Pystytä Mac-palvelin
Mac-palvelimet ovat jääneet melkoiseksi harvinaisuudeksi Windowsin ja unixien hallitessa palvelinmarkkinoita. Macista saa kuitenkin rakennettua helposti monipuolisen palvelimen, joka sopii esimerkiksi toimiston tiedosto-, kalenteri-, sähköposti- ja web-palvelimeksi.
Valmiita palvelinkokoonpanoja Applella on vain kaksi: räkkipalvelin Xserve sekä hiljattain myyntiin tullut noin tuhannen euron hintainen Mac mini server. Snow Leopard Serverin voi sen sijaan asentaa mihin tahansa Intel-pohjaiseen Maciin. Applen palvelinkäyttöjärjestelmästä on vain yksi versio – 499 euron hintainen rajoittamattomalla käyttäjälisenssillä myytävä paketti.
Snow Leopard Serverin asennus ei juuri eroa Snow Leopardin asennuksesta. Asennuksessa tarvitaan tosin sarjanumero, ja käyttöliittymän kielivalikoimasta puuttuu suomi.
Asennus on tehty helpoksi. Käyttöönottoapurissa luodaan ylläpitäjän käyttäjätunnus ja annetaan palvelimelle verkkonimi. Verkkoasetukset ja aikavyöhyke haetaan automaattisesti ja ylläpitäjän tilille asetetaan päälle ssh-kirjautuminen ja Apple Remote Desktop -ohjelman kanssa toimiva etähallinta.
Palvelut käyttöön
Käyttöönottoapurissa määritetään mitkä palvelut otetaan käyttöön ruksaamalla tiedostonjako, osoitekirja-, kalenteri-, pikaviestintä-, sähköposti- ja web-palvelin päälle. Jos Macissa on usea kiintolevy, apurissa valitaan, mille levylle tallennetaan palvelimen tiedot ja käyttäjien varmuuskopiot. Palvelimelle voidaan varmuuskopioida Leopardia ja Snow Leopardia käyttävien Macien kotihakemisto Time Machinen avulla.
Jos palvelimesta tehdään sähköpostipalvelin, sitä varten voidaan lisäksi määrittää smtp-palvelin, joka toimii lähiverkon ulkopuolelle lähetettävien viestien kanssa. Lopuksi tallennetaan asetukset ja odotetaan pari minuuttia, jonka jälkeen palvelimelle voidaan kirjautua sisään ylläpitäjän tunnuksella.
Asetukset kuntoon
Palvelimen asetuksia muokataan Macin Järjestelmäasetuksia muistuttavalla Server Preferences -ohjelmalla, joka näyttää myös tietoja palvelimen toiminnasta lokeina ja diagrammeina.
Asetukset ovat hyvin yksinkertaisia. Esimerkiksi osoitekirja- ja kalenteriasetuksissa voidaan rajoittaa käyttäjäkohtaisen osoitekirjan ja kalenterin kokoa, ja Ichat-asetuksissa voidaan aktivoida pikaviestien arkistointi. Sähköpostiasetuksissa säädetään roskapostisuodatuksen tarkkuutta ja lisätään sähköpostipalvelimia mustalle listalle. Web-palveluista aktivoidaan käyttöön wiki, verkkokalenteri, blogit ja webmail.
Kaikki kuusi käyttöönottoapurissa aktivoitua palvelua ovat valmiiksi päällä ja niiden lisäksi asetuksista voidaan ottaa käyttöön myös vpn-palvelin luomalla salasana ja valitsemalla vpn-yhteydessä käytetyt ip-osoitteet. Vpn-asetuksista tehdään lisäksi Maceissa toimiva valmis määritystiedosto.
Snow Leopard Serverissä on myös helppokäyttöinen palomuuri, joka on oletuksena pois päältä. Se otetaan käyttöön lisäämällä listalle käytössä olevat palvelut. Palvelinportteja ei määritellä.
Yhteys palvelimelle Macista ja pc:stä
Käyttäjätilien teon jälkeen palvelimelle voidaan muodostaa yhteys niin Maceista kuin Windows-tietokoneistakin. Mac näkee palvelimen automaattisesti ja tekee asetukset Mailiin, Icaliin, Ichatiin ja Mac OS X:n osoitekirjaan, kun järjestelmäasetuksien Käyttäjät-asetuspaneelissa klikataan Kirjautumisvalintojen alta Liity-painiketta.
Palvelimen jaetut kansiot näkyvät Windows 7:ssä automaattisesti. Vanhemmissa Windowseissa yhteyden muodostamiseen käytetään ip-osoitetta tai palvelimen verkkonimeä. Sähköpostipalvelimen tiedot syötetään käytettyyn sähköpostiohjelmaan, ja jaettuja kalentereita pääsee katsomaan caldav-standardia tukevalla ohjelmalla, kuten Mozilla Sunbirdilla.
