Ajankohtaista
Venäjältä ei nyt it-kultaa irtoa
ARI KARKIMO
Idänkauppa oli takavuosina Suomen talouden pettämätön pelastusrengas. Nykykomennon allakin Venäjän talouskasvu on houkutellut monia suomalaisyrityksiä. It-alalla on siellä lyöty kuitenkin jarrut totaalisesti kiinni muutaman vauhtivuoden jälkeen, varoittaa HP:n Moskovan toimiston johtaja Owen Kemp.
Kemp kävi Helsingissä selvittämässä Venäjän tilannetta ja HP:n sikäläistä toimintaa HP Invent -tapahtumassa.
HP:llä itsellään on jo pitkät perinteet Venäjältä, sillä se on ollut siellä aktiivisesti jo 40 vuotta. Nyt näille markkinoille on kuitenkin vaikea päästä – ja vaikeaa se olisi ilman taantumaakin.
”Kaikki globaalit yhtiöt ovat jo mukana. Myös aasialaiset yritykset pyrkivät markkinoille etenkin Venäjän Aasian puoleisista osista liikkeelle lähtien. Kilpailu on kovempaa kuin muualla Euroopassa. Etenkin myöhässä mukaan pyrkiville jalansijan saaminen on vaikeaa”, Kemp varoittaa.
Suomen HP:n asiakkaille on kuitenkin tarjolla hieman helpotusta – Venäjän konttori lupaa ojentaa heille auttavan kätensä. Apu voikin olla tarpeen, sillä monet asiat ovat Venäjällä koko lailla toisin kuin Suomessa.
”Palvelumarkkinat ovat vielä varsin kehittymättömät, monella yrityksellä on omat suuret it-osastonsa. Ulkoistaminen on vielä lapsenkengissään, sitä ovat Venäjällä harrastaneet lähinnä siellä toimivat kansainväliset yhtiöt”, Kemp kertoo.
Vain kuoppa tiessä
Hänen mukaansa Venäjällä nyt on menossa vaikea kausi pitkän kasvun jälkeen, ja it-ala on vielä ahtaammalla kuin talous keskimäärin.
”Tämä on kuitenkin vain kuoppa tiessä, tästä noustaan vielä. Tulevan menestyksen kannalta on tärkeää pysytellä mukana nyt. Venäläiset kyllä muistavat ne, jotka hylkäävät heidät vaikeina aikoina”, Kemp mainitsee.
Hän uskoo, että markkinoita löytyy näinäkin aikoina myös suomalaisille: ”Kuluttajilla on vielä rahaa, joten kuluttajatuotteet, vaikkapa mobiililaitteet käyvät yhä kaupaksi. Lisäksi monien venäläisyritysten on pakko sijoittaa esimerkiksi talousjärjestelmiinsä.”
Owen Kemp muistuttaa taantuman tarjoavan toki mahdollisuuksiakin: ”Investointien kannalta hinnat ovat nyt alhaalla, työvoiman saatavuus on hyvä ja sopimusehtojen uudelleen neuvottelemiseen aika on otollinen.”
|
Tieto avasi konesalin Pietariin Tieto on avannut Pietariin konesalin palvelemaan yhtiön Venäjällä toimivia pohjoismaisia asiakkaita. Ensimmäisiksi palvelujen käyttäjiksi ehtivät vakuutusyhtiö If ja sen venäläinen tytäryhtiö Region. ”Tyypillinen konesalipalveluiden tuottaja Venäjällä tarjoaa vuokratilaa sekä liitettävyyspalveluja palvelimille, joita palvelun tarjoaja ei itse omista tai ylläpidä – näitä voisi luonnehtia palvelinhotelleiksi. Tieto voi nyt tarjota koko Luoteis-Venäjän alueella asiakkaille uusinta tekniikkaa ja luotettavuudeltaan korkeatasoiset palvelut yhdistettynä toimivaan palvelukonseptiin”, Tiedon Venäjän maajohtaja Tuomo Summanen lupaa. Summasen mukaan Tieto aikoo laajentaa toimintaansa Venäjällä edelleen. Henkilökuntaa on tarkoitus palkata lisää, suunnitteilla on myös uuden konesalin avaaminen Moskovaan.
|
Lama voi viedä huonoille teille
Ankea talouskehitys uhkaa yrityksissä muutakin kuin kassaa. Vaarassa on myös tietoturva.
