Mitä on avoimuus?

Hannu Järvinen • Kuva: Timo Simpanen

Mitä on avoimuus?

Mozilla Corporationin pääjohtaja John Lilly uskoo, että internetissä kaikki hyötyvät toistensa tekemisistä, ja lupaa Firefoxin parantavan web-kokemusta pian myös puhelimissa.

Kuinka monta ihmistä saa elantonsa Mozilla Corporationilta?

Meillä on noin 200 työntekijää noin kahdessakymmenessä maassa. Heistä noin 140 on ohjelmistokehittäjiä ja testaajia. Loput työskentelevät markkinoinnin, tutkimuksen ja hallinnon parissa. Suomessakin meillä on kaksi työntekijää.

Kuinka suuri budjetti Mozillalla on ja mistä sen rahoitus on peräisin?

Viimeisimmät julkistetut luvut ovat vuodelta 2007. Silloin tulomme olivat noin 66 miljoonaa dollaria, josta noin 90 prosenttia tuli Googlelta. Muita isoja rahoittajia olivat muun muassa Yahoo ja Amazon.

Noin 40 prosenttia ohjelmienne koodista on vapaaehtoisvoimin kirjoitettua. Kuinka monta aktiivista koodaajaa Mozilla-yhteisöön kuuluu?

Esimerkiksi Firefoxin kolmosversion tekemiseen osallistui yhteensä noin 1000 vapaaehtoista. Globaalissa yhteisössämme on mukana paljon ihmisiä, joille tärkeintä ei ole raha, vaan se, että he voivat olla mukana vaikuttamassa.

Puhutte paljon avoimesta internetistä. Mitä netin avoimuus käytännössä tarkoittaa, ja mikä sille on tärkeintä?

Jonathan Zittrain nosti kirjassaan ”The Future of the Internet – And how to stop it” esiin erään netin erityispiirteen, nimittäin avoimuuden kaikilla tasoilla. Sen ansiosta kuka tahansa voi kehittää nettiin mitä tahansa, ja kilpailu toimii koko ajan kaikkialla. Tästä taas seuraa, että kehitys on hyvin nopeaa.

Tilanne on hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi perinteisessä puhelinbisneksessä, jossa yksi ja sama yhtiö tarjosi kaiken: puhelimet, yhteydet, palvelut, tuen ja niin edelleen. Internet on paljon kaoottisempi, satunnaisempi ja innovatiivisempi ympäristö, jossa kaikki voivat hyötyä toistensa tekemisistä. Tätä on avoimuus parhaimmillaan. Jos jokin yksittäinen yhtiö sitten saa haltuunsa jonkin standardin tai toteutuksen, avoimuus lakkaa toimimasta ja kehitys pysähtyy.

Mitä merkittäviä tietotekniikkaan liittyviä tekoja odotatte presidentti Obaman hallinnolta?

Minulla on paljonkin odotuksia, ja toistaiseksi luja luottamus hänen kykyihinsä. Olin myös mukana tukemassa hänen vaalikampanjaansa. Ehkä tärkeimpänä pidän uuden tekniikan hyödyntämistä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Esimerkiksi Valkoisen talon sivuilla on jo käyttäjien tuottamaa sisältöä, mikä olisi vielä puoli vuotta sitten ollut ennenkuulumatonta. Olen valmis antamaan Obaman hallinnolle paljon virheitä anteeksi, jos tämä linja vain jatkuu.

Mitä ajattelette Googlen Chrome-selaimesta, ja miten se vaikuttaa teidän ja Googlen suhteisiin?

Mielestäni kilpailu on enimmäkseen käyttäjien edun mukaista. Kun käyttäjillä on valinnanvaraa, valmistajat kuuntelevat heidän toiveitaan ja tekevät tuotteistaan entistä parempia. En voi sanoa pelkääväni Chromea, mutta seuraamme kyllä tarkasti heidän tekemisiään. Firefoxin kehityksessä keskitytään hiukan erilaisiin asioihin kuin Chromessa, ja uskon, että meillä kummallakin on opittavaa toisiltamme.

Mitä mieltä olette netin videoformaattien kisasta?

Videosta on tullut webin peruspalvelu. Sen vuoksi tarjolla pitäisi olla vähintään yksi täysin avoin toteutus, jonka käyttäminen ei vaadi minkään yhtiön tekniikan lisensointia. Ihmisten ei pitäisi joutua käyttämään esimerkiksi Adoben tekniikkaa, vaikka se olisikin täysin ilmainen. Tästä syystä Firefox 3.1 tukee Ogg Theora- ja Ogg Vorbis -formaatteja, joiden avulla mediaa voidaan lisätä web-sivuille muutenkin kuin staattisina laatikoina. Uskon, että tällaiset ratkaisut tulevat ajan myötä yleistymään.

Mikä on uuden Firefoxin mobiiliversion Fennecin tilanne?

Keskustelin juuri Nokian kanssa sen virittämisestä toimimaan mahdollisimman hyvin MAEMO-ympäristössä, joka on siis ensimmäinen alusta. Sen jälkeen ovat vuorossa Windows Mobile- ja Symbian-versiot. Googlen Androidiin emme pysty tekemään mobiiliselainta, ennen kuin he avaavat järjestelmäänsä lähempänä rautatasoa. Toistaiseksi Androidin kaikki sovellusliittymät ovat Java-pohjaisia.

Nokialla Fennecistä ollaan innostuneita, kun sitä verrataan heidän omiin mobiilisovelluksiinsa ja -selaimiinsa, joiden kautta internetin palvelut näyttäytyvät melko staattisina. Fenneciin on helppo rakentaa lisäosia, ja sitä voi viritellä monin tavoin. Esimerkiksi mobiiliympäristössä tärkeä mainosten suodattaminen onnistuu.