohjelmoida vapauttamaan lääke ennalta määrätyn profiilin mukaisesti, kun pilleri kulkee suoliston läpi. 11 x 26 millimetrin kokoinen Ipill vapauttaa lääkettä säiliöstään mikropumpulla, joten annostelua voidaan ohjata hyvin tarkasti.
Sijaintinsa Ipill-pilleri päättelee mittaamalla kulkuajan ja ympäristön happamuuden. Vatsa on erittäin hapan, sen jälkeen happamuus vähenee ja muuttuu vähitellen emäksiseksi.
Lääke voidaan vapauttaa älypilleristä myös ulkoisessa ohjauksessa, kuten magneettikuvauslaitteen antaman tiedon perusteella.
Näyttöjä rullatavarana
HP on esitellyt prototyypin edullisesta taipuisasta näytöstä, joka voidaan valmistaa rullatavarana painotekniikalla. Materiaalin kulutus on murto-osa nykytekniikasta. Tämä tulee alentamaan kulutuselektroniikan hintaa, koska näyttö on tähän asti ollut laitteiden kalleimpia komponentteja. Näytön valmistuskustannukset ovat noin sata euroa neliömetriltä.
Polyesterikalvo pinnoitetaan ensin metallilla ja puolijohteella. Kerrokset kuvioidaan HP:n kehittämällä yhden pyyhkäisyn menetelmällä, jolla vältetään painotekniikalle tyypilliset kohdistusvirheet eri kerrosten välillä. Näin synnytetyn elektroniikan päälle liimataan sähköpaperivalmistaja Einkin mustekalvo.
Einkin Vizplez-kalvo ei tarvitse jännitettä kuvan säilyttämiseen vaan ainoastaan sen muuttamiseen, joten erityisesti staattisissa sovelluksissa näytön virrankulutus on olematon.
Robotti sulautuu ihmiseen
Espanjalaiset tutkijat ovat tehneet laajan kyselytutkimuksen robottikehittäjien keskuudessa. Vastaajat pitivät käännepisteenä vuotta 2020. Silloin ihmiset jakautuvat niihin, joilla on mahdollisuus hyötyä roboteista, ja niihin, joilla robotteja ei ole. Tuolloin robotit kykenevät keskustelemaan luonnollisella kielellä, jolloin vuorovaikutus niiden kanssa arkipäiväistyy. Ihmiset juttelevat roboteille kuin lemmikeilleen ja kiintyvät niihin.
Seuraavien 15 vuoden kuluessa yleistyy tutkijoiden mukaan myös ihmisten ja robottien sulautuminen. Robotit toimivat lihaksia vahvistavina voimapukuina, puhdistavat verisuonia kalkista sekä moninkertaistavat aivojen laskentakapasiteetin ja aistien tarkkuuden.
Aiko-robotti on suunniteltu vanhusten seuralaiseksi. Se lukee ääneen sanomalehteä, tunnistaa lääkepurkit ja tulevaisuudessa keittää myös kahvin sekä valmistaa yksinkertaisen aamiaisen.