ARI KARKIMO
Sisäisiksi tietoturvauhiksi on tavattu nimittää tapauksia, joissa oma väki tekee tahallaan tai vahingossa jotakin, mitä ei pitäisi. Tekninen johtaja James Todd Ciscon Ironport-yksiköstä varoittaa näiden riskien olevan kasvussa.
Todd puhui helmikuussa Helsingissä Ciscon, F-Securen ja Teliasoneran järjestämässä tietoturvatapahtumassa.
”Sisäiset uhat kasvavat yhtä jalkaa työntekijöiden tyytymättömyyden kanssa, kun yrityksissä mennään irtisanomisiin ja palkanalennuksiin. Ulkoisia uhkia voi torjua teknologialla, mutta sisäisiin uhkiin se ei pure”, Todd sanoi.
Myös F-Securen teknologiajohtaja Pirkka Palomäki muistutti tilaisuudessa laman vaikutuksista: ”Laman aikana netinkäyttö lisääntyy. Liiketoimintaa yritetään siirtää verkkoon, ja matkoja korvataan netin kautta tapahtuvalla yhteydenpidolla. Tietotekniikka-alan asiantuntijoita jää työttömäksi, ja joillekin voi tulla houkutus hankkia elantonsa rikollisin keinoin.”
Koulutusta ja motivointia
James Todd muistutti, että työntekijät ovat sekä riski että voimavara. Siksi koulutus ja motivointi ovat parhaat eväät sisäisten riskien torjunnassa.
Turvallisuusajattelun pitäisi olla mukana kaikessa toiminnassa aina suunnittelusta lähtien. Tärkeää osaa näyttelevät toimiviksi muokatut tietoturvakäytännöt. Todd muistutti, että tietoturva mahdollistaa liiketoiminnan, vaikka se usein koetaan pelkäksi haitaksi.
”Jos työntekijöitä kielletään kuljettamasta läppäreitään kodin ja työpaikan välillä, he saattavat salakuljettaa usb-tikkuja sukanvarressa. Näin ei tietoturvariski pienene, sen hallitseminen tulee vain vaikeammaksi”, Todd mainitsi esimerkkinä tietoturvaohjeiden ja kylmän todellisuuden törmäyksistä.
|
Laki ei pulmia ratkaise Jos joku on ajatellut odotella, että lainsäädäntö ratkaisee tietoturvaongelmat, hän voi varautua pitkään odotukseen. Viestintäviraston Timo Lehtimäen esityksen otsikkona tietoturvatapahtumassa oli ”Tietoturva kuntoon lakilekalla?” – kysymysmerkillä siis. Vastauksessa ei ole tulkinnanvaraa: näin ei tule tapahtumaan. Muuta puntaroitavaa esitys sen sijaan tarjosi. Viestintäviraston Verkot ja turvallisuus -yksikköä johtava Lehtimäki sanoi, että lainsäädännön saattaminen kuntoon on vasta tietoturvan perusedellytys. ”Tietoturvaan tavalla tai toisella liittyviä lakeja on Suomessa useita. Yhtä yksittäistä tietoturvalakia ei ole, vaikka moni sellaista toivoisi.” Lehtimäen mukaan lainsäädännön monimutkaisuus muodostaa melkoisen haasteen: ”Ensin pitää lukea, mitä laissa sanotaan. Sitten on katsottava, mitä siinä ei sanota. Laki pitää tuntea kokonaan, sieltä ei voi vilkaista vain sopivaa kohtaa kuten jostakin käyttöohjeesta. Ja lisäksi pitää tuntea myös ympäröivä lainsäädäntö.” Hänen mukaansa pelastavaa enkeliä ei kannata odottaa EU:n suunnaltakaan, sieltä ei ole luvassa mitään tilannetta selkiyttävää. |
”Eihän näitä pitänyt enää olla”
Vuodenvaihteen tietämissä liikkeelle lähtenyt verkkomato, joka tunnetaan muun muassa Downadup-nimellä, oli vahvasti esillä tietoturvatapahtumassa Helsingissä. F-Securen teknologiajohtaja Pirkka Palomäki piti sen leviämistä selvänä osoituksena siitä, että tietoturvan perusasiatkaan eivät monella ole kunnossa.