Web-pohjainen kalenteri ja webmail toimivat suoraan Internet Explorerilla ja muilla selaimilla. Kalenterimerkintöjä voidaan esimerkiksi siirtää hiirellä vetämällä, ja merkintöjä tehdessä voidaan tarkistaa, sopiiko valittu ajankohta muille samaan tapaan kuin Exchange-kalenterissa.
Blogia ja wikiä päivitetään web-selaimen kautta kirjautumalla palvelimen verkko-osoitteeseen joko tietokoneella tai Iphonella. Sivulle lisätyt psd-, tiff- ja pdf-kuvatiedostot muunnetaan png-kuviksi, ja useita kuvia voidaan siirtää zip-paketteina. Blogin ja wikin hienous on Leopardista ja Snow Leopardista tuttu pikakatselu. Sivuille lisättyjä pdf-, Office-, kuva-, audio- ja videotiedostoja voidaan katsoa näppärästi esikatseluikkunassa ilman niiden lataamista.
Muut toiminnot Server Adminin kautta
Server Preferencesin käyttö on helppoa, mutta sen kautta saa aktivoitua vain osan Mac-palvelimen toiminnoista. Kaikkiin muihin asetuksiin pääsee Server Admin -ohjelmalla. Sillä voidaan esimerkiksi aktivoida Quicktime-elokuvien streamaus, Mysql ja podcast-elokuvien jakelu.
Toimiston Macit voidaan asettaa saamaan päivitykset omalta palvelimelta aktivoimalla Software Update -palvelu. Netbootilla voidaan puolestaan asentaa uudet Macit helposti tekemällä esiasennuslevytiedosto ja jakamalla se palvelimelta Maceihin.
Windowsin käyttäjäprofiilit ja kotihakemistot on myös mahdollista tallentaa Mac-palvelimelle. Asetukset tehdään Workgroup Managerilla, jolla hallinnoidaan käyttäjiä ja ryhmiä tarkemmin. Vaihtoehtoja on enemmän, mutta vastaavasti asetuksien teko on monimutkaisempaa.
Snow Leopard Serverissä on paljon toimintoja, mutta yksinkertaisimmillaan Mac-palvelimen saa pystyyn pienellä vaivalla, vaikka palvelimista ei olisi lainkaan kokemuksia.
Hallitse Mac-palvelinta etänä
Mac-palvelimen etähallintatyökalu on tarpeellinen, varsinkin jos palvelimena on Mac mini. Asennuksen jälkeen mini voidaan asettaa vaikka kaappiin ilman näyttöä, ja palvelimen ylläpito hoidetaan toiselta tietokoneelta.
Apple myy Mac OS X:lle tätä varten Apple Remote Desktop -ohjelmaa, mutta Macista voidaan ottaa etäyhteys myös hyödyntämällä Snow Leopardin Näytön jakaminen -toimintoa.
Palvelinta on mahdollista hallita myös Snow Leopard Serverin mukana tulevilla apuohjelmilla, jotka voidaan asentaa toiseen Maciin. Server Admin näyttää kaikki palvelimen käynnissä olevat palvelut ja niiden asetukset.
Jos haluaa ottaa etäyhteyden Windowsista Mac-palvelimelle, se onnistuu joko kirjautumalla ssh-yhteydellä palvelimelle komentoriviä käyttäen tai graafisesti vnc-yhteydellä. Mac-palvelimelta aktivoidaan vnc avaamalla System Preferencesin Remote management ja määrittämällä vnc-yhteydelle salasana. Windowsiin asennetaan jokin vnc-yhteysohjelma – kuten Tightvnc – jolla voidaan ottaa etäyhteys Maciin.
Mac-palvelin ilman palvelinkäyttöjärjestelmää
Vaatimattomiin tarpeisiin saattavat riittää myös tavallisen Snow Leopardin ominaisuudet. Jos tarpeena on jakaa vain tiedostoja, Snow Leopardin tiedostonjako riittää hyvin. Järjestelmäasetuksien Jako-asetuspaneelista aktivoidaan tiedostonjako. Oletuksena Mac jakaa tiedostoja vain afp-protokollalla toisille Maceille, mutta Valinnat-painiketta napsauttamalla tiedostojaossa otetaan käyttöön myös Windowsissa toimiva smb-jako. Vaihtoehtona on lisäksi ftp-tiedostonjako.
Kevyen web-palvelimen Macista saa siirtämällä web-sivut kotikansion alla olevaan Sivustot-kansioon ja ruksaamalla Jako-asetuspaneelista kohdan Web-jako. Macista voidaan jakaa myös tulostimet verkossa oleville Maceille ja Windows-tietokoneille liittämällä ne Maciin ja käynnistämällä Tulostinjaon Jako-asetuspaneelista. Jaettu tulostin näkyy automaattisesti muissa Maceissa. Windowsiin se kytketään helpoiten asentamalla Applen Bonjour-ohjelma Windowsiin.