”Downadup-mato on herättänyt hämmennystä. On kummasteltu, että eihän tällaisia enää pitänyt olla vaan ainoastaan kohdennettuja täsmähyökkäyksiä. Yllättävää on ollut myös, että mato on kiusannut enemmän yrityksiä kuin kotikäyttäjiä”, F-Securen viestintäjohtaja Pär Andler sanoi.
Jälkimmäistä ilmiötä hän selitti sillä, että kodeissa automaattiset ohjelmistopäivitykset ovat yleisesti käytössä. Yrityksissä ne eivät ole niin käytettyjä, ja lisäksi yrityksissä on selkeitä puutteita ihan perusasioissa, kuten salasana- ja muistitukkukäytännöissä.
Pirkka Palomäki patisti yrityksiä huolehtimaan siitä, että perusasiat ovat kunnossa, jotta vastaavanlaisilta yllätyksiltä vältyttäisiin.
”Kriittiset päivitykset on asennettava nopeasti ja muutenkin pitää käyttää uusimpia suojausmenetelmiä. Käyttäjien koulutus on tärkeää, Downadupin leviämistä auttoi helposti arvattavien salasanojen käyttäminen”, Palomäki sanoi.
Mac sukeltaa, pc nousukiidossa
SAMULI KOTILAINEN
Applen Mac-koneiden myynti on jo vuosien ajan ollut jatkuvassa kasvussa. Finanssikriisi näyttää tehneen Applelle sen mitä Microsoft ja muut kilpailijat eivät pystyneet. Pc-myynnin kasvu on yllättäen kiihtynyt, kun taas Mac-myynti sukeltaa ja vieläpä yhä jyrkemmin. Analyytikkojen mukaan syy on hinta.
Markkinatutkija NPD:n luvut kertovat, että Yhdysvalloissa Mac-koneiden myynti oli kaupoissa vajaan kuuden prosentin laskussa alkuvuodesta. Sen sijaan pc-koneiden myynti oli melkein 17 prosentin kasvussa.
Vielä syksyllä tilanne oli aivan erilainen.
Googlen palvelimet paperitehtaaseen
ARI KARKIMO
Google rakentaa ensimmäisen pohjoismaisen palvelinfarminsa Haminaan, hiljentyneen Summan paperitehtaan tiloihin.
Jymyuutisen antoi julki myyjä Stora Enso, joka kertoi allekirjoittaneensa Googlen kanssa 40 miljoonan euron kaupat Summan tehtaasta. Kauppaan kuuluvat tehtaan rakennukset ja suurin osa tehdasalueen tontista. Stora Enso lopetti paperin tuotannon Summan tehtaalla vuosi sitten.
Googlen kannalta tieto Summan paperitehtaan ostamisesta karkasi julkisuuteen turhan aikaisin. ”Suunnitelmat eivät ole vielä niin pitkällä, että olisi paljon kertomista”, Googlen maajohtaja Petri Kokko kommentoi uutista tuoreeltaan.
Google ei ollut vielä valmis tiedottamaan kaupasta, mutta myyjän oli pörssisäännösten velvoittamana kerrottava siitä heti.
Haminan kaupungin energialaitos on rakentamassa tehtaan tuntumaan tuulivoimaloita. Google on toistuvasti korottanut ääntään ympäristön suojelemisen ja uusien energialähteiden käyttöönoton puolesta.
”Aika näyttää, mikä rooli tuulivoimaloilla tulee olemaan palvelinkeskuksen energiantarpeen tyydyttämisessä. Mutta on joka tapauksessa hienoa, että Haminan kaupungilla on tuollainen hanke”, Kokko kiitteli.
Windows 7:ssä valinnan varaa
TERO LEHTO
Microsoft on julkistanut Windows Vistan seuraajan Windows 7:n eri versiot. Microsoft tuo kaikkiaan kuusi eri paketointia, jotka on suunnattu kotikäyttöön, pk-yrityksiin, netbookeihin eli minikannettaviin sekä suuryrityksille ja kehittyville markkinoille.
Useimmille asiakkaille tutuimmaksi tulevat Windows 7 Home Premium kotikäyttöön ja Windows 7 Professional pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kevyimpiin netbook-koneisiin suunnattu paketti on Windows 7 Starter.
Markkinointijohtaja Jukka Veräväinen Suomen Microsoftista arvioi, että useimmat minikannettavat ovat Windows 7:n tullessa markkinoille jo riittävän tehokkaita, jotta ne pystyvät ajamaan myös Windows 7 Home Premiumia.
Toiseksi kevyintä kuluttajaversiota Windows 7 Basic tarjotaan yhtiön mukaan enää kehittyville markkinoille. Suuryrityksille taas on tarjolla Windows 7 Enterprise ja kaikki ominaisuudet haluaville kotikäyttäjille Windows 7 Ultimate.
Microsoft ei sen sijaan vielä ilmoittanut Windows 7:n hintoja tai päivitysmahdollisuuksia. Saatavuusaikataulusta ei kerrottu uutta.
Laajasti on spekuloitu, että Windows 7:n saatavuutta saatetaan aikaistaa ensi kesään tai ainakin syksyyn.
Tietokone selätti talouslehdet
HANNU JÄRVINEN
Tietokone on noussut it-päättäjien keskuudessa kaikkien it- ja talousmedioiden tavoittavimmaksi lehdeksi. Helmikuussa julkistetun Taloustutkimus oy:n tekemän IT Feedback 2008 -tutkimuksen mukaan Tietokone tavoittaa 45 prosenttia työpaikkojen it-asioista päättävistä henkilöistä.
Kasvua vuodesta 2007 oli 9 prosenttiyksikköä. Edellisessä tutkimuksessa ykköspaikkaa pitänyt Kauppalehti putosi kakkoseksi, ja sen tavoittavuus laski 39 prosenttiin.
Yritysten it-johdosta Tietokonetta seurasi peräti 59 prosenttia. Tässä ryhmässä toiseksi seuratuin lehti oli Tietoviikko 54 prosentin tavoittavuudella. Talouslehdistä it-johtoa kiinnosti eniten Kauppalehti, jota heistä seurasi kuitenkin vain 42 prosenttia.
Tutkimukseen vastasi marras-joulukuussa kaikkiaan 912 it-päättäjää niin yksityisistä kuin julkisistakin organisaatioista.
TTL jakoi tunnustusta
Vuoden tietotekniikkatyöstä ei ole leikki kaukana
Tietotekniikan liitto (TTL) on valinnut vuoden tietotekniikkatyön ja tietotekniikkavaikuttajan.
KIM LEIDENIUS
Lappset Group Oy:n vuorovaikutteinen Smartus-pelikenttä on valittu vuoden 2008 tietotekniikkatyöksi. Valinnallaan Tietotekniikan liitto haluaa kiinnittää huomiota tapaan käyttää informaatiotekniikkaa lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Yritys on onnistuneesti kehittänyt puuteollisuuden leikkivälineestä tietoteknisen oppimisympäristön.
”Pelillinen, elämyksellinen ja kehollinen oppiminen ovat yksi tämän hetken kiinnostavimpia suuntia opetusalan tutkimuksessa, ja Lappset on merkittävällä tavalla tuonut omaa panostaan tälle saralle”, kiittelee Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén.
Laite on suunniteltu Playstation-sukupolvelle, jota se kannustaa leikinomaiseen liikuntaan, kertoo Lappsetin tuotekehityspäällikkö Asko Alanen. Eniten tekniikasta kuitenkin hyötyisivät seniori-ikäiset. Heidän tavanomaiseen liikuntansa kun ei enää sisälly motoriikkaa ja tasapainoa kehittäviä harjoitteita.
Tulokset nettiin
Smartus-pelikenttiä on myyty 55 kappaletta 16 eri maahan. Suomessa kenttiä on kymmenen, muun muassa Espoossa, Rovaniemellä, Helsingissä ja Lahdessa. Perustuote koostuu keskusyksiköstä, johon on kytketty 12 hyppylaattaa ja yhdeksän rfid-pohjaista tunnistustolppaa. Ruutualustalla pelataan askeltamalla kuvaruudun ohjeiden mukaan, tolppia käytetään juoksupeleissä.
Ulkokäyttöön vandaalisuojattuna kokonaisuus maksaa 50000 euroa. Keravan koululle asennettu Suomen ensimmäinen Smartus-sisäpelikenttä maksoi 15000 euroa.
Kentälle kirjaudutaan rfid-kortilla. Laite on yhteydessä Lappsetin palvelimeen, jonne tulokset kirjautuvat maailmanlaajuisesti. Tekniikka mahdollistaa muun muassa koulujen ja maiden väliset turnaukset. Tietokannasta selviää myös, että kentillä on pelattu 550000 peliä ja fyysisiä liikuntasuorituksia on tehty 21 miljoonaa.
Kortti on lapsille maksuton. Koulut voivat hankkia sen painatukseen yrityssponsoreita. Samalla kortilla voi pelata kaikilla pelikentillä.
Laitteella voi harjoitella muistipeliä ja kertotaulua, mutta kenttä linkitetään usein koulun tietotekniikan opetukseen. Yksinkertaisilla kehitystyökaluilla oppilaat voivat toteuttaa omia pelejä. Toiminta voidaan testata mikrolla ja sen jälkeen viedään toteutus pelikentälle. Lappsetin palvelimelle koulut ovat antaneet jakoon muun muassa maantietoa, planeettoja ja murtolukuja opettavia pelejä.
|
Kasvi on vuoden tietotekniikkavaikuttaja Tietotekniikan liitto on valinnut vuoden 2008 tietotekniikkavaikuttajaksi kansanedustaja Jyrki Kasvin. Tekniikan tohtori Kasvi on tehnyt uraauurtavaa työtä tietotekniikkaa tuntevana kansanedustajana ja tietoyhteiskunnan rakentajana, perustelee liitto valintaa. ”Kasvi on tuonut rohkeasti esiin tietotekniikkaan liittyviä teemoja, jotka ovat aiemmin olleet melko vieraita lainsäädäntötyössä. Hän on ollut monien tärkeiden keskustelujen käynnistäjä, ja nostanut yleisen tietoisuuden tasoa tietotekniikkaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja niiden vaikutuksista kansalaisten perusoikeuksiin”, ylistää Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén. Tietotekniikan liitto on jakanut tunnustuksen 20 vuoden ajan. |
Nokia sulkee Jyväskylässä ja lomauttaa Salossa
TERO LEHTO
Kännykkäyhtiö Nokia aloittaa odotetut ja pelätyt säästötoimiensa seuraavat vaiheet. Nokia aikoo sulkea tuotekehitystoimintonsa kokonaan Jyväskylässä ja keskittää toimintoja muihin yksiköihinsä. Salossa Nokia aikoo vaiheittain lomauttaa henkilöstöään siten, että kerrallaan 20–30 prosenttia reilusta 2000 työntekijästä on palkattomalla pakkolomalla.
Jyväskylässä Nokialla on 320 työntekijää, joista suurin osa työskentelee laiteyksikön (Devices) tuotekehityksessä. Tuotekehitystoiminta loppuu Jyväskylässä asteittain vuoden 2009 loppuun mennessä. Tutkimusta ja kehitystä keskitetään pääkaupunkiseudulle, Ouluun, Saloon ja Tampereelle.
Salossa lomautukset tarkoittavat sitä, että tehdastoiminta jatkuu keskeytyksettä, mutta 400–600 ihmistä kerrallaan on lomautettuna.
Nokia ilmoittaa jatkavansa edelleen toimintakulujensa karsimista kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö tavoittelee peräti 700 miljoonan euron säästöjä.
Panasonicilta uusia kolhunkestäviä
ANTTI TUURALA – RONDA
Panasonicin kovaan käyttöön tarkoitettujen Toughbook-kannettavien sarja päivittyi. Panasonic esitteli uusia mallejaan toimittajille Espanjan Rondassa. Uusien mallien sloganina on ”Evolution, not Revolution”. Uudistukset ovat siis lähinnä sisäisiä, mutta varsinaiseen suojaukseenkin on kiinnitetty huomiota.
Rankkaan käyttöön tarkoitetut uudet mallit CF-19mk3 ja CF-30mk3 saivat täydennystä uudesta CF-52 -mallista, joka on suunnattu edellisiä hieman kevyempiin käyttöympäristöihin. Malleista CF-19 on varustettu kääntyvällä kosketusnäytöllä, joten sen käyttö onnistuu myös tablet-pc:nä.
Uusien mallien suurin uudistus on led-taustavalaistu näyttö, jonka luvataan näkyvän entistä hankalammissa olosuhteissa. Myös kiintolevyjen kokoa on kasvatettu 80 gigatavusta 160 gigatavuun ja uudet mallit ovat saatavilla myös ssd-levyillä varustettuna.
Panasonic CF-52 on varustettu pimeäkäyttöön tarkoitetuilla näppäimistövaloilla.
Tietoliikenneyhteyksiä on parannettu ja Toughbookeista löytyy nyt hdspa-tiedonsiirtoon kykenevä Gobi-tietoliikennepiiri, joka mahdollistaa gps-, gprs-, edge- ja 3g-yhteydet. CF-52 -mallin uutena ominaisuutena ovat hämäräkäyttöön tarkoitetut näppäimistöä valaisevat punaiset led-valot. Kyseinen malli on suunnattu esimerkiksi kevyeen sotilas- tai virkakäyttöön ja se täyttää MIL-STD-810F -standardin.
Uutuuksien hinnat alkavat noin 2400 eurosta.
Ubuntu kurkottaa pilveen
SAMULI KOTILAINEN
Ubuntu Linuxin tulevien versioiden kehityslinjoista on annettu julki ennakkotietoja. Seuraava versio on Ubuntu ”Jaunty Jackalope”, joka julkaistaan huhtikuussa. Nyt Ubuntu on kuitenkin esitellyt jo sitäkin seuraavaa versiota. Kutsumanimellä ”Carmic Koala” julkaistava Ubuntu 9.10 valmistuu lokakuussa
Syksyn versio panostaa erityisesti tietojenkäsittelyä pilvessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia työkaluja, joilla pystytään hyödyntämään tehokkaasti tämän hetken suosituinta pilvialustaa, Amazon.comin EC2:ta (Elastic Computing Cloud).
Työasemiin Ubuntu lupaa tyylikkäämpää ulkoasua ja nopeampaa käynnistysaikaa. Tavoite on, että Ubuntu 9.10 käynnistyisi vain 25 sekunnissa – jopa minikannettavassa.
Viestintään tehoa – luonto kiittää ja rahaa säästyy
ANTTI TUURALA
Tehokkaat yritysten yhdistetyt viestintäratkaisut säästävät sekä rahaa että luontoa. Lisäksi ihmiset ovat vapaampia tekemään työtä siellä, missä haluavat. Näin ainakin, mikäli Microsoftia on uskominen. Yritys esitteli uutta Office Communications Server 2007 R2 -ratkaisuaan, jolla yrityksen kaiken viestintäliikenteen voi viedä samalle palvelimelle.
Sovelluksen avulla voidaan normaalin pikaviestinnän lisäksi perustaa helposti esimerkiksi ad-hoc -videoneuvotteluja tai pitää verkkokokouksia.
Microsoftin esittämien tietojen perusteella 4000 työntekijän organisaatio voi viestintäänsä Communications Serverillä tehostamalla säästää matkakustannuksissa 23 prosenttia ja puhelukuluissa jopa 40 prosenttia. Matkustamisen tarve vähenee uusien helpompien videopuhelu ja -neuvotteluratkaisujen avulla.
Eroon wc:n kohinasta
Samalla kehittyneemmät puhelinneuvotteluratkaisut säästävät myös työntekijöiden hermoja, kun ylimääräiset pin-kyselyt ja puhelinneuvottelun pystyttämisen hankaluudet voidaan unohtaa. ”Puolen tunnin puhelinneuvottelu menee hyvin, jos kuulee vessan huuhteluäänen vain kerran tai kaksi. Kehittyneet ratkaisut mahdollistavat tarvittaessa tällaisessa tilanteessa itsensä sulkemisen hetkeksi neuvottelun ulkopuolelle”, kommentoi Microsoftin yhdistetyn viestinnän liiketoimintajohtaja Tom Toivonen.
Microsoftin mukaan keskitetty viestintäratkaisu mahdollistaa myös turhan sähköpostikeskustelun karsimisen, kun pitkän sähköpostiketjun sijaan voidaan aloittaa pikaviestimen avulla asiaa koskeva keskustelu. ”Myös tavoitettavuustiedot rauhoittavat turhia yhteydenottopyyntöjä, kun yhdestä näkymästä nähdään onko ihminen tavoitettavissa vai ei”, kommentoi ratkaisumyyjä Harri Mikkanen.
UUTISHUONEESTA
Netti paperille
Helmikuun tietoturvatapahtumassa F-Securen Pirkka Palomäki esitti hurjia ennusteita haittaohjelmien lisääntymisestä. Niiden määrässä tehdään uusia ennätyksiä vuosi vuodelta: ”Kasvu kiihtyy, viiden vuoden päästä näitä aikoja muistellaan vanhoina hyvinä aikoina”, hän arveli.
Uutisvirtaa seuratessa hiipii mieleen ajatus, että kovin monia muita syitä haikailla näiden ”hyvien aikojen” perään ei kyllä historian lehdille jää. Useat yritykset niin meillä kuin maailmallakin kertovat kilvan säästöistä ja irtisanomisista.
Siksipä positiivisena poikkeuksena nostaa kuohunnasta päätään uutinen Googlen palvelinkeskuksen tulosta Stora Enson entiseen paperitehtaaseen Haminaan.
Kun yksi maailman tunnetuimmista yrityksistä ulottaa lonkeronsa taloudellisessa alamäessä olevalle tehdaspaikkakunnalle, odotukset ovat suuret. Perinteisen paperitehtaan sulkeminen vei satoja työpaikkoja, joiden korvaajaksi palvelinfarmista ei kuitenkaan taida olla. Petteri Järvinen heitti jossakin haastattelussa, että tuollainen farmi työllistää lähinnä vain laitosmiehen ja porttivahdin.
Tuskinpa Google käy palvelimiaan paikallisesta tietokonekaupasta hakemassa, ja veronsakin se taitaa maksaa ihan muualle kuin haminalaisten kirstuun.
Aivan eri tavalla olisi töitä tarjolla, jos Google aloittaisi uudelleen paperintuotannon. Työkavereiden kanssa leikiteltiin tällaisellakin ajatuksella. Googlehan voisi vaikka tulostaa internetin – ihan omalle paperille.
On sanottu, että seuraavat miljardi netinkäyttäjää sukeltavat sekaan mobiililaitteilla. Miksei paperitulosteilla? Viidakon uumenista paukutellaan haku viestirummulla, ja hetkisen kuluttua Googlen helikopteri pudottaa taivaalta pinkan tulostettuja webbisivuja.
Ari Karkimo
